Ahtium Oyj (vuoteen 2017 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ) oli suomalainen pörssiyhtiö, joka harjoitti aiemmin kaivostoimintaa Sotkamossa Kainuussa sijaitsevassa Talvivaaran kaivoksessa. Talvivaara-konsernin jouduttua vakaviin talousvaikeuksiin kaivostoiminta myytiin Terrafamelle vuonna 2015.Terrafame Oy Viitattu 7.8.2017
Ahtium ilmoitti 6.3.2018 hakeutuvansa konkurssiin. Yhtiö oli vuodesta 2013 lähtien yrityssaneerauksessa; saneerausohjelma vahvistettiin vuonna 2017. Loppuvaiheessa yhtiöllä ei enää ollut liiketoimintaa eikä myöskään mitään tekemistä Talvivaaran kaivoksen kanssa. Ahtium suunnitteli uutta liiketoimintaa koskien lehmänlannasta tehtäviä tuotteita ja romumetallien sulatusuuneja. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen, hankkiminen ja rahoitus osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.
Kaivoksen perustaminen pienoiskuva|Mustaliuskemalminäytteitä Talvivaarasta: tremoliittikarsivälikerros mustaliuskeessa ja kiisupitoinen mustaliuske. Aalto-yliopiston materiaalitekniikan laitos. Talvivaaran malmiesiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä. Hyödyntämisen aloitus vaati bioliuotusmenetelmän demonstrointia bioliuotuskasan pilottihankkeessa 2005–2008https://www.rakennuslehti.fi/2013/11/slln-ryhma-talvivaaran-bioliuotusprosessi-ei-toimi/.
Esiintymän kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa. Kaupassa Outokumpu sai myös option ostaa kaivoksen valmistuttua 20 % Talvivaara Sotkamo Oy:stä yhden euron hinnalla sekä 5 % Talvivaaran kaivososakeyhtiön osakkeista annissa 20 % alennuksella. Outokumpu hyödynsi optionsa 2007. Vuonna 2011 Outokumpu myi koko omistuksensa Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä Solidiumille 60 miljoonaa euron hintaan ja 4 % Talvivaara Sotkamo Oy:stä Talvivaaran Kaivososakeyhtiölle 60 miljoonan euron hintaan. Lopusta 16 % Talvivaara Sotkamo Oy:n omistuksesta tehtiin optiosopimus Talvivaaraa kaivososakeyhtiö kanssa, mutta kaupat eivät kuitenkaan toteutuneet.
Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008. Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle.
Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.
Talvivaara-konserni Talvivaara-konserni koostui kahdesta yhtiöstä. Konsernin emoyhtiö oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (loppuaikana nimellä Ahtium Oyj). Se oli pörssiyhtiö, joka vastasi kaivostoiminnan rahoituksesta. Varsinaista kaivostoimintaa operoi pörssiyhtiön tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy. Pörssiyhtiö omisti siitä 84 %.
Pörssihistoria Talvivaaran Kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) listautui Lontoon pörssiin vuonna 2007. Se keräsi kansainvälisiltä sijoittajilta yli kolmesataa miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.
Listaus Lontoon pörssissä loppui 2014 yhtiön jouduttua saneeraukseen.Talvivaara: Listauksen lopettaminen Pörssitiedote 14.7.2014 Helsingin pörssissä noteeraus keskeytettiin marraskuussa 2014, eikä noteerausta enää käynnistetty uudelleen.
Osakekurssi saavutti huippunsa 7,41 euroa alkuvuonna 2011. Vuonna 2013 kurssi romahti alimmillaan 0,019 euroon.Talvivaara: Osakemonitori , kurssit Excel-tiedostona, viitattu 9.10.2014 Helsingin pörssissä osakkeen viimeiseksi noteeraukseksi jäi 0,0303 euroa marraskuussa 2014. Listauksen päätyttyä osakkeilla käytiin jonkin verran kauppaa pörssin ulkopuolella. Kurssi oli niin alhainen, että myyjä saattoi joutua myyntikulut huomioiden jopa maksamaan siitä, että pääsi osakkeistaan eroon. Sijoittajat pyrkivät osakkeista eroon voidakseen realisoida luovutustappion verovähennystä varten.
Johto ja omistajat Talvivaaran toimitusjohtajana on toiminut Pekka Perä. Osan vuotta 2012 toimitusjohtajana toimi Harri Natunen, joka kuitenkin väistyi tehtävästä Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi kaivosalueella sattuneen ympäristövahingon jälkeen.
Talvivaaran suurin osakkeenomistaja (7,6 %) oli kesällä 2017 Suomen valtio omistajayhtiönsä Solidiumin kautta. Suurin henkilöomistaja oli Pekka Perä (1,8 %). Suomen valtio on Solidiumin kautta menettänyt Talvivaaran arvonlaskuna huomattavan summan.
Toimitusjohtaja Pekka Perä on saanut Talvivaarasta 25 000 euroa kuukausipalkkaa. Kaivoksen konkurssin jälkeen Pekka Perä on tienannut 800 000 euroa ja hallitukselle on maksettu 800 000 euroa. Juristien palkkioita ei ole kerrottu.
Talousvaikeudet Talvivaara-konserni kohtasi monenlaisia tuotanto-, ympäristö- ja talousvaikeuksia erityisesti vuosina 2012–2013. Ongelmat kärjistyivät vuonna 2013.
Talvivaaran tulos oli jatkuvasti tappiollinen vuosina 2009–2013. Tästä ja tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssista johtuen osakekohtainen oma pääoma laski negatiiviseksi 2013. Tappioiksi vuonna 2013 kirjattiin 700 miljoonaa euroa.
Sekä emoyhtiö että operatiivinen yhtiö joutuivat yrityssaneeraukseen loppuvuodesta 2013. Operatiivinen yhtiö hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014.
Talvivaaran vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan sen koko toiminnan ajalta kertyneet tappiot olivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Yhtiöllä oli omaisuutta 4 miljoonan euron edestä ja velkaa 535 miljoonaa euroa.
Yrityssaneeraus Talvivaara-konserni joutui yrityssaneerausmenettelyyn vuoden 2013 lopussa. Menettely koski sekä pörssiyhtiötä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj että operatiivista yhtiötä Talvivaara Sotkamo Oy.
Selvitysmies Pekka Jaatisen mukaan Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua yrityssaneeraukseen aikaisemmin. Selvittäjän mukaan yhtiöt olivat kärsineet useista ongelmista: Biokasaliuotuksen toimivuudesta ei ollut riittävää kokemusta ja näyttöä. Rahoituksesta ei ollut täyttä varmuutta ja nikkelin hinta oli alhainen. Lisäksi kaivosalueella oli huomattavasti liikaa vettä. Myös ympäristö- ja vesilupiin liittyi epävarmuutta.Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj: Saneerausohjelman pääsisältö lyhyesti Viitattu 8.10.2014
Nyrstarin lupaama rahoitus ja selvitykset
Nyrstar myönsi 1.4.2014 yrityssaneerauksen tukemiseksi Talvivaaralle enintään 20 miljoonan euron lainan, joka on nostettavissa sinkkitoimitusten suhteessa. Nyrstar myös lupautui ostamaan Talvivaaralta sinkkiä 80 000 tonnia markkinahintaan yritysten voimassa olevasta sopimuksesta poiketen, jos Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun. Selvittäjä arvioi selvitysten valmistuttua Talvivaaran 14.4.2014 annetussa tiedotteessa, että toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma on laadittavissa, mikäli menettelynaikainen rahoitus sekä pitkän tähtäimen rahoitusratkaisu saavutetaan.
Saneerausohjelmaehdotus Saneerausohjelmaehdotukset toimitettiin Espoon käräjäoikeudelle syksyllä 2014. Selvittäjä arvioi, että tytäryhtiön liiketoiminta olisi elinkelpoista ja kaivostoiminta oli mahdollista saada kannattavaksi. Bioliuotustekniikan käyttö oli onnistunut ja nikkelin hinta noussut. Lupa-asioissa oli edistytty ja lyhyen aikavälin rahoituksestakin oli onnistuttu neuvottelemaan. Yhtiön tulevaisuuden kannalta keskeisellä sijalla olivat metallien riittävän tuotantomäärien saavuttaminen ja tuotantokustannusten pysyminen riittävän alhaisina suhteessa metallien myynnistä saatavaan hintaan. Sen sijaan uuden rahoituksen saamisen selvittäjä katsoi ongelmalliseksi.
Selvittäjä ehdotti ratkaisuksi ns. realisaatiosaneerausta kahdeksan vuoden saneerausohjelmalla. Siinä Talvivaara Sotkamo Oy myytäisiin perustettavalle uudelle yhtiölle. Myynnistä saadut varat käytettäisiin velkojen maksuun. Saneerauksessa otettaisiin huomioon yhteensä noin 480 miljoonan euron edestä emoyhtiön saneerausvelkoja, joita leikattaisiin 97 prosenttia eli velkojille maksettaisiin myöhemmin kolme prosenttia. Tytäryhtiön saneerausvelkoja leikattaisiin 99 prosenttia. Nyrstarin 232 miljoonan euron saatava on etumaksua sinkkitoimituksista, ei rahavelkaa. Nyrstarin saatavaa ei olisi katsottu yrityssaneerauksessa saneerausvelaksi, eikä sitä saneerausohjelmaehdotuksen mukaan olisi leikattu. Nyrstarin saatava olisi siirtynyt uudelle perustettavalle yhtiölle. Yrityksellä olisi kahdeksan vuotta voimassa oleva lisäsuoritusvelvollisuus ja lisäsuorituksia voitaisiin maksaa velkojille niin paljon kuin saneerausvelkoja olisi leikattu. Selvittäjän mukaan velkakonversio eli velkakirjojen kääntö uusiksi yrityksen osakkeiksi olisi velkojalle riski. Tällainen velkakonversio ei toisi yritykselle uutta pääomaa, jota tarvittaisiin liiketoiminnan jatkamiseen. Osana yrityssaneerausta Talvivaara olisi tarvinnut uutta pääomaa 100–200 miljoonaa euroa.
Talvivaaralta vaadittu 850 000 euron yhteisösakko leikkautuisi mahdollisessa saneerausohjelmassa, jolloin se jäisi pääosin maksamatta. Yhteisösakosta voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on jätetty vahingonkorvausvaatimuksia yli 250, joista vain osassa on esitetty selkeä korvaussumma ja esitetyt korvaussummat ovat yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Vahingonkorvauksia voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia. YLEn haastattelemien oikeusoppineiden mukaan vahingonkorvausvastuu siirtyisi perustettavalle uudelle yhtiölle, jolta voitaisiin saada täydet vahingonkorvaukset.
Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu
Saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen ehtona oli pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen. Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu ei ollut varmistunut 30.9.2014 mennessä. Talvivaaralle jäi aikaa etsiä sitä 1.12.2014 asti. Toimitusjohtaja Perän mukaan edellytykset rahoitusneuvotteluille olivat hyvät ja saneerausohjelmaehdotuksen julkistamisen 30.9.2014 jälkeen on käsitys siitä, minkälaiseen taseeseen mahdolliset rahoittajat sijoittaisivat, minkä piti edesauttaa neuvotteluita.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan valtio seurasi tarkasti Talvivaaran saneerausmenettelyn edistymistä ja yhtiön kokonaistilanteen kehittymistä. Valtio oli valmis osallistumaan Talvivaarah rahoittamiseen sillä edellytyksellä, että kaivostoimintaan mukaan tulisi uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka toisi toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta. Lisäksi lähtökohtana oli ympäristöasioidan asianmukainen hoito ja uskottava liiketoimintasuunnitelma. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan: "Yhteiskunnan kokonaisintressin kannalta olisi toivottavaa että Talvivaara onnistuisi sopimaan yritysjärjestelystä ja hankkimaan rahoituksen, joka mahdollistaa kaivostoiminnan jatkamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla."
Toimitusjohtaja Perän mukaan Nyrstar oli mukana hyvin aktiivisesti, että saadaan rahoitus hoidettua. Nyrstar kuitenkin ilmoitti, ettei se rahoittaisi Talvivaaraa 20 miljoonan euron lainaa ja 80 kilotonnin sinkkisopimusta enempää.
Yrityssaneerauksen aikana Talvivaara loi 190 615 000 uutta rahasto-osaketta, jotka muodostivat 9,09 % osakekannasta. Lisäksi Talvivaara vetäytyi Lontoon pörssistä.
Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssi Operatiivinen yhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014, koska yhtiön kassavarat loppuivat kesken. Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella keskeytettiin samana päivänä ennen pörssin aukeamista. Kaivoksen tuotantoprosessia ei voitu lopettaa välittömästi ja siksi Suomen valtio otti kaivoksen heti haltuun ja varautui 50 miljoonan euron kuluihin, joilla oli tarkoitus vakauttaa kaivoksen toimintaa ympäristön kannalta.
Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä valtion omistaman Solidiumin toimitusjohtaja toivoivat, että kaivokselle löytyisi jatkaja.