Johan Henrik Avellan (18. joulukuuta 1773 Viapori – 3. syyskuuta 1832 Helsinki) oli suomalainen filosofi, Turun akatemian historian ja filosofian professori sekä rehtori. Hän toimi myös Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston historian professorina.
Ura Avellan valmistui ylioppilaaksi vuonna 1790. Professori Henrik Gabriel Porthan tarkisti Avellanin pro gradu -tutkielman Turun akatemiassa vuonna 1795. Avellan valmistui filosofian maisteriksi samana vuonna. Hän kirjoitti ensimmäisen ruotsinkielisen väitöskirjan filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegelistä.
Avellan toimi Turun akatemian käytännöllisen filosofian dosenttina vuodesta 1804, luonnonoikeuden ja historian apulaisena vuodesta 1809 ja filosofian apulaisena vuodesta 1810.
Avellan kirjoitti kirjan Turun akatemian promootiojuhlasta vuodelta 1810, johon osallistui yliopiston kansleri, valtiosihteeri Mihail Speranski.
Avellan nimitettiin historian professoriksi vuonna 1812, ja hän toimi samalla käytännöllisen filosofian vt. professorina vuosina 1811–1812 ja 1824–1827. Avellan toimi filosofi Johan Vilhelm Snellmanin opettajana. Avellanin Öfversigt af ryska språkets bildning -väitöskirjan tarkasti akatemian Venäjän historian ja kirjallisuuden sekä venäjän kielen dosentti Eric Gustaf Ehrström.
Avellan toimi akatemian rehtorina vuosina 1822–1823. Kreivi Johan Fredrik Aminoff toimi samaan aikaan akatemian sijaiskanslerina ja kruununprinssi Nikolai I kanslerina.
Avellan palkittiin Hämäläis-Osakunnan kunniajäsenyydellä vuonna 1818. Hän toimi osakunnan inspehtorina vuosina 1821–1832.
Avellan kirjoitti väitöskirjan brittiläisestä Bell–Lancaster-menetelmästä vuonna 1828. Vuonna 1829 Avellan perusti Helsingin ensimmäisen yksityisen oppikoulun. Avellan toimi professorina elämänsä loppuun asti Keisarillisessa Aleksanterin-yliopistossa Helsingissä vuoteen 1832.
Filosofina Avellan oli hegeliläinen. Hän oli erikoistunut kasvatusfilosofiaan ja kirjoitti myös mm. estetiikasta. Avellan perehtyi ulkomaiseen moderniin pedagogiikkaan.Miten Helsingistä tuli Suomen johtaja koulukaupunki. Halila, Aimo. 1955. Suomen Kouluhistoriallinen Seura.
Perhe Avellanin isä oli Rymättylän kirkkoherra, filosofian maisteri Karl Avellan (1741-1808) ja äiti Maria Rebecka Laman. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Kristina Eleonora Almqvist (k. 1821) ja toinen puoliso Agnes Charlotta Sofia Wrede (k. 1846). Kamarineuvos, tullinhoitaja ja kirjailija Herman Avellan (1820–1912) oli Avellanin poika ensimmäisestä avioliitosta. Avellanin tytär ensimmäisestä avioliitosta, Ida Matilda (Turku 24.10.1817 – Helsinki 13.6.1859) avioitui eversti, valtiomies Berndt Adolf Carl Gregori Aminoffin kanssa Turussa 13. kesäkuuta 1841. Ida Avellan toimi historian ensimmäisenä yleisenä seppeleensitojattarena yliopiston promootiojuhlassa vuonna 1832. Arkkitehti Ivar Aminoff oli Avellanin tyttärenpoika.
Vaasan hovioikeuden presidentti, senaattori Carl Adam Avellan oli Avellanin veli. Myös amiraali Teodor Avellan oli hänen lähisukulaisensa.
Tutkielmia ja väitöskirjoja Diss. finem et viam educationis breviter adumbrans -väitöskirja (1802) Dissertatio historica de paroecia Fenniae australis Haliko (Halikko, Halikon historia, vanha fennica) (1815) Öfversigt af ryska språkets bildning (suom. Yleiskatsaus venäjän kielen muodostumiseen) -väitöskirja (1815) Specimen philosophicam anthropologiae cognitionem idoneo puerorum institutori necessariam sistens -väitöskirja (1805) Aphorismorum trias -väitöskirja (1826) Inledning till en grundteckning af läran om den absoluta friheten. I -väitöskirja (1826) Inledning till en grundteckning af läran om den absoluta friheten. II -väitöskirja (1826) Inledning till en grundteckning af läran om den absoluta friheten. III -väitöskirja (1826) De origine, progressibus et indole, educandi systematis Bell-Lancasteriano nomine appellati (1828)
Nimikkokatu
Avellaninkatu, Turku
Lähteet
Luokka:Suomalaiset filosofit Luokka:Turun akatemian professorit Luokka:Turun akatemian rehtorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1773 syntyneet Luokka:Vuonna 1832 kuolleet