thumb|upright|Eric Wilhelm Vasström 1920-luvulla. Eric Wilhelm Vasström (myös Wasström; 27. marraskuuta 1887 Helsinki – 14. marraskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen pilapiirtäjä, kuvittaja ja taidemaalari, jota pidetään suomalaisen animaatioelokuvan aloittajana vuonna 1914 tekemiensä ”päivänkuvien” perusteella. Hän oli Suomen ensimmäisiä ammattimaisia pilapiirtäjiä.
Tausta Vasströmin vanhemmat olivat suutarimestari, kenkäkauppias Eric Sewerin Vasström ja Alma Augusta o.s. Westerberg. Hänen puolisonsa oli ruotsalainen näyttelijä Carola (Lolan) Vasström, jonka kanssa hän avioitui 1913. Lolan Vasström opiskeli teatteria ja laulua Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja eri puolilla Keski-Eurooppaa ja näytteli 1909–1911 Helsingin Svenska Teaternissa. Lolan Vasström toimi aktiivisesti Lotta Svärd -järjestössä sen perustamisesta 1920 alkaen.
Koulutus Vasström opiskeli Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1904–1907, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1907–1909 ja Helsingin yliopiston piirustussalilla 1907–1908. Opiskelun ohella hän toimi rautatievirkailijana 1906–1912.
Vuodesta 1917 Vasström opetti piirustusta ja kaunokirjoitusta Helsingin ruotsalaisessa lyseossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa ja Helsingin ruotsinkielisessä kauppaopistossa.
Lehtipiirtäjänä thumb|Venäjän hovi tanssii Paatiossa, julkaistu Fyrenissä 12.7.1913. Vasström sai vuonna 1916 yhdessä päätoimittaja Rafael Lindqvistin kanssa kolmivuotisen oikeustaistelun jälkeen kolmen kuukauden vankeustuomion majesteettirikoksesta piirrettyään Fyren-lehteen pilakuvan keisariperheen kesäisestä illanvietosta Virolahdella ja kieltäydyttyään virallisesta anteeksipyynnöstä.
Riitaannuttuaan Fyreniä julkaisseen Rafael Lindqvistin kanssa Vasström perusti syksyllä 1917 oman pilalehden Hovnarrenin, johon hän teki keskeisen osan sekä teksteistä että kuvituksesta. Mukana oli kuitenkin myös muita tunnettuja kuvittajia ja kirjoittajia. Kahdesti kuukaudessa ilmestyneen lehden olemassaolo perustui lähinnä sen omaperäiseen kuvitukseen, jossa Vasström käytti runsaasti tuolloin Suomessa vielä melko tuntematon linoleumleikkaustekniikkaa. Hovnarren arvosteli sosialisteja ja suomenkielistä kielinationalismia sekä esiintyi suojeluskuntien puoluestapuhujana. Hovnarren lakkasi ilmestymästä taloudellisten vaikeuksien vuoksi vuoden 1924 lopulla.Uino, Ari: ”Pilalehtien monenkirjava sukupuu”, Suomen lehdistön historia 8: Yleisaikakauslehdet, s. 339, 341. Aikakauslehtien liitto – Kustannuskiila 1991.
Uudessa Suomessa Vasströmin piirroksia ilmestyi 1921–1930 nimellä "Matti äijän" kuviaOtavan Iso tietosanakirjaosa 9, palsta 1080. Helsinki: Otava 1965. Hänen piirroksiaan julkaisivat myös ainakin Kurikka, Tuulispää, Ampiainen ja Garm. Kymmenvuotisen Uusi Suomi -uransa varrella hän toimi myös lehden reportaasipiirtäjänä – valokuvia ei vielä tuolloin juuri sanomalehdissä käytetty.
Tuotannosta Vasström suunnitteli Ilmari Kiannon Punaisen viivan ensimmäisen painoksen kansipaperin, mutta se hylättiin liian kantaa ottavana. Hän piirsi kuvituksia Rafael Karstenin suullisen kuvauksen mukaan tämän kirjoihin. Hän piirsi postikortteja ja teki kirjankuvituksia.
Vasström maalasi erityisesti muotokuvia ja hevosaiheisia maalauksia. Hänen teoksiaan on muun muassa Ateneumin, Amos Andersonin taidemuseon, Hämeenlinnan taidemuseon, Kansallismuseon, Helsingin kaupunginmuseon sekä Turun, Porvoon ja Pietarsaaren museoissa. Suomen lisäksi Vasströmin töitä löytyy Tukholman Nationalmuseumista, Moskovan Puškin-museosta, Tanskan Skagenin museosta ja Västmanlandin läänin museosta Ruotsin Västeråsista. Elinaikanaan Vasström osallistui Suomen taiteen näyttelyihin Tukholmassa 1924 ja 1947, Kööpenhaminassa 1925 ja 1937, Košicessa Tšekkoslovakiassa 1933, Moskovassa 1934, Riiassa ja kolmessa Saksan kaupungissa 1935 sekä Budapestissä ja Wienissä 1937.
Yhteiskunnallinen toiminta Vasström oli Suomen ruotsinkielisen partiojärjestön Finlands Svenska Scoutförbundin päällikkö 1929–1939. Hän oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja oli käynyt Vöyrin sotakoulun kurssin. Vuonna 1921 hän suunnitteli Lotta Svärdin hakaristimerkin.
Vasström sai Pro Finlandia -mitalin 1954.
Kirjalliset teokset Tuschgubbar och bläckhistorier, 1916 Snitt och snack, 1922 Gästfrihetens vådor och andra bagateller, 1923 Matin matkoilta (julkaistu Uudessa Suomessa 1924–1929) Helsinki-näkymä, 1929 Teknik, material och förvarningssätt inom konsten, 1931 Stilskrivningssystem Salervo–Vasström, 1932 Två pojkar (eripainos Scoutpostenista), 1937 Piirustuskurssi, 1944 Bland konstnärsfolk, 1951 Konstnärsfolk 1946, suom. Taiteilijaväkeä, 1954
Lähteet
Aiheesta muualla Eric Vasström Kuvataiteilijamatrikkelissa.
Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Suomalaiset animaattorit Luokka:Suomalaiset pilapiirtäjät Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1887 syntyneet Luokka:Vuonna 1958 kuolleet