Taulukossa on itämerensuomalaisten kielten sanarinnastuksia. Rinnastuksiin on otettu sellaisia sanoja, joilla on vastine myös suomen kielessä. Sana voi kuitenkin olla itämerensuomalainen, vaikka suomen kielessä ei vastinetta olisikaan. Luettelo sisältää perussanojen lisäksi johdoksia ja yhden yhdyssanan.
Sanojen merkityksiä ei ole tarkennettu. Lähisukuisten kielten samaa alkuperää olevat sanat ovat usein keskenään samanmerkityksisiä, mutta eivät aina.
Suomen ja viron kielen sanasto noudattaa ortografiaa. Teknisistä syistä taulukon sanojen kirjoitusasua on yksinkertaistettu siten, että vatjan e, jonka alla on ylöspäin avoin kaari, on korvattu viron käyttämällä õ:llä. Vokaalien ja konsonanttien pituus on merkitty kahdella kirjaimella kuten suomessa ja virossa, ei yläpuolisella vaakasuoralla viivalla. Liivin katkoäänne on merkitty heittomerkillä. Myös muita pieniä oikaisuja on tehty.
Luettelo suomikarjalavepsävatjaviroliiviHuomautukset(murt.) ajastaikaaigass-aikaaastaàigastastiaasƭiaašƭšiassiaastjaemäntäemändäemandjemaanDeräseräšerazhanko [haŋko]haηgohaηgaηkohangaηηGhaukihaugihaugaučihaug [hauk]aìGvoi olla slaavilainen lainahaurashabrašabraZhabras [hapras]a’bbərZhiihtäähiihtahihttahiilihiiľihiľ luulajansaamessa: šillahuolihuoľihoľoolihoolùoľvoi olla balttilainen lainahuonehuonehonõhoonemahdollisia vastineita permiläiskielissä tai
balttilainen lainahuulihuuľihuľuulihuuluuľ norjansaamessa: sullâ ‘jtak muistuttava ulkonäkö’ yms., hantissa лул ‘suu’iloiloiloiloilupiitimensaamessa âllo ‘hinku’isäntäizändäižandisandizànDitkeäitkieitktaitkõaitkeda [itketa]itkəjuostajuossajo(k)stajohsajoostajùokšəmahdollisesti unkarin ívik ‘munia (mätiä)’jänis (murteissa myös jänes)jäńisjäńižjäneZjänesjändskarpalogarbalogarbolkarpolo(murt.) karbal [karpal]gaarbankastekaššekastekasõkastekaštùGkenkäkengäkengčenčäking käängakonnakonnakonnkùonakorvakorvakorvkõrvakõrvkùora etäsukukielissä on epävarmoja vastineitakuormakuormakormkoormakooremkylkikülgikül’gčülčikülg [kylk]kilG etäsukukielissä on epävarmoja vastineitalakilagilagilačilagi [laki]la’ggəZmerkitys: ‘sisäkatto’ yms.leskileškileśklehčilesklešƭliesiliijosľeźleesileelìedəgmansikkamańďžikkamańźikaińemaazikaZmaasikasmooškəZmustamuštamustmussamustmustàmyyrämükrämügrämügrä(murt.) müGèrmi’grikinahkanahkanahknahkanahknoo’gə semanttisesti poikkeavia vastineita tai germaaninen
lainanauraanagruanagrdanagraaGnaerda [naerta]na’grənieminiemińemneemineemnisuńizuńižunisunisuni’zzəZnoustanouššanoustanõisatõustanuuzəommellaommellaombeldaõmmõllaõmmelda [ommelta]umbləkantasaamen *pākkës ‘lämmin’pakkanen (puhekielessä pakkane)pakkańepakaińepakkainpakanepalkkapalkkapoukpalkkapalkpàlkavoi olla slaavilainen lainapiimäpiimäpiimähapupiim voi olla balttilainen lainaraeroahragižragõrahera’g(ə)rahvasrahvašrahvazrahvazrahvasro’uŽgermaaninen lainaruvetaruvetarubeta(murt.) rubidasaarisoarisaŕsaarisaarsoorsanasanasanasõnasõnasõnàsaunasaunasaunasaunsoonakantasaamen *suovńē, vanha germaaninen lainasukusukusugusukusugu [suku]su’Gnorjansaamessa: sokkâsuosuososoosoosùovoi olla jopa uralilainensääseäśäsäävastineita permiläisissä kielissä ja unkarissa
*