Saola (Pseudoryx nghetinhensis) on kaakkoisaasialainen nautaeläinlaji, joka on tunnettu vasta vuodesta 1992. Se on sukunsa ainoa laji. Saoloja arvellaan olevan jäljellä alle 250 yksilöä, ja laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Lajin löytyminen Suuresta koostaan huolimatta saola oli tieteelle tuntematon laji toukokuuhun 1992 asti. Vietnamissa työskennelleet WWF:n ja Vietnamin metsäministeriön tutkijat löysivät tuolloin Vu Quangin luonnonsuojelualueelta tuntemattoman nautalajin kuolleita yksilöitä. Se poikkesi rakenteeltaan huomattavasti muista nautalajeista, joten se luokiteltiin omaan sukuunsa. Myöhemmin metsästä saatiin elävänä kiinni nuori naarasyksilö.
Alueen asukkaat ovat kertoneet metsästäneensä saoloita ravinnokseen. Niitä on jäänyt myös muille saaliseläimille, kuten villisioille ja piikkisioille, asetettuihin ansoihin.Vietnam koettaa suitsia laitonta eläinkauppaa Maailma.net 29.3.2004
Samalta alueelta kuin saola löydettiin vuonna 1994 toinenkin tieteelle uusi nisäkäslaji, jättimuntjakki (Muntiacus vuquangensis).
Saola onnistuttiin kuvaamaan jälleen syyskuussa 2013, kun se oli nähty edellisen kerran 1998, ja WWF:n mukaan on toiveita, että laji voisi elpyä. Lajin koosta ei edelleenkään ole tietoa, vaan arviot vaihtelevat muutamista kymmenistä satoihin.Katriina Töyrylä: Vietnamissa kuvattiin harvinainen saola. Yle, uutiset 13.11.2013
Koko ja ulkonäkö Saola muistuttaa ulkonäöltään hieman arabiankeihäsantilooppia, vaikka ei olekaan sille läheistä sukua. Saola kasvaa säkäkorkeudeltaan noin 80 cm korkeaksi, 150 cm pitkäksi ja voi painaa sata kiloa. Sen turkki on tummanruskea, päässä ja nilkoissa on selvärajaisia valkeita kuvioita.Saola factsheet Ultimate ungulate Kummallakin sukupuolella on suorat, teräväkärkiset ja jopa puoli metriä pitkät sarvet.Saola WWF Suomi
Levinneisyys ja elinympäristö Saoloita elää vain Laosin ja Vietnamin rajamailla Annamiittivuorilla eli Phou Luangin vuoriketjun rinteillä 400–1 000 metrin korkeudessa. Se viihtyy pienten vuoristopurojen varsilla, joilla kasvaa ainavihantaa kasvillisuutta.
Elintavat Saola on yleensä yksineläjä. Tosin naaraat liikkuvat yhdessä poikastensa kanssa. Poikasia syntyy huhti–kesäkuussa yleensä yksi kerrallaan, noin kahdeksan kuukautta kestävän tiineyden päätteeksi.
Ravinto Saolat syövät lehtiä ikivihreistä kasveista, lähinnä pensaista ja pienistä lehtipuista, kuten viikunoista. Saolojen on huomattu pitävän erityisesti sellaisista kasveista, joissa on runsaasti valkoista mahlaa.
Lähteet
Aiheesta muualla ARKive: kuvia ja videoita saolasta
Luokka:Nautaeläimet Luokka:Uhanalaiset nisäkkäät Luokka:Äärimmäisen uhanalaiset lajit