Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista, jotka ovat alahuone eli kansalliskokous ja ylähuone eli senaatti. Kummallakin kamarilla on omat säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat. Koontuessaan yhdessä kamarit muodostavat kongressin, joka säätää perustuslain muutoksista.
Parlamentin molemmat kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kutsua ne ylimääräiseen istuntoon.
Kansalliskokousedustajat valitaan suoralla kansanvaalilla. Senaattorit valitaan kuuden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi välillisillä vaaleilla, eli äänestäjinä toimii valittu valitsijakunta.
Organisaatio Parlamentin kaksi kamaria ovat: Ylähuone, jota kutsutaan senaatiksi (Sénat) Alahuone, joka on nimeltään kansalliskokous (Assemblée nationale)
Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa: Senaatti kokoontuu Palais du Luxembourgissa Kansalliskokous kokoontuu Palais Bourbonissa
Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädöksensä, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.
Kun kamarit kokoontuvat Versaillesin palatsiin yhteiseen istuntoon, ne muodostavat kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.
Parlamentin molemmat kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Ranskan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.
Historia Ranskan parlamenttia lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittisia toimintoja.
Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa vuonna 1789. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.
Ranskan historian eri parlamentit
Aika Perustuslaki Ylähuone Alahuone Muut kamarit Kamareiden yhteiskokous Yksi kamari 1791 Vuoden 1791 perustuslaki Lakiasäätävä kansalliskokous 1793 Vuoden I perustuslaki Lainsäätäjäkunta 1795–1799 Vuoden III perustuslaki Vanhojen neuvosto Viidensadan neuvosto 1799–1802 Vuoden VIII perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta Tribunaatti 1802–1804 Vuoden X perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta Tribunaatti 1804–1814 Vuoden XII perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta 1814–1815 Vuoden 1814 peruskirja Päärien kamari Edustajainhuone 1815 Vuoden 1815 peruskirja Päärien kamari Edustajainhuone 1830–1848 Vuoden 1830 peruskirja Päärien kamari Edustajainkamari 1848–1852 Vuoden 1848 perustuslaki Kansalliskokous 1852–1870 Vuoden 1852 perustuslaki Senaatti Lainsäätäjäkunta 1871–1875 Kansalliskokous 1875–1940 Vuoden 1875 perustuslait Senaatti Edustajainkamari Kansalliskokous 1940–1944 Vuoden 1940 perustuslaki 1944–1946 Väliaikainen hallitus Kansalliskokous 1946–1958 Vuoden 1946 perustuslaki Tasavallan neuvosto Kansalliskokous Parlamentti 1958– Vuoden 1958 perustuslaki Senaatti Kansalliskokous Kongressi
Lain valmistelu thumb|200px|Palais du Luxembourg, ylähuoneen kokoontumispaikka. Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa molempien kamarien, kansalliskokouksen ja senaatin, yhteistyön tulos.
Tämän yhteistyön aikaansaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä ”sukkulointi”: "kaikki lakiehdotukset tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät”.
Lähteet Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.
Aiheesta muualla Ranskan parlamentin viralliset sivut
Luokka:Ranskan politiikka Luokka:Kansalliset parlamentit