Johannes (Jussi) Lappi-Seppälä (sukunimi vuoteen 1915 Seppälä, 26. helmikuuta 1911 Tampere – 24. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, rakennushallituksen pääjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja. Lappi-Seppälä kirjoitti 1930-luvulla myös muutamia poikien seikkailukirjoja.
Perhetausta ja koulutus Lappi-Seppälän vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Seppälä ja Karoliina Aleksandra Sundell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1931 ja valmistui diplomi-arkkitehdiksi 1936.
Varusmiespalvelus ja sodanaikainen toiminta Jussi Lappi-Seppälä aloitti varusmiespalveluksensa Kaartin kasarmilla vuonna 1937 ja toimi myöhemmin RUK:n 37. kurssin puheenjohtajana. Aliupseerikoulun aikana hänet valittiin suunnittelemaan marsalkka Mannerheimin muistotaulun Kaartin kasarmille, joka paljastettiin Mannerheimin 70-vuotispäivänä 5. kesäkuuta 1937.
Talvisodan aikana Lappi-Seppälä palveli kotijoukkojen esikunnassa Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Jatkosodassa hän toimi etulinjassa JR 28 -rykmentin adjutanttina ja tiedustelu-upseerina, osallistuen muun muassa Akkaharjun, Mensuvaaran, Korteelan ja Ristilahden taisteluihin. Hän eteni sodan aikana reservin vänrikiksi ja myöhemmin luutnantiksi.
Sotilaallisten tehtäviensä lisäksi Lappi-Seppälä oli mukana verensiirtojen edistämisessä, ja hänen aloitteensa johti vapaaehtoisten verenluovuttajien organisaation perustamiseen. Marraskuusta 1941 vuoden 1943 alkuun hän toimi jälleenvallattujen alueiden sotavahinkojen arvioimistoimiston päällikkönä.
Työura Lappi-Seppälä oli Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martaksen perustaja yhdessä Iikka Martaksen kanssa ja toimi toimiston johtokunnan puheenjohtajana 1935–1960. Lappi-Seppälä toimi maatalousministeriössä asutusasiainosaston arkkitehtina 1938–1945 ja rakennustoimiston päällikkönä 1945–1949.
Lappi-Seppälä toimi myös Helsingin maistraatin raatimiehenä ja Helsingin yliopiston puurakennusopin opettajana 1949–1953 ja rakennushallituksen pääjohtajana 4. tammikuuta 1954–1971. Lappi-Seppälän nimitys rakennushallituksen pääjohtajaksi aiheutti 1950-luvulla niin sanotun arkkitehtisodan. Arkkitehtiliitto oli ajanut puheenjohtajaansa Alvar Aaltoa tähän virkaan, ja vastalauseeksi Aallon syrjäyttämiselle liitto julisti rakennushallituksen työt liiton jäsenten saartoon. Tätä saartoa jatkui vuoteen 1957.
Näiden tehtävien ohella Lappi-Seppälä oli valtiovarainministeriön sotavahinkojen korvaustoimiston toimistopäällikkönä 1940–1942, Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan johtavana arkkitehtina 1942–1949 ja Miten rakennan -lehden päätoimittajana 1945–1967. Lappi-Seppälällä oli myös lukuisia luottamustehtäviä eri järjestöissä ja yrityksissä. Hän sai professorin arvonimen 1969.
Ura politiikassa Lappi-Seppälä oli kokoomuksen kansanedustajana 1945–1953 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja presidentin valitsijamiehenä vuosien 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa.
Partiotoiminta Jussi Lappi-Seppälä oli aktiivinen partiotoimija erityisesti Helsingin seudulla. Hän toimi osastonjohtajana yhdessä Toivo ”Topi” Katajan kanssa Helsingin Sinisten alaosastossa, joka tunnetaan nykyisin Töölön Sinisinä. Lappi-Seppälä vaikutti osaston kehittämisessä ja sen itsenäistymisessä NMKY:n lippukunnaksi vuonna 1933. Häntä on kuvattu aikalaisten keskuudessa ”ikuiseksi partiopojaksi”, mikä kuvastaa hänen pitkäaikaista sitoutumistaan partioliikkeeseen ja sen toiminnan edistämiseen laajemmin.
Yksityiselämä Lappi-Seppälä oli naimisissa Aamu Aulikki Kotivalo Koskimiehen kanssa 1936–1965. Avioeron jälkeen hän avioitui 1965 Mirja Inkeri Teräsvirran (ent. Wilenius) kanssa. Suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä (s. 1945) on hänen poikansa.
Lappi-Seppälä ja Martaksen suunnittelemia taloja thumb|Limingan kunnantalo valmistui vuonna 1955. Keminjoen Uittoyhdistyksen toimitalo, Rovaniemi 1937 Kauhajoen kunnantalo (nyk. Kauhajoen kansalaisopisto), 1952 https://kauhajoki.net/wp-content/uploads/2020/12/Kauhajoki_Porkkala.pdf Sanomalehti Kalevan toimitalo, Kirkkokatu, Oulu, 1953 Limingan kunnantalo, 1955 Harjavallan vanha kaupungintalo, 1959
Kunnianosoituksia
Vapausristin ritarikunnan 4. luokan mitali
Kunniavartioston Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (usein: Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkki)
Kunniavartioston Suomen Leijonan ritarikunta (usein: Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki)
Kunniavartioston Pohjoisen Kotkien Ritarikunnan 1. luokan kunniamerkki Ortodoksisen arkkipiispan 1. luokan ansiomitali Suomen Urheiluarmeijan 1. luokan ansiomitali Vapaussotien Suomen Sotilasansiomitali 1. luokka Kolmekymmentävuotisen palveluksen risti Kunnallinen Espoon Sivistysvaliokunnan ansiomerkki Suomen Kiinteistöliitto ry:n korkein kunniamerkki kultaisena, briljantilla varustettuna Suomen Invalidiliitto ry:n kultainen ansiomerkki Suomen Partiopoikaliitto ry:n kultainen ansiomerkki Agricola‑mitali hopeisena (kirkollinen ansiomitali) Helsingin kaupungin ansioristi (Helsinki‑mitali) Kansallisen Kokoomuksen 50‑vuotisjuhlavuoden kunniamitali
Kirjallista tuotantoa Vaeltajavartion urotyö: Seikkailukertomus. Poikien seikkailukirjasto 37. Otava 1933, 2. painos 1959. Partiolaisen muistikirja 1. Otava 1934. Tulevan polyteekkarin opiskeluopas. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1934, 2. painos 1940. Pelastus perikadosta: Seikkailukertomus. Poikien seikkailukirjasto 44. Otava 1934. Stålhandsken kasvinkumppani: Historiallinen kertomus. Poikien seikkailukirjasto 55. Otava 1935, 2. painos 1957. Aina valmiina: Vaeltajavartion seikkailuja. Poikien seikkailukirjasto 64. Otava 1936 – 2. painos 1960 – 3. painos Skaudivarustus, Tallinna 1993. Elävältä se maistui: Muistelmateos. Muistiin merkitsemisessä avusti Mirja Lappi-Seppälä. Kirjayhtymä 1972
Lähteet
Aiheesta muualla
Jussi Lappi-Seppälän ja Iikka Martaksen suunnittelemia taloja Helsingissä.
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomen rakennusalan vaikuttajat Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1911 syntyneet Luokka:Vuonna 1977 kuolleet