Matti Juhani Knuuti (s. 1960) on suomalainen lääkäri ja tutkija. Hän toimii Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Tyksin yhteisen valtakunnallisen PET-keskuksen johtajana ja professorina. Hän toimii samalla ylilääkärinä Tyksin kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten yksikössä. Hän on myös Leidenin yliopiston kardiologian klinikan vieraileva professori kaudella 2019–2025. Vuonna 2024 Knuuti nimitettiin Kardiovaskulaarisen kuvantamisen professuuriin Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Vuoden 2025 alusta Knuuti on toiminut myös InFLAMES-lippulaivan hallinnollisena johtajana. Vuoden 2026 alusta Knuuti toimii Suomalaisen Tiedeakatemian puheenjohtajana.
Vuonna 2011 hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki ja vuonna 2024 Suomen Leijonan Komentajamerkki. Suomalainen Tiedeakatemia kutsui Knuutin jäsenekseen vuonna 2020. Vuodesta 2024 alkaen hän on toiminut myös Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Lääketieteen säätiön hallituksissa.
Tutkimustoiminta Knuuti on tutkinut erityisesti sydänlihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa kohdistuen sepelvaltimotautiin ja sydämen vajaatoimintaan. Tutkimuskohteena on ollut kajoamaton kuvantaminen, erityisesti positroniemissiotomografia, tietokonetomografia ultraääni ja myös magneettikuvantaminen ja isotooppikuvantaminen. Hän on johtanut vuosina 2008–2019 kahta Suomen akatemian rahoittamaa verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikköä, johon osallistui Turun yliopiston ohella tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä Knuuti on Web of Science -tietokannan mukaan julkaissut yli 1 000 tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu noin 134 000 kertaa, ja hänen h-indeksinsä on 117. Eniten julkaisuja hänellä on lehdissä European Heart Journal, Diabetologia, Circulation, European Heart Journal - Cardiocascular Imaging, Journal of Nuclear Cardiology, European Journal of Nuclear Medicine and Molecular Imaging ja Journal of American College of Cardiology.
Vuosina 2017, 2018, 2020 ja 2021 Knuuti nousi arvostetulle viitatuimpien tutkijoiden Highly Cited Researchers -listalle kliinisen lääketieteen aihepiiristä. Maailmanlaajuisesti tällä listalla on kaikki aihealueet mukaan luettuna runsaat 3 300 tutkijaa, joista runsas 20 työskentelee Suomessa. Knuuti on saanut runsaasti viittauksia muun muassa sydänsairauksiin liittyvien eurooppalaisten Käypä hoito -suositusten laatimiseen osallistumisen kautta.
Knuuti on pitänyt satoja luentoja kansainvälisissä kongresseissa ja kokouksissa ja ollut vastaväittäjänä kahdeksassa väitöstilaisuudessa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ohjannut 29 tohtorin väitöskirjaa.
Tieteen yleistajuistaja Knuuti pitää lääketiedettä yleistajuistavaa Antidootti-verkkosivustoa, josta löytyy blogikirjoituksia sekä myös blogia Uusi Suomi Puheenvuoro -palstalla. Lisäksi hän kirjoittaa myös muihin julkaisuihin, kuten esimerkiksi Professoriliiton Professoriblogiin.
Vuonna 2016 Lääkäriseura Duodecim myönsi Knuutille Tiedottajapalkinnon ansiokkaasta lääketieteen yleistajuistamisesta Turun Sanomille laatimiensa terveysblogien vuoksi. Myös Terveystoimittajat ry on palkinnut Knuutin Hyvän tiedon omena -tunnustuksella (2020) hänen ansiokkaasta blogistaan, ja Knuutia luonnehditaan ”rohkeasti mielipiteitään esille tuovaksi tieteellisen tutkimuksen puolustajaksi”. Vuonna 2020 Skepsis ry myönsi Knuutille Sokrates-palkinnon ”ansiokkaasta tiedeviestinnästään ja rohkeudestaan esiintyä julkisuudessa omalla persoonallaan”. Professoriliitto nimesi hänet Vuoden professoriksi 2021. Samana vuonna 2021 hän sai myös Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ”väsymättömästä työstä terveysvalistajana”. Vuonna 2023 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi Knuutile Pro Scientia -palkinnon.
Vaihtoehtoisten hoitojen kriitikko Juhani Knuuti on profiloitunut täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen kommentoijana julkisuudessa. Hän on osallistunut keskusteluihin, joissa on peräänkuulutettu vaihtoehtohoitojen valvontaa ja lainsäädäntöä.
Knuuti on toiminut asiantuntijana joissakin paljon mediahuomiota saaneissa tapauksissa. Maria Nordinin ja professori Juhani Knuutin välinen kiista nousi esiin erityisesti Nordinin ”Eroon oireista” -verkkokurssin myötä. Kurssilla Nordin esitteli menetelmiä, joiden hän väitti auttavan erilaisten oireiden lievittämisessä tietoisuus- ja mielikuvaharjoitusten avulla. Knuuti analysoi kurssin sisältöä ja ilmaisi huolensa siitä, että jotkut väitteet olivat tieteellisesti perusteettomia ja mahdollisesti vaarallisia. Kiista sai laajaa huomiota mediassa, ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto puuttui asiaan määräämällä Nordinille 100 000 euron uhkasakon kurssin markkinoinnin vuoksi, koska sen katsottiin sisältävän terveyttä vaarantavia väitteitä. Myöhemmin hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen.
Toiminta tieteellisissä lehdissä ja yhdistyksissä
Knuuti toimi Senior Associate Editorina tieteellisessä lehdessä European Heart Journal – Cardiovascular Imaging 2012–2024. Lisäksi Knuuti on ollut toimituskunnan jäsenenä seuraavissa tieteellisissä lehdissä: Journal of Nuclear Cardiology, European Journal of Nuclear Medicine and Molecular Imaging, Current Medical Imaging Reviews, Current Radiopharmaceuticals, JACC, JACC Cardiovascular Imaging, Circulation Cardiovascular Imaging, ISRN Molecular Imaging, European Journal of NMMI Research.
Knuuti on aktiivinen jäsen useissa kotimaisissa (Suomen Kardiologinen Seura, Lääketieteellinen radioisotooppiyhdistys, Kliinisen fysiologian yhdistys) ja kansainvälisissä yhdistyksessä, kuten European Society of Cardiology ja European Association of Nuclear Medicine. Knuuti on Euroopan Kardiologisen Seuran Fellow (FESC).
Hän on ollut Euroopan sydänyhdistyksen Käypä hoito -komiteassa 2011–2014 ja 2016–2019 (European Society of Cardiology, Guidelines Committee) ja on kirjoittajana yli kymmenessä Käypä hoito -ohjeessa.
Palkinnot tieteellisistä ansioista Hänet on palkittu työstään Scandinavian Society of Clinical Physiology and Nuclear Medicinen myöntämällä Big Scientific Prize -palkinnolla. Vuonna 2005 hänet kutsuttiin pitämään Marie Curie -luento radiolääketieteen vuosittaisessa kongressissa. Hänelle on myönnetty seuraavat palkinnot: Sauli Viikari –medal (2010), Distinguished Recognition medal, Faculty of Medicine, University of Turku (2010), Torgny Sjöstrand lecturer, by Swedish Society for Clinical Physiology (2018), WARMTH, Lifetime Achievement Award (2018), Arto Uusitalo Award (2018) ja sekä Sydäntutkimussäätiö myönsi Sydäntutkimuksen suurpalkinnon sydänsairauksiin kohdistuneen tutkimuksen perusteella.
Kirja Knuutilta ilmestyi vuonna 2020 kirja Kauppatavarana terveys, jossa hän arvioi suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Kirjassa on analysoitu 72 erilaista terveysteemaa tai hoitoa ja niihin liittyvät yli 250 terveysväitettä. Kirja perustuu tutkittuun tietoon ja on kattavasti lähteistetty. Kirjan vertaisarvioijina ovat toimineet tohtori Pauli Ohukainen, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja hammaslääkäri Vladimir Heiskanen.
Kirjassa Knuuti on käsitellyt myös useita vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja, ja esitellyt oman ehdotuksensa hoitojen luokitteluksi. Kirja julkaistiin samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysministeriö oli aloittamassa selvitystä vaihtoehto- ja uskomushoitojen sääntelymahdollisuuksista.
Kritiikki Luontaisterveys -lehden numerossa 7/2020 Tampereen yliopiston terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva määritteli kirjan pamfletiksi. Samassa jutussa luontaishoitoalan foorumin puheenjohtaja Antti Pietiäinen puolestaan arvioi Knuutin luovan kirjallaan vastakkainasettelua.
Luontaishoitoalan foorumi ry on yhdistyksensä sivulla arvostellut Knuutin kirjaa Kauppatavarana terveys asenteellisuudesta ja valikoivan tieteellisen tiedon käyttämisestä. Luontaishoitoalalla ärtymystä on myös herättänyt se, että Knuuti ei käytä kirjassa kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa vakiintunutta termiä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM, Complementary and Alternative Medicine). Erimielisyyttä on myös syntynyt kirjan väitteestä, ettei Suomessa ole lakia, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista ja että lääketieteen ulkopuolisten hoitojen alat Suomessa eivät ole järjestäytyneet.
Väitteitä virheistä Filosofian tohtori Christer Sundqvist on pitänyt Turpaduunari- terveysblogissaan päivittyvää listaa kirjassa havaituista virheistä ja puutteista. Listan laatimiseen ovat osallistuneet myös lääkäri Jesper Kivelä ja homeopaatti Jouni Jämsä. Juhani Knuuti on myöntänyt osan listan virheistä, mutta katsoo niiden olevan yksityiskohtia koskevia virheitä, jotka eivät vaikuta itse viestiin.
Kirjassa väitetään virheellisesti, että 8% syöpäpotilaista käyttää pelkästään täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja. Tähän perustuen Knuuti esittää, että mahdollinen lääketieteellisen hoidon viivästymisestä aiheutuva haitta voi olla merkittävä.
Kirjassa esitetty analyysi William Bengstonin hiiritutkimuksista poikkeaa tohtori Johanna Blomqvistin omassa kirjassaan (2016) esittämistä tiedoista. Knuutin kirjassa sivulla 199 esitetty taulukko ei vastaa tutkimuksen alkuperäistä lähdettä. Blomqvist on selittänyt tutkimuksen taustaa Pauliina Aarvan blogissa, ja on syyttänyt Knuutia oleellisten tietojen pois jättämisestä. Knuuti itse katsoo toimineensa läpinäkyvästi ja tieteellisen käytännön mukaisesti.
Knuutin väitetään siteeranneen lääkäri Antti Heikkilää väärin kirjassaan ja tähän perustuen arvioineen Heikkilän vihjailleen salaliitosta. Kirjassa ei kuitenkaan mainita Heikkilää nimeltä, vaan ainoastaan viitataan Helsingin Sanomissa 16.12.2018 esitettyyn haastatteluun.
Knuutin vastineet virheväitteisiin
Christer Sundqvistin väitteet kirjan virheistä Knuuti on julkaisut blogissaan ja todennut niiden olevan joko perusteettomia tai merkityksettömiä kirjoitusvirheitä. Syöpäpotilaiden täydentävien tai vaihtoehtoisten hoitojen käytön luku perustuu European Social Survey -materiaaliin, eikä se ole virheellinen.
Edellä mainittu kirjassa oleva eroavaisuus Johanna Blomqvistin oman kirjan tekstiin, johtuu siitä, että Kauppatavarana Terveys -kirjassa lähteenä oli alkuperäinen tutkimus , jonka tuloksia on kirjassa huolellisesti analysoitu. Kirjassa sivulla 199 esitetty taulukko on analyysi alkuperäisestä tutkimuksesta eikä Blomqvistin kirjasta. Se, että Blomqvist omassa kirjassaan esittää erilaisen tulkinnan, ei ole peruste virheelle.
Väitteet, että kirjassa Knuuti oloisi siteerannut Antti Heikkilää virheellisesti ei voi pitää paikkaansa, sillä kirjassa ei mainita Heikkilää nimeltä, vaan ainoastaan viitataan Helsingin Sanomissa 16.12.2018 esitettyyn haastatteluun.
Luontaishoitoalan foorumi ry:n ärtymys Knuutin kirjassaan käyttämistä termeistä viestii vain siitä, että fooruma haluaisi käyttää tiettyjä termejä vaikka terminologia ei ole millään tavalla vakiintunut, etenkään Suomessa. Kirjassa käytetään pääasiassa termiä lääketieteen ulkopuoliset hoidot, sillä sen voidaan katsoa olevan neutraali. CAM-termin ongelmaksi on yleisesti katsottu, että jotta termi olisi todellisuutta kuvaava, CAM-hoitojen pitäisi olla joko täydentäviä tai vaihtoehtoisia hoitoja. Koska tutkimusnäyttö hoitojen tehosta puuttuu, CAM-termi ei sovellu lääketieteen ulkopuolisiin hoitoihin.
Kirjassa mainittu fakta, että Suomesta puuttuu Suomessa laki, joka sääntelisi lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista on tosiasia. Toisin kuin muissa Euroopan maissa, tällainen laki edelleen puuttuu Suomesta. Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja ei siis säädellä Suomessa, kuluttajaa suojaa ainoastaan kuluttajansuojalaki, mutta se ei sellaisenaan anna riittävää turvaa. Lakia on yritetty saada aikaan, mutta se ei vielä ole toteutunut. Lailla pyritään parantamaan potilasturvallisuutta.