thumb|300px|Kartta maista kokonaishedelmällisyyden mukaan vuonna 2020.
Kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Arviossa oletetaan, että kussakin iässä he synnyttävät yhtä usein kuin sen ikäiset naiset synnyttivät arviota tehtäessä.
Kokonaishedelmällisyysluku ja sen kehittyminen ovat tärkeitä arvoja muun muassa väestöennustuksia suunniteltaessa. Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Nykyään teollisuusmaista vain Israel saavuttaa tämän luvun; kaikki muut teollisuusmaat jäävät nettouusiutumisluvun alle. Suomen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2023 oli 1,26. Lokakuusta 2024 syyskuuhun 2025 se oli 1,28.
Myös osa teollistuneista kehitysmaista kuten Thaimaa, Kiina, Vietnam, Iran, Kuuba, Brasilia, Uruguay, Tunisia, Turkki, Algeria ja Sri Lanka alittavat nettouusiutumistason eli arvon 2,1. Kokonaishedelmällisyysluvun pitkään ollessa alle nettouusiutumistason maan väestö alkaa ikääntymään ja lopulta vähenemään ilman siirtolaisuutta.
On esitetty arvioita joiden mukaan teollisuusmaiden syntyvyys alkaisi nousemaan väestön sopeuduttua uudenlaiseen elinympäristöönsä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valkoihoisen väestön hedelmällisyysluku on noussut 1980-luvun alun 1,6:sta 1,9:ään ja Ranskassa koko väestön keskuudessa 1990-luvun alun 1,66:sta yli kahteen. Yle uutiset Syntyvyys on ollut nousussa myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Kokonaishedelmällisyyslukua voidaan myös yrittää nostaa erilaisin poliittisin keinoin ja kannustimin. Esimerkiksi Unkarissa hedelmällisyysluku oli vain 1,23 vuonna 2011, mutta erilaisten kannustimien käyttöön oton jälkeen se oli 1,61 vuonna 2021. Vuonna 2025 luku oli 1,31.
Suomi
Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden nopeaan laskuun 2010-luvun Suomessa on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. 2000-luvulla syntyneiden määrä on seurannut 25–34-vuotiaiden miesten työllisyysastetta ja siten romahtanut 2010-luvulla. Pienituloisten osuus 25–34-vuotiaista miehistä nousi nopeasti 9 prosentista 18 prosenttiin, mutta osuus naisista laski alle 10 prosentin. Myös maksuhäiriöt ja matala koulutus ovat paljon yleisempiä miehillä, ja syrjäytyneet miehet syrjäytyvät usein lisääntymisestäkin. Koulutetuista 40–45-vuotiaista miehistä lapsettomia on 22 prosenttia, vain perusasteen suorittaneista 35 prosenttia ja kaikista 40–45-vuotiaista naisista vain 20 prosenttia. Vain pari prosenttia miehistä tulee vielä myöhemmin isäksi. Kouluttamattomatkin miehet haluaisivat lapsia mutta eivät saa. Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien nykyään, Rotkirchin mukaan "sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina."
Lokakuusta 2024 syyskuuhun 2025 Suomessa hedelmällisyysluku oli 1,28. Se oli kolmanneksi matalin 250 vuoden ajanjaksolla. Vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on pitkään ollut kotimaisia kieliä puhuvia korkeampi. Suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on ollut 2010-luvulta lähtien ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä matalampi. Mainitulla ajanjaksolla vieraskielisten hedelmällisyysluku oli 1,38 ja ruotsinkielisten 1,46.
Lähteet
Aiheesta muualla World Factbook table of Total Fertility Rate ordered by country rank Population Reference Bureau Glossary of Population Terms Java Simulation of Total Fertility Java Simulation of Population Dynamics How Fertility Changes Across Immigrant Generations Kokonaishedelmällisyysluku, 1776-2022 (Suomessa) Tilastokeskus.fi.
Luokka:Väestötiede Luokka:Lisääntyminen