Associazione Calcio Milan, kutsutaan yleisesti nimellä AC Milan tai vain Milan, on Italian Milanossa kotipaikkaansa pitävä jalkapalloseura. Seura on Italian pääsarjan Serie A:n kaikkien aikojen kolmanneksi menestynein seura 19 Scudettollaan, ja yksi Euroopan menestyneimpiä seurajoukkueita muun muassa seitsemällä Mestarien liiga-mestaruudellaan. Vain espanjalaisella Real Madridilla on enemmän Mestarien liigan voittoja (15).

Seuran kotistadion on 80 018 -paikkainen Giuseppe Meazza. Se on myös kaupungin toisen suurseuran Interin kotistadion. Koska Meazza oli Interin tähtipelaaja, Milanin kannattajat käyttävät stadionista huomattavasti tunnetumpaa nimitystä San Siro.

Milan tunnetaan muun muassa lempinimillä il Diavolo (”Paholainen”) ja i Rossoneri (”Punamustat”) sekä hieman halventavalla nimellä i Casciavìt (”Ruuvimeisselit”), koska Milan on perinteisesti ollut työläisten joukkue. Paikallisvastustaja Interiä kutsutaan vastaavasti nimellä Baüscia (”Uusrikkaat”), koska sen kannattajat ovat olleet enemmän porvaritaustaisia.

Milan on maailman rikkaimpia urheiluorganisaatioita ja esimerkiksi Abu Dhabi United Groupin helmikuussa 2009 julki tullut tarjous ostaa 40 prosenttia seuran osakekannasta 500 miljoonalla eurolla antaisi Milanin markkina-arvoksi 1,25 miljardia euroa. AC Milan sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 19.

Seuran omistaja ja puheenjohtaja oli pitkään Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi. Milan myytiin kiinalaistaustaiselle Rossoneri Sport Investment Lux -yhtiölle huhtikuussa 2017. Samalla Berlusconin tilalle Milanin uudeksi puheenjohtajaksi nousi hongkongilaistaustainen Li Yonghong.

Historia Milanin perusti vuonna 1899 britti Alfred Edwards nimellä Milan Cricket and Football Club.Milan History acmilan.com Viitattu 5.4.2014. Fasistien valta-aikaa lukuun ottamatta seura on pitänyt myöhemminkin nimessään muodon Milan italiankielisen Milanon sijaan, sillä Milan on kaupungin nimi englannin lisäksi myös paikallisella murteella.

Joukkue voitti ensimmäisen mestaruutensa 1901. Vuonna 1908 joukko joukkueen johtoportaaseen tyytymättömiä jäseniä perusti kilpailevan seuran Internazionalen. Milan jäi tämän jälkeen pitkiksi ajoiksi Interin varjoon. Uudelle stadionille, San Sirolle joukkue muutti vuonna 1926.

pienois|vasen|Ruotsalaiskolmikko ”Gre-No-Li” eli Gunnar Gren, Gunnar Nordahl ja Nils Liedholm 1940- ja 50-lukujen vaihteessa.

Vuonna 1949 Milaniin värvättiin ruotsalaistrio Gunnar Gren, Gunnar Nordahl ja Nils Liedholm. Kyseiset hyökkääjät olivat johdattaneet Ruotsin olympiakultaan vuonna 1948 ja Italiassa heidät opittiin tuntemaan yhteisnimellä ”Gre-No-Li”. Jälki oli murskaavaa myös Italiassa ja 1950-luvusta muodostui Milanin ensimmäinen kultainen vuosikymmen joukkueen voittaessa scudetton viidesti. Lisäksi Gunnar Nordahl voitti neljä kertaa maalikuninkuuden. Myös 1960-luvulla tuli menestystä ja joukkue voitti Euroopan cupin vuonna 1963, ensimmäisenä italialaisseurana. Aikakauden tähtiin kuuluivat muun muassa keskushyökkääjä Gianni Rivera, sekä keskikentän Giovanni Trapattoni. Vuonna 1969 joukkue voitti Euroopan cupin toistamiseen, kun Ajax kaatui loppuottelussa selvästi 4–1.

1970-luvulla seuran menestys alkoi himmentyä. Vuonna 1980 Milan pudotettiin Serie B:hen, koska sen toiminnassa paljastui lahjontaa. Joukkue nousi seuraavaksi kaudeksi takaisin pääsarjaan, mutta putosi sarjaporrasta alemmas omin avuin heti uudestaan. Lisäksi joukkue kärsi suurista talousongelmista.

Silvio Berlusconi otti konkurssikypsän joukkueen omistukseensa vuonna 1986 ja hän hankki joukkueeseen välittömästi alankomaalaiset Ruud Gullitin, Marco van Bastenin ja Frank Rijkaardin. Heidän johdollaan Milan nousi jälleen suurmenestykseen samalla kun puolustusta johtivat omat kasvatit Paolo Maldini ja Franco Baresi. Arrigo Sacchin valmentama joukkue voitti liigamestaruuden vuonna 1988, sekä Euroopan cupin kahtena seuraavana vuonna. Joukkueen valmentajana Sacchia seurasi Fabio Capello. Menestys vain parani ja Milan voitti kolme peräkkäistä scudettoa vuosina 1993–1995. Joukkue selviytyi myös kolmesti peräkkäin Mestarien liigan loppuotteluun, joista ikimuistoisin on vuoden 1994 finaali Ateenassa, jossa Milan voitti ennakkosuosikki Barcelonan 4–0.Milan find perfect pitch in dream final classics.uefa.com 18.5.1994 Viitattu 5.4.2014. Milanin rahankäyttö aiheutti pahennusta ja välillä näytti jopa siltä, että ainoa syy uusien tähtien hankkimiseen oli se, etteivät nämä päätyisi vastustajien riveihin.

Vuosituhannen lopulla omistaja Silvio Berlusconi alkoi panostaa yhä enemmän poliittiseen uraansa ja nousi lopulta pääministeriksi. Samalla Milanin ylivoima alkoi huveta. Joukkue koki 2000-luvun alussa useita valmentajanvaihdoksia ja lopulta päävalmentajaksi tuli entinen huippupelaaja Carlo Ancelotti. Hänen johdollaan joukkue voitti Mestarien liigan vuonna 2003 kaataen Juventuksen Manchesterissa Englannissa pelatussa loppuottelussaMilan lift European crown uefa.com 29.5.2003 Viitattu 4.4.2014. ja liigamestaruuden vuonna 2004. Vuonna 2005 joukkue selviytyi jälleen Mestarien liigan finaaliin Istanbuliin Liverpoolia vastaan. Kapteeni Paolo Maldini vei Milanin johtoon ensimmäisellä minuutilla, ja Hernan Crespo viimeisteli myöhemmin kaksi maalia vieden Milanin tauolle 3-0 johdossa. Liverpool onnistui kuitenkin tulemaan tasoihin ja voitti ottelun lopulta rangaistuspotkukilpailulla.Liverpool belief defies Milan uefa.com 25.5.2005 Viitattu 4.4.2014. Vuonna 2006 Milan pääsi Uefan Mestarien liigassa välieriin asti ja putosi Barcelonaa vastaan yhteismaalein 0–1.Barcelona 0-0 AC Milan agg 1-0 bbc.co.uk 26.4.2006 Viitattu 5.4.2014. Saman vuoden kesällä seura oli yksi syytetyistä Italian sopupeliskandaalissa, jonka seurauksena Milan tuomittiin pistevähennyksiin sekä menettämään paikkansa seuraavan kauden Mestarien liigassa. Seuran jättämä valitus meni kuitenkin läpi ja sen tuomiot lievenivät, joten Milan sai pelata Mestarien liigassa seuraavalla kaudella, voittaen lopulta kyseisen kilpailun. Serie A -kauden seura joutui aloittamaan –8 pisteestä.

thumb|Milan juhlii vuoden 2003 Mestarien liigan voittoa.

Kausi 2006–2007 alkoi Milanilta nihkeästi. Joukkuetta vaivasivat varsinkin ongelmat hyökkäyksessä, joita tuli vuoden 2007 alussa helpottamaan Real Madridista hankittu MM-kilpailujen 2002 maalikuningas, brasilialainen hyökkääjä Ronaldo. Joukkue paransi otteitaan mitä pidemmälle kausi eteni ja varsinkin brasilialainen Kaká oli erinomainen. Lopulta joukkue voitti Mestarien liigan kaatamalla loppuottelussa Liverpoolin maalein 2–1, Filippo Inzaghin viimeistellessä Milanin molemmat maalit.Inzaghi inspires Milan to Glory uefa.com 24.5.2007 Viitattu 5.4.2014. Serie A:ssa joukkue sijoittui lopulta neljänneksi, arkkivihollisen Interin viedessä mestaruuden. Kausi 2007–2008 oli joukkueelle pettymys; se ylsi Serie A:ssa viidenneksi ja Mestareiden liigassa kuudentoista parhaan joukkoon.

Kesällä 2010 Milan nimesi uudeksi päävalmentajakseen kauden seuran peräsimessä olleen Leonardo Araújon tilalle Italialaisen Massimiliano Allegrin.Milan nimesi uuden valmentajansa yle.fi 25.6.2010 Viitattu 5.4.2014. Hän johdatti avauskaudellaan joukkueen 18. kertaa Scudetton voittoon.

Seuraavilla kausilla Milan ei voittanut mitään, kun se sijoittui kaudella 2011–2012 sijalle 2 ja kaudella 2012–2013 kolmanneksi. Mestarien liigassa joukkue eteni parhaimmillaan puolivälieriin kaudella 2011–2012. Tammikuussa 2014 Allegri sai potkut surkean alkukauden johdosta. Joukkue oli tammikuuhun mennessä jäänyt sarjakärki Juventuksesta 30 pisteen päähän ja vasta sijalla 11.Mitta tuli täyteen Milanissa yle.fi 14.1.2014 Viitattu 5.4.2014.AC Milan antoi valmentajalleen potkut hs.fi 13.1.2014 Viitattu 5.4.2014. Hänen tilalleen tuli seuralegenda Clarence Seedorf.Clarence Seedorf ottaa Milanin ohjat kaleva.fi 14.1.2014 Viitattu 5.4.2014. Kesäkuussa Seedorf kuitenkin erotettiin hänen ehtiessä olla Milanin valmentajana vain 5 kuukautta. Hänet korvattiin toisella seuralegenda Filippo Inzaghilla, joka oli aiemmin valmentanut seuran juniorijoukkueita.

AC Milan -nimellä on voitettu myös jääkiekon Italian-mestaruus vuonna 1994.

Seuran uudeksi valmentajaksi palkattiin kesäkuussa 2016 kaksivuotisella sopimuksella Vincenzo Montella, jonka palkaksi ilmoitettiin 2,3 miljoonaa euroa.

Montella sai potkut marraskuussa 2017, jolloin päävalmentajaksi nousi juniorijoukkuetta valmentanut entinen pelaaja Gennaro Gattuso.

Mestaruudet pienois|Museossa Casa Milan. Serie A (19): 1901, 1906, 1907, 1951, 1955, 1957, 1959, 1962, 1968, 1979, 1988, 1992, 1993, 1994, 1996, 1999, 2004, 2011, 2022 Coppa Italia (5): 1967, 1972, 1973, 1977, 2003 Italian supercup (6): 1988, 1992, 1993, 1994, 2004, 2011, 2016 Mestarien liiga (7): 1963, 1969, 1989, 1990, 1994, 2003, 2007 UEFA Super Cup (5): 1989, 1990, 1994, 2003, 2007 Seurajoukkueiden MM-turnaus (1): 2007 Intercontinental Cup (3): 1969, 1989, 1990 Cup-voittajien cup (2): 1968, 1973

Pelaajat

Lainalla olevat pelaajat Päivitetty 5. helmikuuta 2024.AC Milan - Players on loan Transfermarkt. Viitattu 29.12.2023. Pelaaja Pelipaikka Joukkue Päättymispäivä Devis VásquezM Empoli FC30. kesäkuuta 2025 Davide CalabriaP Bologna FC 190930. kesäkuuta 2025 Pierre KaluluP Juventus30. kesäkuuta 2025 Marco PellegrinoP CA Huracán30. kesäkuuta 2025 Ismaël BennacerKK Olympique de Marseille30. kesäkuuta 2025 Kevin ZeroliKK AC Monza30. kesäkuuta 2025 Tommaso PobegaKK Bologna FC 190930. kesäkuuta 2025 Alexis SaelemaekersKK AS Roma30. kesäkuuta 2025 Yacine AdliKK ACF Fiorentina30. kesäkuuta 2025 Álvaro MorataH Galatasaray SK30. kesäkuuta 2026 Lorenzo ColomboH Empoli FC30. kesäkuuta 2025 Marko LazetićH FK TSC30. kesäkuuta 2025

Entisiä pelaajia Italialaiset

Ignazio Abate Christian Abbiati Demetrio Albertini Enrico Albertosi José Altafini Massimo Ambrosini Carlo Ancelotti Angelo Anquilletti Pietro Arcari Roberto Baggio Franco Baresi Romeo Benetti Andrea Bertolacci Alberto Bigon Aldo Boffi Giacomo Bonaventura Daniele Bonera Giuseppe Bonizzoni Lorenzo Buffon

Renzo Burini Mattia Caldara Fabio Capello Alessio Cerci Aldo Cevenini Fulvio Collovati Angelo Colombo Alessandro Costacurta Fabio Cudicini Fernando De Napoli Mattia De Sciglio Renzo De Vecchi Roberto Donadoni Gianluigi Donnarumma Stephan El Shaarawy Stefano Eranio Alberigo Evani Filippo Galli Giovanni Galli

Gennaro Gattuso Giorgio Ghezzi Alberto Gilardino Filippo Inzaghi Gianluigi Lentini Giovanni Lodetti Aldo Maldera Cesare Maldini Paolo Maldini Daniele Massaro Giuseppe Meazza Antonio Mirante Riccardo Montolivo Giovanni Moretti Roberto Mussi Alessandro Nesta Christian Panucci Giampaolo Pazzini Luigi Perversi

Andrea Pirlo Pierino Prati Gianni Rivera Alessio Romagnoli Roberto Rosato Sebastiano Rossi Giuseppe Sabadini Giuseppe Santagostino Marco Simone Mauro Tassotti Omero Tognon Sandro Tonali Giovanni Trapattoni Mario Trebbi Pietro Paolo Virdis Christian Vieri Cristian Zaccardo

Ulkomaalaiset

Amarildo Marco van Basten Oliver Bierhoff Lucas Biglia Luther Blissett Zvonimir Boban Cafú Hakan Çalhanoğlu Samu Castillejo Cosmin Contra Rui Costa Hernán Crespo Charles De Ketelaere Marcel Desailly Dida Michael Essien Olivier Giroud Jimmy Greaves Gunnar Gren Ruud Gullit

Alen Halilović Kurt Hamrin Mark Hateley Jens Petter Hauge Louis Van Hege Thomas Helveg Zlatan Ibrahimović Marek Jankulovski Nigel de Jong Kaká Kakhaber Kaladze Franck Kessié Simon Kjær Rade Krunić Martin Laursen Diego Laxalt Leonardo Nils Liedholm Mario Mandžukić Jérémy Ménez

Philippe Mexès Sulley Muntari Mateo Musacchio Gunnar Nordahl Jean-Pierre Papin Lucas Paquetá Alexandre Pato Ante Rebić Pepe Reina Frank Rijkaard Rivaldo Robinho Ricardo Rodríguez Ronaldinho Ronaldo Roque Junior Dejan Savićević Juan Alberto Schiaffino Karl-Heinz Schnellinger Clarence Seedorf

Serginho Andri Ševtšenko André Silva Thiago Silva Angelo Sormani Jaap Stam Suso Ciprian Tătărușanu Jon Dahl Tomasson George Weah