Kansainväliset fysiikkaolympialaiset on alle 20-vuotiaille ei-korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu vuosittain järjestettävä fysiikkakilpailu. Jokainen maa saa lähettää kilpailuun yhden viisihenkisen joukkueen. Kilpailussa ei virallisesti tilastoida maiden välisiä eroja, vaan se on yksilökilpailu.
Yleistä Ensimmäiset fysiikkaolympialaiset järjestettiin vuonna 1967, ja Suomi osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 1977. Olympialaiset on myös järjestetty Suomessa. Helsingissä ja Espoossa järjestetyt vuoden 1992 olympialaiset tosin olivat nykyistä pienimuotoisemmat.. Nykyisellään olympialaisiin osallistuu vuodesta riippuen 80–90 maata.
Olympialaiset kestävät noin 10 päivää, joiden aikana on sekä teoreettinen että kokeellinen kilpailupäivä. Näiden välillä on yksi lepopäivä. Joukkueiden johtajat kääntävät tehtävät kilpailijoiden äidinkielille kilpailua edeltävinä päivinä. Kilpailijat saavat myös vastata tehtäviin omalla äidinkielellään. Joukkueiden johtajat tarvittaessa selvittävät tehtäviä tarkastaville järjestäjille, mitä kilpailija on paperille kirjoittanut. Teoreettisista tehtävistä voi saada maksimissaan 30 pistettä kokeellisen osion maksimipistemäärän ollessa 20 pistettä.Suomen fysiikan olympiavalmennus
Fysiikkaolympialaisten kansainvälisen pysyvän komitean sihteerinä toimi vuosina 1999–2007 suomalainen professori Maija Ahtee, joka toimi myös toimeenpanevana presidenttinä vuosina 2007–2008.
Palkinnot Fysiikkaolympialaissa jaetaan palkintoina kulta- hopea- ja pronssimitaleja sekä kunniamainintoja seuraavasti: Kultamitalin saa n. 8 % osallistujista Kulta- tai hopeamitalin saa n. 25 % osallistujista Kulta- hopea- tai prossimitalin saa n. 50 % osallistujista Mitalin tai kunniamaininnan saa n. 67 % osallistujista International Physics Olympiads Viitattu 6.9.2008.
Suomi Suomessa Matemaattisten aineiden opettajain liiton järjestämässä valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa menestyneille järjestetään jatkovalmennusta, joka koostuu aluksi kirjevalmennustehtävistä. Kirjevalmennuksen perusteella valitaan osallistujat Suomi–Viro-fysiikkamaaotteluun , jossa valitaan Suomen ja Viron joukkueet kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin.
Valintakilpailun perusteella valituille Suomen ja Viron joukkueille järjestetään Suomessa ja Virossa yhteiset valmennusleirit, joilla valmistaudutaan olympialaisten kokeelliseen ja teoreettiseen osuuteen. Suomalaisten osuutena on ollut järjestää kokeellinen valmennus, joka on viime vuosina järjestetty Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Virossa on toteutettu puolestaan teoreettinen valmennuskurssi.Ahtee, M. (2006) Kansainväliset fysiikkaolympialaiset. Dimensio 5/2007, 13–15. ISSN 0782–6648.
Suomi on saanut kilpailusta kaksi kultamitalia, joista ensimmäisen voitti Heikki Tuuri vuonna 1982 ja toisen Aleksi Kononen 2019. Paras kokonaistulos on vuodelta 2016, jolloin kolme suomalaista palkittiin hopeamitalilla.
Menneet olympialaiset Vuosi Järjestäjä Suomen palkinnot2023 Japani1 pronssi (Eppu Leinonen), 2 kunniamainintaa (Eero Ristolainen, Oskari Virtanen)2022 Sveitsi (verkkolähetys) Suomi ei osallistunut olympialaisiin, koska alun perin kilpailu olisi järjestetty Valko-Venäjällä. Valittu joukkue osallistui Euroopan fysiikkaolympialaisiin Sloveniassa.2021 Liettua (verkkolähetys)3 kunniamainintaa (Henri Kärpijoki, Niklas Keckman, Eppu Leinonen)2020Ei järjestetty (Covid-19) -2019 Israel1 kulta (Aleksi Kononen), 2 pronssia (Aleksander Heino, Antti Asikainen)2018 Portugali1 hopea (Aleksi Kononen), 1 pronssi (Jerry Aunula), 2 kunniamainintaa (Mika Nurmela, Aleksander Heino)2017 Indonesia1 hopea (Matias Arola), 1 pronssi (Aleksi Kononen)2016 Sveitsi ja Liechtenstein3 hopeaa (Eric Hyyppä, Tuomas Oikarinen, Matias Arola), 1 pronssi (Arttu Tolvanen), 1 kunniamaininta (Heikki Systä) 2015 Intia4 pronssia (Arttu Tolvanen, Timo Takala, Joonatan Bergholm, Tuomas Oikarinen) 2014 Kazakstan 2 pronssia (Arttu Tolvanen, Tomi Mäkinen), 3 kunniamainintaa (Joonas Latukka, Timo Takala, Heikki Timonen) 2013 Tanska 1 pronssi (Tomi Mäkinen), 4 kunniamainintaa (Einari Junter, Joonas Latukka, Heikki Timonen, Timo Takala) 2012 Viro 1 hopea (Matias Mannerkoski), 1 pronssi (Iiro Lehto), 3 kunniamainintaa (Tapio Hautamäki, Jyri Maanpää ja Arttu Yli-Sorvari) Suomi peittosi muut Pohjoismaat fysiikkaolympialaisissa. yle.fi, Viitattu 24.7.2012. 2011 Thaimaa 3 pronssia (Alpo Välimaa, Hannu Siikonen, Ossi Tuominen), 2 kunniamainintaa (Henri Ylitie, Arttu Punkkinen) 2010 Kroatia 1 hopea (Hannu Siikonen), 2 pronssia (Eemeli Tomberg, Emil Gustafsson), 2 kunniamainintaa (Aku Mustonen, Juho Kahala) 41st International Physics Olympiad . Viitattu 27.7.2010. 2009 Meksiko 2 kunniamainintaa (Juho Kahala, Kristian Laakkonen) 2008 Vietnam 1 hopea (Lari Koponen), 2 kunniamainintaa (Tuomas Tajakka, Riku Hyytiäinen) 2007 Iran 4 kunniamainintaa (Joonas Ilmavirta, Anton Laitinen, Heikki Mäntysaari, Mikhail Savin) 2006 Singapore 2 pronssia (Tuomo Tanttu, Jaakko Uusitalo), 2 kunniamainintaa (Mikael Kuusela, Visa Vesterinen) 2005 Espanja 2 kunniamainintaa (Mikko Ervasti, Matti Åstrand) 2004 Etelä-Korea 1 pronssi (Sami Kivistö), 3 kunniamainintaa (Jukka Nummipuro, Olli-Pekka Koistinen, Timo Voipio) 2003 Taiwan 1 pronssi (Markus Ojala), 2 kunniamainintaa (Juha Arpiainen, Sami Kivistö) 2002 Indonesia 1 kunniamaininta (Olli Pottonen) 2001 Turkki 3 kunniamainintaa (Fredrik Jansson, Teemu Hynninen, Teemu Murtola) 2000 Iso-Britannia 1 pronssi (Teppo Jouttenus), 2 kunniamainintaa (Jouni Flyktman, Mikko Lemmetty) 1999 Italia 1 hopea (Matti Järvinen), 2 pronssia (Pekka Marttinen, Hannu Örn) 1998 Islanti Ei palkintoja 1997 Kanada 1 pronssi (Tuomas Lappi), 2 kunniamainintaa (Matti Ohman, Hannu Pulakka) 1996 Norja 2 kunniamainintaa (Mikael Laitinen, Olli Lehtonen) 1995 Australia 3 kunniamainintaa (Mikko Palmroth, Jukka Zitting, Mika Sillanpää) 1994 Kiina 1 kunniamaininta (Jussi Ikäheimo) 1993 Yhdysvallat Ei palkintoja 1992 Suomi 2 kunniamainintaa (Ville Voipio, Aki Lumme) 1991 Kuuba 1 pronssi (Harri Haanpää), 1 kunniamaininta (Harri Lappalainen) 1990 Alankomaat 1 kunniamaininta (Esa Tarvainen) 1989 Puola 5 kunniamainintaa (Timo Tarhasaari, Timo Rantalainen, Janne Karimäki, Pekka Heino, Otso Ovaskainen) 1988 Itävalta 3 pronssia (Kari Nurmela, Erkki Lanto, Marko Santala), 2 kunniamainintaa (Mikko Laine, Patrik Rautaheimo) 1987 Itä-Saksa 2 kunniamainintaa (Jari-Pekka Paalassalo, Panu Lehtovuori) 1986 Iso-Britannia 1 kunniamaininta (Jorma Laaksonen) 1985 Jugoslavia 2 kunniamainintaa (Veikko Punkka, Veli-Pekka Viitanen) 1984 Ruotsi 1 kunniamaininta (Jyrki Kivinen) 1983 Romania 2 kunniamainintaa (Antero Hietamäki, Lauri Pirttiaho) 1982 Länsi-Saksa 1 kulta (Heikki Tuuri), 3 pronssia (Seppo Varho, Terho Norja, Mikko Kanerva), 1 kunniamaininta (Jyrki Lahtonen) 1981 Bulgaria 2 kunniamainintaa (Jaakko Wegelius, Heikki Penttilä) 1980 Ei järjestetty 1979 Neuvostoliitto 1 kunniamaininta (Timo Tuuliniemi) 1978 Ei järjestetty 1977 Tšekkoslovakia 1 hopea (Kari Kujansuu), 1 pronssi (Jukka Pekola), 1 kunniamaininta (Seppo Kauntola) 1976 Unkari Suomi ei osallistunut 1975 Itä-Saksa Suomi ei osallistunut 1974 Puola Suomi ei osallistunut 1973 Ei järjestetty 1972 Romania Suomi ei osallistunut 1971 Bulgaria Suomi ei osallistunut 1970 Neuvostoliitto Suomi ei osallistunut 1969 Tšekkoslovakia Suomi ei osallistunut 1968 Unkari Suomi ei osallistunut 1967 Puola Suomi ei osallistunut
Tulevat olympialaiset Vuosi Järjestäjä 2041 Bangladesh 2029 Ecuador 2028 Etelä-Korea 2027 Unkari 2026 Kolumbia 2025 Ranska 2024 Iran
Katso myös Kansainväliset matematiikkaolympialaiset
Lähteet
Aiheesta muualla
Olympialaisten kotisivu Suomen fysiikan olympiavalmennus
Luokka:Fysiikan tapahtumat Luokka:Kilpailut