Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Lampén-Iso-Keisari), (7. tammikuuta 1865 Kuopio – 2. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja.Lehtori Ernst Lampén kuollut, Helsingin Sanomat, 03.04.1938, nro 90, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotYlioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Ernst Adolf LampénErnst Lampén 70-vuotias, Helsingin Sanomat, 06.01.1935, nro 5, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.01.2025
Henkilöhistoria Lampénin vanhemmat olivat Rantasalmen kirkkoherra, teologian tohtori Johan Kristian Lampén ja Selma Adolfina Ottelin. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista Ernst oli viides. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta 1883 ja opiskeli suomen ja ruotsin kieltä Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1887 sekä filosofian maisteriksi 1890. Lampén toimi valmistumisensa jälkeen suomen ja ruotsin kielen lehtorina Helsingin suomalaisessa lyseossa 1891–1933, mutta hän oli myös laulunopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1887–1901. Lampen oli Terijoen kauppakoulun hallituksen jäsen. Hän jäi eläkkeelle 1933. Lampén oli suuren koulukomitean jäsenenä vuonna 1908 ja teki samaan aikaan opintomatkoja Saksaan, Itävaltaan, Unkariin ja Sveitsiin.
Opettajantyönsä ohella Lampén oli toimittajana Matkailulehti-Turisttidskrift-lehdessä 1912–1921 ja Savon seuran äänenkannattajassa Savotar-lehdessä 1923–1926, samoin kuin Lipeäkala-lehden päätoimittajana 1926–1932 ja 1934. Suuri osa hänen kirjoittamistaan lehtiartikkeleista ja kirjoista liittyi juuri matkustamiseen. Hän halusi kirjoituksillaan saada suomalaiset tutustumaan omaan maahansa. Lampénilla oli käytössään rautateiden ilmaislippu, ja hän matkusti ahkerasti ympäri Suomea ja kirjoitti näkemästään ja kokemastaan. Ulkomailla Lampén kävi muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unkarissa. Toinen Lampénin kirjallisen tuotannon pääteemoista matkailun ohella oli Savo ja savolaisuus. Lampén oli Suomen Matkailijayhdistyksen kunniajäsen.
Lampénin tuttavapiiriin kuului monia taiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Joel Lehtonen, L. Onerva ja Ilmari Kianto. 1930-luvulla juuri Lampén antoi Ilmari Kiannolle lempinimen Iki-Kianto.
Lampén oli innokas musiikin harrastaja. Hän kuului opiskeluaikanaan Ylioppilaskunnan Laulajiin ja toimi myöhemmin laulunopettajana ja kuoromiehenä. Lampén oli myös vapaa-ajattelija. Hän kuului Vapaa-ajattelijain liittoon ja oli mukana perustamassa ympäri Suomea siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä uskonnonvapauslain tultua voimaan 1922.
Ernst Lampén kyyditettiin 8. joulukuuta 1937 hänen ollessaan puhujamatkalla. Hän oli odottamassa Peipohjan rautatieasemalla Raumalle menevää junaa kun hänet houkuteltiin autoon joka vei hänet Rauman sijasta Poriin. Lampénin oli ollut tarkoitus osallistua Rauman työväenyhdistyksen talolla pidettyyn siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksen perustamiskokoukseen.Ernst Lampenia "muilutettu", Helsingin Sanomat, 09.12.1937, nro 332, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kyydityksen järjestäjät tuomittiin helmikuussa 1938 Kokemäen käräjillä lyhyisiin vankeusrangaistuksiin ja korvauksiin. Kyydityksen motiivina oli halu pelastaa Rauman asukkaat uskonnonrienaajan puheelta.Lehtori Lampen-Iso-Keisarin kyyditysjutussa annettiin Kokemäen käräjillä päätös, Karjala, 25.02.1938, nro 54, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kyydityksen järjestäjä oli Rauman suojeluskunnan alisotilasohjaaja Viljo Laitama ja Rauman kokoukseen, jossa Lampénin oli määrä pitää puhe oli tullut Rauman suojeluskunnan kahden komppanian miehistöä.Lehtori Lampen-Iso-Keisarin kyyditsijä, alisotilasohjaaja Laitama erotettu toimestaan, Aamulehti, 11.12.1937, nro 334, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lampén oli naimisissa Lyydia Dagmar Sieväsen kanssa 1925–1926. Heille syntyi Erkki-niminen poika, minkä lisäksi Lampénilla oli myös ottolapsi Impi Maria Tiihonen. Lampén kuoli sydänkohtaukseen huhtikuun alussa 1938, hänen hautajaisensa pidettiin Krematoriokappelissa 8. huhtikuuta 1938 ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.Hautahaku.fi : Lampen-Iso-Keisari Ernst Adolf Ernst Lampén-Isokeisarin viimeinen matka, Helsingin Sanomat, 09.04.1938, nro 96, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Teokset Lampén julkaisi romaaneja, novelleja ja tietokirjoja, joista useat käännettiin myös ruotsiksi.: Lyseon viiden alimman luokan päättyvien kurssien tarkoituksesta ja suunnitelmasta, 1896 Raamatun opetuksesta koulussamme, 1906
Suomea ristiin rastiin, Otava 1917 Suomea maitse ja meritse, Otava 1918 Taivaallisia tarinoita, Otava 1918 Meiltä ja muualta, Otava 1919 Jäämeren hengessä, Gummerus 1921 Pikakuvia Raja-Karjalasta, Otava 1922 Gloria. Kokoelma kansojen pyhiä kertomuksia, Otava 1923 Kuka on pakana, 1923 Ilmari Kianto ja hänen teoksensa, 1924 Terve, Lukianos! Otava 1924 Värmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa Värmlannin metsissä, Otava 1925 Kielipakinoita, Otava 1926 Savolaisia sutkauksia ja letkauksia, Savon seura 1929 (A. Hämäläisen eli Juudas Puustisen kanssa) Pappilan lapset kertovat Rantasalmen muistojaan vuosilta 1863–1917, Ernst Lampén ym., Otava 1929 Sillien kimpussa Islannin vesillä. Elfvingin kalastuslaivueessa, Otava 1931 Lieviä letkauksia, pakinoita, Otava 1932 Suomea samoilemassa. Valikoima matkailupakinoita ja kulttuurikuvia, Otava 1934 Savo ja savolaiset, Otava 1935 Maailman kylillä ihmisiä tapaamassa, Otava 1936
Lähteet Suomen kirjailijat tietokanta Rantasalmen kirjaston sivut Ernst Lampén Iso-Keisarista
Viitteet
Aiheesta muualla
Vapaasti ladattavia Ernst Lampénin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä Ernst Lampénin digitoituja teoksia Doriassa 1 ja 2 Ernst Lampénin lehtiartikkeleita: Karjalan Kannakselta. I. Terijoen puistolaseurakunta, Helsingin Sanomat, 4.7.1926, nro 176, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Karjalan Kannakselta. II. Venäläiset huviloissaan, Helsingin Sanomat, 12.7.1926, nro 184, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Karjalan Kannakselta. III. Terijoen pitäjän asuntomahdollisuuksista, Helsingin Sanomat, 19.7.1926, nro 191, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Karjalan Kannakselta. IV. Rajajoella, Helsingin Sanomat, 25.7.1926, nro 197, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Karjalan Kannakselta. Karvalan verinen tappelu heinäkuun 25 p. Kivennavalla, Helsingin Sanomat, 8.8.1926, nro 211, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Terijoelta. Pakolaisia. kesävieraita ja huviloita, Suomen Kuvalehti, 14.8.1926, nro 33, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Olavinlinna, Suomen kaunein muistomerkki, Helsingin Sanomat, 21.12.1929, nro 345, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Muistomerkkejä Savossa kuin majakoita meren rantamilla, Suomen Kuvalehti, 7.10.1933, nro 41, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset matkakirjailijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Pakinoitsijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1865 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet