aika ()
rzeczownik (1.1) czas przysłówek (2.1) całkiem, stosunkowo, dość
(1.1) a‧ika (2.1)
(1.1) Minulla ei ole aikaa lukea. → Nie mam czasu czytać.
(1.1) aikakausi • aikamuoto • aikataulu • aikavyöhyke • ajanjakso • ajankohta • ajanlasku • ajanotto • ajanviete • kellonaika • koeaika
(2.1) melko
nykyaika aientaa, aikailla, aikoa, ajastaa, ajoittaa aiempi, aikainen, aikalainen, aikamoinen, ajallinen aikana, ajoittain ajan henki • siirtyä ajasta ikuisuuteen • tappaa aikaa