Mustaluoma (myös Kovasluoma tai Kovaasluoma) on Kurikan kaupungin entisen Jalasjärven kunnan lounaisosassa Mäntykankaalla sekä Parkanon ja Karvian pohjoisosissa virtaava luoma. Mustaluoma saa alkunsa Mustajärvestä, Karvian ja Parkanon rajalta, ja se laskee Mustalampeen. Luoma kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen.
Mustaluoma on arvokas pienvesi, sillä siellä elää rapu- ja purotaimenkanta. Luoman ympäristöstä löytyy kovasinkiveä eli fylliittiä.
Luoman perkaus
Vuosina 1930–1931 Mustaluomaa perattiin hätäaputyönä, sillä noihin aikoihin Suomessa oli pulaa ruoasta ja työstä. Perkaustyöt aloitettiin Rumastakoskesta, josta räjäytettiin kiviä. Samalla koskessa olleen vanhan myllyrakennuksen peruskivet poistettiin. Paikoitellen Mustaluoma kaivettiin kulkemaan kokonaan uutta uomaa pitkin, koska Mustaluoma oli erittäin mutkikas. Mustaluoman perkauksen johdosta Mustalammen pinta laski yli metrillä. Mustaluoman varsien alavat maat voitiin nyt ottaa viljelyskäyttöön, sillä ne eivät enää jääneet kesiksi veden alle. Perkaustöitä valvoi ja työmiehille palkan maksoi laihialainen rakennusmestari Veikkola. Työnjohtajana toimi Jalasjärveltä kotoisin ollut Peurala.Nevala, Aino et. al 2003, s. 31 pienoiskuva| Mustaluoma Koskuen lounaisosan Mäntykankaalla lokakuussa 2007.
Myllyt ja saha
Noin vuonna 1860 Mustaluomaan perustettiin mylly. Paikkaa, johon mylly valmistui, alettiin kutsua Myllykoskeksi. Vuodesta 1903 lähtien koskea alettiin kutsua Harjun koskeksi ja myllyä Harjun Sampan myllyksi, sillä Samuel Valentin Harju osti myllyn. Vasta vuonna 1917 myllyyn haettiin perustamislupa. Myllyn toiminta lopetettiin vuosien 1955 ja 1974 välisenä aikana.Nevala, Aino et. al 2003, ss. 35–36
Vuonna 1917 Vaasan lääninhallitus antoi luvan rakentaa mylly Mustaluoman Kovaaskoskeen. Myöhemmin myllyn yhteyteen valmistui myös saha.Nevala, Aino et. al 2003, ss. 37–38 Myös Mustaluoman Rumassakoskessa oli 1890– ja 1900-lukujen aikana mylly.Nevala, Aino et. al 2003, s. 41
Lähteet
Viitteet
Luokka:Kurikan joet Luokka:Parkanon luonto Luokka:Karvian luonto Luokka:Kyrönjoen vesistö