thumb|275px|Vuoksen Imatrankoski syyskuussa 2012 thumb|275px|Vuoksi Karjalankannaksella, Antreassa. pienoiskuva|Svetogorskin voimalaitos pienoiskuva|Kiviniemen koski pienoiskuva|Näkymä pääuomalle Jääskessä pienoiskuva|Taipaleenjoen suu thumb|Koskikirnuja Imatran Kruununpuistossa. Vuoksi (, , ) on Saimaasta Laatokkaan virtaava Vuoksen vesistön laskujoki. Se alkaa Suomen puolella Etelä-Karjalassa Imatran kaupungista ja se siirtyy jo 13 kilometrin jälkeen Venäjän puolelle Leningradin alueelle. Aluksi se virtaa Viipurin piirissä ja alajuoksulla Käkisalmen piirissä. Joki on bifurkaatiojoki, eli se laskee Laatokkaan kahta vesireittiä myöten. Joen pääuoman pituus on kartasta mitattuna 153 kilometriä .
Joen kulku Vuoksi on kaksihaarainen laskujoki, jonka pääuoma alkaa Imatralta ja jatkuu Venäjällä lähes Kiviniemeen asti. Tästä jatkaa päähaara kohti kaakkoa ja laskee Laatokkaan Metsäpirtissä. Sivuhaara poikkeaa kohti pohjoista ja laskee Laatokkaan kahta suuhaaraa pitkin Käkisalmessa. Sivuhaaran veden virtaamat ovat murto-osa päähaaran virtaamista.
Pääuoma haarautumiskohtaan asti Pääuoman yläjuoksun osuudet nimi nimi (ru) pituus(km) (Saimaa) Vuoksi Вуокса 2 Tainionkosken vesivoimalaitos Vuoksi Вуокса 5 Imatran vesivoimalaitos Vuoksi Вуокса 6 valtioraja Vuoksi Вуокса 2 Svetogorskin vesivoimalaitos Светогорская ГЭС Vuoksi Вуокса 10 Lesogorskin vesivoimalaitos Лесогорская ГЭС Vuoksi Вуокса 31 Kuparsaarenselkä 82 Vuoksi Вуокса 16 järvimäinen suvanto Вуокса 22 (haarautumiskohta ) Vuoksi alkaa Vuoksenniskalta varsinaisen Saimaan kaakkoisrannasta 75,7 metriä mpy. Se virtaa ensimmäisen Salpausselän läpi kapeassa luode-kaakko-suuntaisessa murtumalaaksossa, jonka alkukilometrit sijaitsevat Imatran kaupunkialueella. Murtumalaakson pituus on 23 kilometriä, joista 13 ensimmäistä kilometriä sijaitsevat Suomessa. Jo 1,8 kilometriä Saimaasta vapaa virtaus loppuu Tainionkosken vesivoimalaitokseen. Voimala on rakennettu koskessa sijainneen saaren länsipuolelle ja saaren itäpuoli on tukittu säännöstelypadolla. Voimalassa on keskimmäärin 8,2 metrin pudotus. Joki jatkaa virtaamistaan 5,2 kilometriä Imatran vesivoimalaitokselle asti. Koko voimaloiden välinen joenuoma on patoaltaana ja Imatran voimalassa muodostuu 24,3 metrin pudotus. Imatran voimalaitos sijaitsee saaren itäpuolella ja kuuluisa Imatrankoski, jossa kesäisin päästetään vettä kuohuamaan yleisönäytöksissä, sijaitsee saaren länsipuolella. Venäjän rajalle on matkaa enää 6,4 kilometriä. Ennen rajaa yhtyy lännestä Hallikkaanjoen uoma, joka on kuluttanut itselleen syvät ja rinteiltään jyrkän jokilaakson. Laakso on jäänyt alajuoksun voimaloiden vedennoston seurauksena veden alle.
Venäjän puolella sijaitsee Svetogorskin rajakaupunki (entinen Enso) ja joessa on samassa kohtaa Svetogorskin vesivoimalaitos. Voimalaitoksen yläpadon vedenpinta ylettyy Imatrankoskelle asti ja voimalan pudotus on noin 6 metriä. Svetogorskissa yhtyy Vuokseen idästä Unterniskanjoki. Seuraavan Lesogorskin vesivoimalaitokseen on matkaa 10,5 kilometriä ja sen yläpadon vedenpinta ylettyy Svetogorskiin asti. Se sijaitsee kolme kilometriä Lesogorskin eli entisen Jääsken kirkonkylän yläpuolella. Tässä voimalassa vesi putoaa noin 16 metriä alemmaksi. Tämä on Vuoksen viimeinen vesivoimalaitos ja Vuoksen vedenpinta on enää 11 metrin korkeudella mpy. Vuoksen jyrkkä osuus on nyt takana päin ja tämän jälkeen joki levenee välillä muodostaen leveitä suvantoja. Aivan kylän alapuolella jokeen yhtyy pohjoisesta laskeva Jääskijärven laskujoki Littulanjoki ().
Seuraava suvanto on kymmenen kilometriä pitkä ja noin 0,7–1,7 kilometriä leveä. Se päättyy Kamennogorskiin (), joka on kaupungiksi kasvanut entinen Antrea, jossa kapeikon läpäistyään Vuoksi leviää Tallikkalan seläksi. Vuoksen virtaus siirtyy viereiseen laaksoon, joka on muodostunut Dubininskin () eli Patalahden jatkeeseen. Patalahden luoteispäähän laskee luoteesta tuleva Kuurmanjoki. Suvannon jälkeen on Vuoksessa rinnakkaisia uomia, jossa ei enää virtaa vettä. Sellainen on myös Tihin lahti () eli Muunninlahti, joka jää Jaakonsaaren itäpuolelle. Joki laajenee tämän jälkeen saaristoiseksi Kuparsaarenselän suvannoksi, joka on noin 12 kilometriä pitkä ja noin kahdeksan kilometriä leveä. Selän pohjoisrantaan laskee pohjoisesta Sokanjoki.
Vuoksen kapea jokiosuus jatkaa Kuparsaarenselän kaakkoispäästä noin 15 kilometriä kaakkoon päin. Joki laajenee suvannoksi Baryševossa (), joka sijaitsee entisen Äyräpään ja Pölläkkälän kohdalla. Suvanto on 13 kilometriä pitkä ja kolme kilometriä leveä. Se päättyy lyhyeen kapeikkoon entisessä Oravaniemessä, josta alkaa toinen suvanto. Se on 15 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä. Tämän suvannon päässä Vuoksi haarautuu kaakkoon jatkavaksi päähaaraksi ja suvannon pohjoisrannasta pohjoiseen virtaavaksi pienemmäksi haaraksi. Suvantojen vedenpinta on noin 11 metriä mpy.
Pääuoman alajuoksu eli ”Uusi Vuoksi” Pääuoman alajuoksu nimi nimi (ru) pituus(km) (haarautumiskohta ) järvimäinen suvanto Вуокса 5 Suvanto Суходольское озеро 32 Taipaleenjoki Бу́рная 10 (Laatokka, Metsäpirtti)Tätä Vuoksen osaa kutsutaan joskus ”Uudeksi Vuokseksi”, koska se syntyi vuonna 1856 totetetussa Vuoksen oikasussa. Losevossa () eli entisessä Kiviniemessä on kapea ja nopeasti putoava koskiosuus seuraavaan suvantoon, jonka nimi on Suvanto. Koskessa on 2,5 metrin pudotus. Suvanto on 31 kilometriä pitkä järvi, jonka leveys vaihtelee 0,7–2,2 kilometriä. Järven kaakkoispäästä alkaa kymmenenkilometrinen Taipaleenjoki, joka laskee Laatokan länsirantaan Metsäpirtissä. Taipaleenjoessa on pudotusta 5,2 metriä.
”Vanha Vuoksi” Vanhan Vuoksen osuudet nimi nimi (ru) pituus(km) (haarautumiskohta ) Vuoksi Вуокса 14 Torhonjärvi Балахановское 6 Vuoksi Вуокса 29 Käkisalmenselkä Вуокса 18 Vuoksi Вуокса 5 (Laatokka, Käkisalmi)”Vanha Vuoksi” lähes kuivui, kun ”Uusi Vuoksi” muodostui. Se haarautuu ennen Kiviniemeä pohjoiseen virtaavaksi joenhaaraksi. Tämä vesireitti on vähävetinen verrattuna Suvannon kautta virtaavaan pääuomaan, mutta siihen yhtyvien sivujokien tuoma lisävesi saa sen virtaaman kasvamaan alajuoksulle tultaessa. Se alkaa 14 kilometriä pitkällä jokimaisella osuudella, joka laajenee seuraavaksi Torhonjärveksi. Vesireitti etenee järvessä kuusi kilometriä ja jatkaa sitten järven itärannassa olevasta kapeasta salmesta eteenpäin. Joki jatkaa lasku-uomassaan sijaitsevaa Nasarlahtea ja Mömmönsalmea lukuun ottamatta hyvin kapeana jokena eteenpäin. Kapeaa uomaa riittää 13 kilometriä, jonka matkalla joki haarautuu muutamaksi rinnakkaiseksi uomaksi joiden sisälle jää jokisaaria. Sitten Vuoksi haarautuu Räisälään menevään pohjoishaaraan ja suoraan Käkisalmenselkään menevään koillishaaraan.
Koillishaara on 10 kilometriä pitkä ja se laskee Käkisalmenselän Lopastnoin lahteen (). Pohjoisen haaran alkuosuudella sijaitsee Melnikovo () eli Räisälän entinen kirkonkylä, joka on pieni kaupunkityyppinen taajama. Joella on kapea uoma, mutta siinä on välillä leveämpiä suvantoja, jotka lisäksi välillä haarautuvat. Melnikovon kohdalla ja sen jälkeen on joessa joitakin jokisaaria. Melnikovon jälkeen joki kääntyy kohti koillista, jossa sillä on Goryssä () eli Unnonkoskella leveä suvanto ennen laskemistaan Käkisalmenselän luoteispäähän. Pohjoinen haara on 17 kilometriä pitkä.
Käkisalmenselkä on lounas-koillis-suunnassa 16 kilometriä pitkä ja siinä on järvenselkien lisäksi runsaasti saaria. Järvi kapenee lähestyttäessä Käkisalmen kaupunkia ja lopulta se ahtautuu saarien välistä kaupungin edustalla Isolleselälle. Isoselän kaakkoispäässä alkaa 5,5 kilometriä pitkä Vuoksen loppuosuus, joka virtaa kaupungin etelälaidalla. Vuoksen suistossa on hiekkarantoja ja joensuun leveässä uomassa on laivalaituri ja pienvenesatama. Vuoksen toinen suuhaara alkaa Isoselän pohjoisrannasta. Sen mutkittelevaa ja sokkeloista uomaa kutsutaan Pärnänjoeksi eli Tihajaksi (). Se alkaa Vasikkasaaren takaa, mutta levenee alussa saaristoiseksi suvannoksi. Suvannon pohjoispäässä siihen yhtyy kapealla salmella Takavesi, joka on viisikilometrinen lahtimainen järvi. Tihaja jatkaa Takaveden itäpuolelta kaksi kilometriä itään päin, jonka jälkeen joki haarautuu parikilometrisen jokisaaren ympäri. Tihajan alajuoksu on vielä kaksi kilometriä pitkä.
Virtaamia
Vuoksen virtaamia on mitattu perinteisesti Saimaan luusuassa Tainionkosken voimalalla. Tässä on käytetty mittaussarjaa vuodesta 1847 (tammikuu) vuoteen 1992 (joulukuu). Tilaston mukaan joen keskivirtaama on ollut 592 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s). Pienin mitattu virtaama on ollut 215 m³/s (NQ) ja suurin 1 151 m³/s (HQ).Neva Basin (Station: Tainionkoski), Grains Research and Development Corporation, Australia, Viitattu 4.1.2022
Vesivoimalaitokset Vuoksen yläjuoksu on sen jyrkin osuus ja siihen on rakennettu neljä vesivoimalaitosta. Vain 1,7 kilometriä Vuoksenniskasta sijaitsee Tainionkosken vesivoimalaitos, joka tuottaa sähköä 79 megawatin (MW) teholla. Seuraava on Imatran vesivoimalaitos (192 MW), joka sijaitsee 7 kilometriä Vuoksen niskalta. Kolmantena tulee Svetogorskin vesivoimalaitos (122 MW), joka sijaitsee entisen Enson ja nykyisen Svetogorskin kohdalla. Voimalasta on matkaa niskalle 15 kilometriä. Viimeinen Lesogorskin vesivoimalaitos sijaitsee 26 kilometriä niskalta entisen Jääsken kylän ja nykyisen Lesogorskin taajaman yläpuolella. Se tuottaa sähköä 109 MW teholla.
Vuoksen neljä vesivoimalaitosta muodostavat jokivoimalaitoksille tyypillisen energiantuotantoketjun, jossa ylin voimalaitos säätelee kaikkien muiden voimaloiden läpi virtaavaa vettä. Vesi on peräisin Saimaasta, jota ei varsinaisesti säännöstellä. Saimaan vedenkorkeutta seurataan päivittäin ja sen vuodenaikojen luonnollisia vaihteluita pyritään seuraamaan säätelemällä Tainionkosken voimalan vesimääriä. Yhteisessä valtioiden välisessä Saimaan juoksutussäännössä on sovittu käytettävästä juoksutuskäytännöstä. Vuoksen virtaamia voi muuttaa poikkeuksellisten säiden aiheuttamien runsasvetisten tai vähäveteisten tilanteiden välttämiseksi. Juoksutusta tulee mahdollisuuksien mukaan muuttaa ennakoivasti niin, että voimaloiden sähköntuotanto säilyy optimaalisena samalla kun Saimaan ja Vuoksen ympäristön vahinkoja pyritään hillitsemään.
Virkistysarvoja Vuoksi on virrannut vapaana 1900-luvun alkuun asti, jolloin vaelluskaloilla ei ollut vaellusesteitä joessa. Vaikka joen yläjuoksun ensimmäiset 30 kilometriä putosikin 64 metriä, ovat lohikalat ja pienet määrät muikkua löytäneet reitin ylös Saimaalle asti. Myös Saimaalta on kulkeutunut kalaa alavirtaan Laatokkaan asti. Teollistumisen alkuaikoina eteläistä Saimaata ja Vuoksea käytettiin likavesien viemärinä, jolloin Vuoksen vesi likaantui pahastikin. Sellaiset kirkasta vettä edellyttävät lajit kuin siika, harjus ja lohi hävisivät Vuoksen vesistöstä lähes sukupuuttoon. Lopulta, vuosikymmenien likaantumisen jälkeen, vedenpuhdistuksen ja muiden suojelutoimien vaikutus tuotti tuloksen. Nykyään nämäkin lajit nousevat Vuoksen niihin osiin, joita vesivoimalaitokset eivät katkaise. Voimaloiden yläpuolella kalakantaa täydennetään kalaistutuksin.
Vuoksi on aikojen alusta tuonut sen varrella eläville merkittävän lisän ruokapöytään. Nykyään ei ammattikalastusta esiinny joella. Taipaleenjoella sijaitseva kalastussatama liittyy Laatokan hyödyntämiseen. Vuoksi on edelleen suosittu virkistyskalastuskohde ja Suomen puolella on järjestetty vapaa-ajan kalastajille kalastuspaikkoja, jossa on helppo toimia. Venäjän puolella kalastusmatkailu on vielä pienimuotoista, mutta siellä voi vuokrata veneitä Vuoksessa kalastamiseen. Vuoksen eri osissa kalaston lajikirjo vaihtelee.Malin, Ismo: Vuokselle pääsee helposti kalaan, Vapaa-ajan kalastaja, 2017Vuoksella on varma kalasaalis, Vuoksen lautturit, viitattu 29.5.2021
Historiaa Vuoksen virtaamien muokkaaminen