Uuno Yrjö Gabriel Liipola (22. elokuuta 1881 Koski Tl – 26. maaliskuuta 1971 Koski Tl) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan etenkin lukuisten monumenttiveistosten tekijänä.Yrjö Liipola 50-vuotias, Aamulehti, 22.08.1931, nro 225, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Elämä Liipolan vanhemmat olivat maanviljelijä Henrik Gabriel Ali-Liipola ja Wilhelmiina Tilkanen. Maanviljelysneuvos Selim Liipola oli hänen veljensä. Liipola avioitui Mara Försterin kanssa 17. syyskuuta 1910. Ensin heidät siviilivihittiin Försterin kotikaupungissa Pécsissä ja myöhemmin myös katolilaisessa kirkossa. Kolmannen kerran heidät vihittiin vuonna 1912 Suomessa luterilaisittain.
Yrjö Liipola opiskeli kuvanveistoa Turun piirustuskoulussa ja Firenzen taideakatemiassa sekä Berliinissä ja Pariisissa. Hän muutti Suomesta Unkariin osallistuttuaan kutsuntojen vastaiseen toimintaan kotikunnassaan Koskella. Unkarissa hän maalasi lukuisia muotokuvia aristokraateista.
Merkittävimpiä hänen Unkarin kauden sadasta muotokuvastaan ovat arkkiherttua Josef Franzin (1895–1957) ja tämän puolison Saksin prinsessa, kuningas Friedrich August III:n tyttären Anna Monika Pian (1903–1976), arkkipiispa, kreivi Zichyn muotokuva (Pécsin yliopisto) sekä buurisodassa kaatuneen kreivi Wassin muistomerkki Budapestissa. Yrjö Liipola teki myös useita yksityisiä hautamuistomerkkejä.
Kun vielä keisari Franz Josef osti hänen pronssiveistoksensa, ja kun hänen Vaaniskelija-pronssiveistoksensa oli saanut Venetsian biennaalissa erinomaiset arvostelut ja se oli ostettu Unkarin valtion kokoelmiin, hänet hyväksyttiin täysivaltaisena jäsenenä maan taiteilijapiireihin. Samanaikaisesti hän esiintyi kuvanveistäjänä myös Helsingissä ja Berliinissä.
Suomeen Liipola palasi unkarilaisen puolisonsa kanssa vuonna 1934, jossa he asettuivat asumaan rakennuttamaansa renessanssityyliseen huvilaan Kauniaisissa.
Taiteilijan uransa ohella Yrjö Liipola toimi Suomen konsulina Unkarissa ja Unkarin konsulina Suomessa. Hän myös käänsi unkarilaista kirjallisuutta suomeksi. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1952. Vuonna 1956 Liipola lahjoitti taidekokoelmansa entiselle kotikunnalleen Koskelle Tl, missä kokoelma on esillä sitä varten perustetussa Yrjö Liipolan taidemuseossa.
Liipolan kunniaksi on nimetty tie, Yrjö Liipolan tie, Kauniaisissa. Kesällä 2009 Budapestin Vörösmarty-aukiolla paljastettiin Liipolan muistolaatta.
Töitä thumb|Yrjö Liipolan taidemuseo Koskella. Yrjö Liipolan tunnettuja teoksia ovat muiden muassa seuraavat:
Huutolaispoika, 1901 Vaaniskelija, Budapest 1906 Vapaussodan sankaripatsas, Loimaa 1921 Vapaussodan sankaripatsas, Lapua 1921 Vapaudenpatsas 1922, Joensuu Vapautettu Karjala 1922, Kustaa Hiekan museo, Tampere Oskar Merikannon hautapatsas, Helsinki Tellervo, Tapio tytär (Diana), Helsinki 1928 Metsän poika, Viipuri 1932 Josef Julius Wecksellin patsas, Turku 1934 Ylösnousemus, Tampere Suomen Vapaudenpatsas, Vaasa 1938 Kurun haaksirikon muistomerkki, Tampere 1940 Uuno Kailaan hautapatsas Helsinki 1940 Hj. Nortamon patsas, Pori 1941 Työn patsas, Lahti 1946 Vanhan ylioppilastalon sankarimuistomerkki 1946 Paimenpoika, Tampere 1947 Merenkulkuneuvos Eriksonin hautapatsas, Maarianhamina 1948 Presidentti J. K. Paasikivi, Helsinki Pietari Brahen patsas 1954, Kajaanihttp://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Pietari-Brahen-patsas/# Rypäletyttö, Helsinki Kustaa Hiekan rintakuva, Kustaa Hiekan museo, Tampere
Lisäksi Liipola on tehnyt mm. Halikon (1921), Kauniaisten (1941), Kosken Tl (1947), Loimaan (1948), Lapuan, Liedon (1949), Perniön (1942), Rajamäen ja Turun (1923) sankaripatsaat.
Liipolan suunnittelema rintakuva silloisesta pankinjohtaja Kyösti Kalliosta oli esillä Helsingin taidehallin avajaisnäyttelyssä vuonna 1928. Teos on Liipolan Unkarin kaudelta. 978-951-862-209-6
Kirjallista tuotantoa Aurinkoista Unkaria. WSOY 1934 Vaellusvuosiltani : Muistelmia 1. WSOY 1956, näköispainos Yrjö Liipolan museosäätiö 2001
Suomennoksia Kálmán Mikszáth : Vanha heittiö. Otava 1922 Géza Gárdonyi : Egerin tähdet : Gergely Bornemisszan elämä ; osat 1–2. WSOY 1926–1927 Zsigmond Móricz : Pysy hyvänä kuolemaan asti : nuorisoromaani ; unkarinkielestä suom. Yrjö Liipola. Otava 1927 Rodion Markovits : Siperian varuskunta : muistelmaromaani ; unkarinkielestä suom. Yrjö Liipola. WSOY 1930
Kuvia teoksista
Lähteet
Aiheesta muualla Kuvanveistäjä Yrjö Liipola ulkomaalaisen silmin, Suomen Kuvalehti, 19.08.1939, nro 33, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Suomentajat Luokka:Vuonna 1881 syntyneet Luokka:Vuonna 1971 kuolleet