Kiiltoängelmä eli kaitaängelmä (Thalictrum lucidum, syn. T. angustifolium) on Euroopassa kasvava monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Suomessa se on äärimmäisen uhanalainen.Suomen ympäristökeskus: Hävinneet ja uhanalaiset putkilokasvit Viitattu 18.2.2012. Kiiltoängelmä on myrkyllinen.Retkeilykasvio 1998, s. 91.
Ulkonäkö ja koko thumb|vasen|190px|Kiiltoängelmä tšekkiläisellä niityllä.
Mätästävä kiiltoängelmä kasvaa 50–140 cm korkeaksi. Kasvin juurakko on lyhyt ja rönsytön. Korvakkeelliset lehdet ovat päältä kiiltäviä, tummanvihreitä, puikeita ja 2–4 kertaa parilehdykkäisiä. Lehtilapa ja lehtiruoti ovat alta suonia pitkin hienokarvaisia. Lehdykän ruoti on korvakkeeton, lapa alle sentin leveä, tasasoukka ja tavallisesti ehytlaitainen mutta joskus kärjestä isohampainen. Ylimpien lehtien lehdykät ovat keihäsmäisiä, hyvin kapeita ja kärkilehdykkä tavallisesti 1–4 cm pitkä. Kukinto on lehdekäs, harsuhko, pitkä- ja pystyhaarainen ja usein terttumainen kerrannaishuiskilo. Latvakukinto on muita tiheämpi. Kukat ovat pieniä. Varhain varisevia kehälehtiä on neljä tai viisi kappaletta, ja ovat vihertävänvalkoisia. Heteitä on runsaasti: palhot pystyjä ja vaaleankeltaisia, ponnet tylppiä. Suomessa kiiltoängelmä kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on pieni pähkylä, joka on perätön, 8–10-harjuinen ja kapeaotainen.Retkeilykasvio 1998, s. 88, 91.
Ängelmät ovat vaikea kasvisuku ja se on puutteellisesti selvitetty.Retkeilykasvio 1998, s. 88. Kiiltoängelmän erottaa muista ängelmistä parhaiten kapeiden, kiiltävien lehtiensä avulla.Hakalisto 1997, s. 258.
Levinneisyys Kiiltoängelmän pääesiintymisalueet ovat Etelä- ja Itä-Euroopassa. Levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Itämeren etelärantaa pitkin Pietarin kautta Karjalankannakselle ja Ääniselle. Suomesta laji löydettiin vasta vuonna 1984, jolloin sitä havaittiin Pohjois-Karjalasta Ilomantsista ja Tohmajärveltä läheltä Venäjän rajaa. Laji on myöhemmin löydetty itärajan tuntumasta myös Kainuun eteläosista ja Etelä-Karjalasta. Satunnaistulokkaana lajia on tavattu muualta Suomesta joitakin kertoja.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Kiiltoängelmän levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 18.2.2012.
Elinympäristö Kiiltoängelmä viihtyy kosteilla, soistuneilla metsäniityillä. Satunnaisesti sitä tavataan myös rautateiden ja teiden varsilla. Suomen harvoja vakiintuneita kasvupaikkoja uhkaavat metsittyminen, kuivuminen ja maaston kuluminen.
Käyttö Kiiltoängelmää kasvatetaan myös koristekasvina.Rob's Plants: Thalictrum lucidum (myös kuvia) Viitattu 18.2.2012.
Lähteet Hakalisto, Sirkka: Kaitaängelmä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 258. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Kiiltoängelmän (Thalictrum lucidum) levinneisyys Suomessa. Luontoportti: Kiiltoängelmä (Thalictrum lucidum)
Luokka:Ängelmät Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Suomen äärimmäisen uhanalaiset kasvit