Suomen 36. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 17. huhtikuuta 2011. Ennakkoäänestys oli kotimaassa 6.–12. huhtikuuta ja ulkomailla 6.–9. huhtikuuta. Ehdokaslistat oli jätettävä viimeistään tiistaina 8. maaliskuuta. Vaaleissa valittiin 200 kansanedustajaa Suomen eduskuntaan. Vaalien jälkeen muodostettiin Kataisen hallitus. Hallituspula kesti kaikkiaan 65 vuorokautta; yhtä paljon aikaa hallituksen kokoaminen oli vienyt viimeksi Urho Kekkosen presidenttikaudella yli 30 vuotta aiemmin.Unto Hämäläinen: Eduskuntavaalit 17.4.2011. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2012, s. 204–211. Helsinki: Otava, 2011. .
Vaaleihin osallistui 17 rekisteröityä puoluetta, 3 yhteislistaa ja 12 valitsijayhdistystä. Ehdokkaita asetettiin yhteensä 2 315.Ehdokkaat Oikeusministeriö 17.3.2011 Muutos 2011, Piraattipuolue ja Vapauspuolue osallistuivat vaaleihin ensimmäistä kertaa. Liberaalit asetti ehdokkaita Piraattipuolueen listoille. Suomen Senioripuolue, Suomen Kommunistinen Puolue ja Kommunistinen Työväenpuolue poistettiin puoluerekisteristä, koska ne jäivät kaksissa vaaleissa kansanedustajitta. SKP ja KTP hyväksyttiin myöhemmin takaisin rekisteriin niiden saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia. Senioripuolue liittyi kesällä 2012 Itsenäisyyspuolueen jäsenyhdistykseksi.
Edellisten vaalien jälkeen oli vaalilakia muutettu siten, että edustajainvaalit pidettiin huhtikuun kolmantena sunnuntaina; aikaisemman lain mukaan ne olisi toimitettu maaliskuun kolmantena sunnuntaina.
Vuonna 2007 valittu eduskunta päätti työnsä vaaleja edeltävällä viikolla, ja uusi eduskunta aloitti seuraavan viikon loppupuoliskolla. Eduskunta valitsi itselleen puhemiehet, minkä jälkeen presidentti Tarja Halonen avasi valtiopäivät. Vaaleissa valittujen kansanedustajien valtakirjat kirjoitettiin sen jälkeen kun eduskuntavaalien tarkastuslaskenta oli päättynyt ja vaalipiirilautakunnat olivat vahvistaneet vaalituloksen. Vaalilain mukaan tämä tapahtui keskiviikkona 20. huhtikuuta 2011.
Yleisradion eduskuntavaalisivujen mukaan eduskuntavaalien teemoiksi nousivat ”talous, työllisyys, maahanmuutto ja ympäristö”.
Vaalikamppailu Keskelle eduskuntavaalikeskustelua tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta myöhään illalla 6. huhtikuuta 2011 uutistoimisto Reutersin välittämä sähke, jonka mukaan Portugalin hallitus oli päättänyt hakea taloudellista hätäapua Euroopan unionilta. Suurimpien puolueiden puheenjohtajien Mari Kiviniemen (kesk.), Jyrki Kataisen (kok.), Jutta Urpilaisen (sd.) ja Timo Soinin (ps.) kaksituntinen vaalikeskustelu MTV3:n studiossa Helsingin Pasilassa oli päättynyt hetkeä aiemmin. Eduskuntavaalit, joiden ennakkoäänestys oli juuri alkanut, muuttuivat osittain kansanäänestykseksi Portugalin tukemisesta ja muut teemat jäivät täysin sivuun.
Suomen kansallinen yksimielisyys oli ollut koetuksella jo keväällä 2010 eduskunnan myöntäessä lainaa talouskriisiin ajautuneelle Kreikalle. Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit olivat vastustaneet Kreikan lainoittamista ja myös takuiden myöntämistä Irlannin lainoille syksyllä 2010. Portugalin hätäapuanomus syvensi Suomen poliittisen kentän kahtiajakoa entisestään, kun hallituspuolueet ilmoittivat antavansa tukea, vaikka muodollinen päätös asiasta tehtäisiin vasta vaalien jälkeen. Erityisen tiukasti tukien myöntämistä vastusti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Talven 2010–2011 aikana tehdyissä mielipidekyselyissä perussuomalaisille mitattiin 17–18 prosentin kannatusta. Kasvu oli ollut huima, sillä vuotta aiemmin puolueen kannatus oli ollut seitsemän prosentin luokkaa. Helmikuussa 2011 perussuomalaisten kannatus ohitti jo SDP:n ja keskustan suosion. Muissa puolueissa kyselyjen tuloksiin suhtauduttiin epäillen, koska äänestäjien ei uskottu antavan tukeaan perussuomalaisten tuntemattomille ehdokkaille. Pari viikkoa ennen vaalipäivää perussuomalaisten kannatuksen nousu näyttikin olevan taittumassa, mutta Portugalin hätäapuanomus muutti tilanteen vielä kerran. Timo Soini herätti esiintymisellään huomiota ulkomaita myöten, ja monet kansainväliset uutistoimistot lähettivät kirjeenvaihtajiaan Helsinkiin seuraamaan vaaleja. Vaalivalvojaiset järjestettiin juuri käyttöön otetussa Musiikkitalossa Helsingissä.
Vaalipiirit ja vaaliliitot Kansanedustajat valittiin 15 vaalipiiristä, joiden paikkaluku (Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta) määräytyi 31. lokakuuta 2010 tarkastetun asukasluvun perusteella. Paikkajako muuttui edellisistä vaaleista siten, että Pohjois-Savo menetti edustajan ja Uusimaa sai lisäpaikan.Kansanedustajien määrä muuttuu Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa Oikeusministeriö 11.11.2010
Vaaliliittoja solmittiin yhdessätoista vaalipiirissä. Yksitoista puoluetta teki vaaliliiton vähintään yhdessä vaalipiirissä.
VaalipiiriKansan-edustajiaVaaliliitot347x347px01 Helsingin vaalipiiri21KD + KA02 Uudenmaan vaalipiiri351 Muutos 2011 + Vapauspuolue – Suomen tulevaisuus2 Itsenäisyyspuolue + KA03 Varsinais-Suomen vaalipiiri171 Kesk. + RKP2 SKP + KTP04 Satakunnan vaalipiiri9Kesk. + KD05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri1 06 Hämeen vaalipiiri1407 Pirkanmaan vaalipiiri181 Muutos 2011 + PP2 SKP + STP08 Kymen vaalipiiri1209 Etelä-Savon vaalipiiri6Kok. + KD10 Pohjois-Savon vaalipiiri91 KD + Itsenäisyyspuolue + KA2 SKP + KTP + STP11 Pohjois-Karjalan vaalipiiri6Kok. + KD12 Vaasan vaalipiiri17SKP + KTP13 Keski-Suomen vaalipiiri1014 Oulun vaalipiiri18KD + Itsenäisyyspuolue + KA15 Lapin vaalipiiri7SKP + KTP
Tulos Kiviniemen hallituksen puolueet menettivät enemmistönsä eduskunnassa ja ne saivat 99 paikkaa (Ahvenanmaan edustaja mukaan lukien).
Ennakkoäänestyksessä äänensä kävi antamassa 31,2 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2007 eduskuntavaalien ennakkoäänestykseen osallistui hieman yli 29 prosenttia äänioikeutetuista.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet menettivät kannatustaan. Perussuomalaiset oli vaalien kiistaton menestyjä saaden 39 paikkaa. Puheenjohtaja Soini kutsui perussuomalaisten vaalivoittoa ”isoksi jytkyksi”, ja hokema jäi elämään. Sen nousulle veti Suomen poliittisessa historiassa vertoja vain Suomen Kansan Demokraattisen Liiton nousu tyhjästä 49 kansanedustajan puolueeksi vuoden 1945 vaaleissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nousi valtakunnan äänikuninkaaksi. Osa perussuomalaisten voiton myötä eduskuntaan palanneista kansanedustajista oli aikoinaan edustanut Suomen Maaseudun Puoluetta. Puolue sai todennäköisesti liikkeelle edellisissä vaaleissa nukkuneita äänestäjiä, koska äänestysvilkkaus nousi vuoden 2007 vaaleista yli kaksi prosenttiyksikköä. Yksi perussuomalaisten eniten huomiota herättäneistä uusista kansanedustajista oli Suomen maahanmuuttopolitiikkaa arvostellut helsinkiläinen filosofian tohtori Jussi Halla-aho. Viitasaarelainen sahayrittäjä Teuvo Hakkarainen, joka ei ollut pari vuotta aiemmin päässyt kotikuntansa valtuustoon, nousi nyt eduskuntaan suurella äänimäärällä. Huolimatta siitä, että suurin osa perussuomalaisista kansanedustajista oli poliittisesti kokemattomia, puolue sai eduskunnassa tärkeitä paikkoja. Timo Soini valittiin ulkoasiainvaliokunnan ja Jussi Halla-aho muun muassa maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan johtoon. Aiemmin SMP:n kansanedustajana toiminut ja lähes neljännesvuosisadan tauon jälkeen eduskuntaan palannut Anssi Joutsenlahti puolestaan valittiin toiseksi varapuhemieheksi.
Kansallinen Kokoomus nousi kannatuksen ja kansanedustajapaikkojen menetyksestä huolimatta kannatukseltaan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti suurimmaksi puolueeksi. Tämä oli kaikkien aikojen toinen kerta, jolloin eduskunnan suurin puolue oli joku muu kuin SDP tai keskusta (edellinen kerta oli vuoden 1958 vaaleissa, jolloin suurin puolue oli SKDL). Hallitusneuvottelujen käynnistäminen sälytettiin Jyrki Kataiselle hoidettavaksi todennäköisenä pääministeripuolueena. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai historiansa alhaisimman kannatuksen, mutta nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Vaalien suurimmat häviäjät olivat Suomen Keskusta ja Vihreä liitto. Suomen Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sanoi jo varhaisessa vaiheessa tuloksien näyttävän lohduttomilta ja myöhemmin ilmoitti Suomen Keskustan jättäytyvän hallitusneuvotteluista pois. Ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana Keskusta menetti paikkansa eduskunnan puhemiehistössä. Myös Vihreän liiton puheenjohtaja Anni Sinnemäki katsoi ensin aiheelliseksi jättäytyä hallitusneuvotteluista pois, mutta myöhemmin puolue kuitenkin meni hallitukseen. Vasemmistoliiton kannatus oli melkein sama kuin edellisissä vaaleissa. RKP:n ja KD:n kannatusluvut olivat edellisten vaalien ja ennusteiden tasolla neljän prosentin tuntumassa.
Perussuomalaisten ensimmäisen kauden kansanedustaja James Hirvisaari erotettiin puolueesta lokakuussa 2013. Ps:n puoluehallituksen työvaliokunnan tekemässä erottamispäätöksessä todettiin Hirvisaaren vahingoittaneen toiminnallaan puoluetta. Taustalla oli tapaus, jossa Hirvisaaren vieraana eduskunnassa ollut tamperelainen poliittinen osallistuja Seppo Lehto oli tehnyt eduskunnan istuntosalin lehterillä natsitervehdyksen, jonka Hirvisaari oli kuvannut. Hirvisaari siirtyi Muutos 2011 -puolueeseen, josta tuli näin eduskuntapuolue.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2015, s. 42. Helsinki: Otava, 2014. .
300px Puolue Äänet Paikat Paikkaosuus/Ääniosuus Lukumäärä Osuus (%) Kansallinen Kokoomus 599 138 −17 703 20,38 −1,88 44 −6 1,08 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 561 558 −32 636 19,10 −2,34 42 −3 1,10 Perussuomalaiset 560 075 +447 819 19,05 +15,00 39 +34 1,02 Suomen Keskusta 463 266 −177 162 15,76 −7,35 35 −16 1,11 Vasemmistoliitto 239 039 −5 257 8,13 −0,68 14 −3 0,86 Vihreä liitto 213 172 −21 257 7,25 −1,21 10 −5 0,69 Suomen ruotsalainen kansanpuolue 125 785 −735 4,28 −0,29 9 0 1,05 Suomen Kristillisdemokraatit 118 453 −16 337 4,03 −0,83 6 −1 0,74 Åländsk Samling gemensam lista 8 546 Uusi 0,29 Uusi 1* 0 Piraattipuolue 15 103 – 0,51 – 0 0 Suomen Kommunistinen Puolue 9 232 −9 045 0,31 −0,35 0 0 Muutos 2011 7 504 – 0,26 – 0 0 Vapauspuolue – Suomen tulevaisuus 4 285 – 0,15 – 0 0 Itsenäisyyspuolue 3 236 −2 305 0,11 −0,09 0 0 Suomen Senioripuolue 3 195 −13 520 0,11 −0,49 0 0 Gemensam lista Alliansen för Åland - samarbete för självstyrelse och utveckling 1 957 Uusi 0,07 Uusi 0 0 Suomen Työväenpuolue 1 857 +93 0,06 −0,00 0 0 Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta 1 575 −432 0,05 −0,02 0 0 Köyhien Asialla 1 335 −1 186 0,05 −0,05 0 0 Pontus Toivanen 190 Uusi 0,01 Uusi 0 0 Yhteislista sitoutumattomat 162 Uusi 0,01 Uusi 0 0 Marita Marttunen 143 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Mikael Lönnroth 121 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Ritva Simonen 110 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Jarno Kotajärvi 104 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Mikko Laajola 82 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Per-David Salminen 75 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Jyrki Helminen 74 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Kari Valjakka 61 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Esko Niskanen 57 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Juho Korhonen 47 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Panu Nikoskinen 34 Uusi 0,00 Uusi 0 0 Yhteensä 2 939 571 +168 335 100 % 200* Elisabeth Nauclér (Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, Ahvenanmaan kokoomus -yhteislista, 8 546 ääntä)Lähde:OikeusministeriöYLE Vaalit 2011 Tulospalvelu Tulospalvelu Äänestysaktiivisuus67,4 %+2,4 Äänestysaktiivisuus(Suomessa asuvat)70,5 %+2,6 Hylättyjä ääniä16 294−3 222keski|180pxSuurimmat puolueet kunnittain