pienoiskuva|Murmeli Itävallassa
Murmelit (Marmota) ovat oravien heimon suku, jonka lajit elävät yleensä yhdyskunnittain maan sisään kaivamissaan käytävissä ja vaipuvat talvella horrokseen. Sukuun kuuluu viisitoista lajia. Nähdessään vaaran murmeli tuottaa hieman vihellystä muistuttavaa tasaista ja korkeaa ääntä varoittaakseen muita eläimiä.
Murmelit ovat isokokoisia jyrsijöitä, ne painavat 3–7 kg. Pituus on 30–60 cm, ja lisäksi häntä on 10–25 cm pitkä. Murmelit ovat aktiivisia päiväsaikaan ja syövät lähes yksinomaan kasviravintoa.
Lajit Kaikilla murmelilajeilla ei ole ollut suomenkielistä nimeä – tähdellä merkityt ovat nimistötoimikunnan ehdotuksia.
Marmota baibacina (altainmurmeli *) Marmota bobak (aromurmeli) Marmota broweri (alaskanmurmeli) Marmota caligata (harmaamurmeli) Marmota camtschatica (kamtšatkanmurmeli) Marmota caudata (pitkähäntämurmeli) Marmota flaviventris (keltavatsamurmeli) Marmota himalayana (himalajanmurmeli) Marmota kastschenkoi Marmota marmota (alppimurmeli) Marmota menzbieri (tienšaninmurmeli) Marmota monax (metsämurmeli) Marmota olympus (olympianiemenmurmeli *) Marmota sibirica (siperianmurmeli) Marmota vancouverensi (vancouverinmurmeli)
Levinneisyys Murmeleita tavataan kaikkialla pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä vuoristoissa ja avoimilla tasangoilla. Euroopassa murmeleita on Alppien alueella, Karpaattien ja Pyreneiden vuoristoniityillä. Murmeli elää myös kaikkialla Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikan länsiosissa. Vain yksi laji, amerikkalainen metsämurmeli, viihtyy metsämaastossa. Yhdyskunnan käytäväverkostot ovat syviä, jopa useiden metrien syvyisiä. Pesän pääsisäänkäynti on helposti huomattava hiekkakumpu, mutta pesässä on muitakin huomaamattomampia kulkuaukkoja. Murmelit syövät mielellään myös viljaa eivätkä säiky ihmistä naapurinaan. Ne aiheuttavat vahinkoa kaivamalla käytäviään viljelyksillä, ja koska niiden liha on maukasta, niitä myös metsästetään. Itä-Euroopan aroalueilla murmeli ei ole sopeutunut maanviljelyn lisääntymiseen ja on sieltä hävinnyt. Murmelit saavat 2–4 poikasta vuosittain keväällä. Poikaset kasvavat hitaasti ja tulevat sukukypsiksi vasta 2–3 vuoden kuluttua.
Muuta Mongoliassa tavataan miltei vuosittain ihmisiin tarttuneita ruttotapauksia, joissa ruttoa aiheuttava bakteeritartunta (Yersinia pestis) on usein levinnyt esimerkiksi raakaa murmelin lihaa tai sisäelimiä syöneeseen ihmiseen kuolettavasti.
Lähteet
Aiheesta muualla ITIS: Marmota
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit