thumb|Erkki Pohjanheimon ja Aki Järvisen muistolaatta Tampereen Koivistonkylässä Erkki Olavi Pohjanheimo (ent. Vuori, 2. joulukuutaMultian veteraanikirjatoimikunta: Sotataipaleemme - Multian veteraanikirja, s 308-310, 349, Multian veteraanikirjatoimikunta 2003, 1917Tampereen muistolaatat Turku – 7. maaliskuuta 1943) oli suomalainen pommituslentäjä, lennonopettaja ja koelentäjä.
Lentolaivueet ja komentopaikat Pohjanheimo valmistui kadettikoulusta 6. maaliskuuta 1939. Sen jälkeen hänen joukko-osastojaan olivat 1939 Lentorykmentti 4 (Lento R4), Lentolaivue 44 (LLv 44) Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 44, Koala 2003, s. 28, ja Lentolaivue 46 (LLv 46) Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 46, Koala 2005, s. 99, . Talvisodassa Pohjanheimon laivue toimi Joensuun Linnunniemessä, Luonetjärvellä ja Joroisissa. Välirauhan aikana hänen komentopaikkoinaan olivat Luonetjärven varuskunta ja Kemin lentokenttä. Syksyllä 1940 Pohjanheimo aloitti ohjaajaopettajakurssin Kauhavan lentosotakoulussa , missä hän toimi lennonopettajana vuonna 1941.http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-ErkkiPakarinen.html
Dornierien haku
Luutnantti Pohjanheimo oli yksi niistä kolmesta upseerista, jotka lensivät sotamarsalkka Herman Göringin lahjoittamat kolme ensimmäistä Dornier Do 17 -pommikonetta Saksasta Suomeen, Malmin kentälle 5. tammikuuta 1942. Pohjanheimon Dornier oli DN-59, kapteeri Pirhosen DN-51 ja lentomestari Salmisen DN-65. Seuraavat koneet toivat Malmille 6.1. majuri Artola (DN-53), luutnantti Lassi Räty (DN-64) ja luutnantti Lemminki (DN-52). Lentoa edelsi joulukuussa 1941 alkanut koulutus Varsovassa. Dornierit lennettiin Suomeen kuudessa eri erässä, viimeinen kone laskeutui Malmin kentälle 11.2.1942. Tampereella suoritettujen huoltojen jälkeen koneet siirrettiin Joensuun Linnunniemeen, josta tuli sotaa käyvän Lentolaivue 46:n tukikohta. Erkki Pohjanheimo kuului tuohon laivueeseen suuren osan vuotta 1942. Lentopäiväkirja Kirj. n:o 215/II/46, 28.2.1942Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 46 / Suomen ilmavoimien laivueet 3, s. 96, 98-99, 164, 247, Koala 2005,
Koelentäjäksi Tampereen lentovarikolle Pohjanheimo komennettiin 1.12.1942.Erkki Rekola-Hans Porras: Koelentäjien koulutus 1921-1988, Valtion lentokonetehdas ja Ilmavoimien varikko 1986
Kuolema
Pohjanheimo kuoli ollessaan koelentäjänä Tampereen lentovarikolla. Onnettomuuskone oli VL Pyry PY-37. Pohjanheimo ohjasi konetta, ja siinä oli matkustajana kuuluisiin urheilijaveljeksiin lukeutuva kapteeni Akilles Järvinen. Aki Järvinen oli omalla vastuulla mukana vapaaehtoisena matkustajana, koska Pyryä testattiin kahdella henkilöllä. Aki Järvinen ei ollut lentäjä vaan siviilissä panssaritorjuntajoukkueen johtajan tehtävistä. Onnettomuuden aikaan hän toimi tilausten tarkkailijana Härmälän lentovarikolla. Antero Raevuori: Järviset - legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, "Kohtalokas lento", s. 249-257. Kustannusosakeyhtiö Revontuli 2009, Pyry syöksyi maahan Tampereen Koivistonkylässä Lempäälään johtavan tien lähistöllä. Sekä Pohjanheimo että Järvinen saivat surmansa.Essi Maria Lammi ja Jarmo Lehtinen: Koivistontien varrelta. Koivistonkylän kaupunginhistoria, s. 54-55, Tampereen kaupunki 2000Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939-1944, s. 153, luku 227, Apali Oy 2001, Kansa taisteli –erikoislehti Ilta-Sanomat 28.6.2012: ”Viimeinen lento” s. 12-13.
Muistolaatta Pyryn putoamispaikalle pystytettiin syyskuussa 1964 muistolaatta, joka sittemmin rakennetun marketin ja moottoritien vuoksi siirrettiin metsikköön läheiselle mäellehttp://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/pohjanheimo.html. Muistolaatan hankkivat Tampereen reserviupseeri- ja reservialiupseerikerhojen ilmailujaostot, Ilmavoimien varikko ja Valmetin lentokonetehdas.
Pohjanheimo haudattiin Multian sankarihautaan.
Yksityiselämä Pohjanheimon aviopuoliso oli Raili Pohjanheimo (o.s. Valkola, myöh. Kuuranne). Heidän poikansa on tv-tuottaja ja ohjaaja Erkki Pohjanheimo.
Lähteet
Aiheesta muualla Erkki Pakarinen: Pakkolasku Pyryllä ja jatkokoulutusta Matti Hämäläinen: Pommituslentolaivue 44 / Suomen ilmavoimien laivueet 2, s. 28, 32, 44, 350, Koala 2003, . Multian veteraanikirjatoimikunta: Sotataipaleemme - Multian veteraanikirja, s 308-310, 349, Multian veteraanikirjatoimikunta 2003, . Antero Raevuori: Järviset - Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, s. 250-251, 255-257, Kustannusosakeyhtiö Revontuli 2009, . Antti O. Arponen - Markku Kasila - Vesa-Matti Peltola: He antoivat kaikkensa - Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat, s. 345-349, Auditorium kustannusosakeyhtiö 2014, Tuomas Hoppu, toimittaja: Kansa taisteli - Sodan monet todellisuudet, s. 122-126, WSOY 2012, Susanna Nyrhilä, toimittaja: Elämä ilman isää - Sotaorpojen kertomuksia, s. 27-29, Lapuan kaatuneitten omaiset 2015, Sirpa Lehtomäki, toimittaja: Lehtomäki - sukutila Multian Sahrajärvellä, s. 106 ja 467-470, Seppo Uolamo: Härmälä - Tampereen lentokenttä, s. 93-94, Apali Oy 2004, Keskinen - Stenman - Niska: Suomalaiset hävittäjät - Suomen ilmavoimien historia 14, s.37 (Pyry-koneitten historia - VL PY 37), AR-kustannus 1990, Erkki Pohjanheimo: Nauha pyörii ja kamera käy - Matkani levytysstudiosta tv-ohjaamoon, muistelmateos, s. 23, Aurinko Kustannus Oy, 2022,
Luokka:Suomalaiset sotilaslentäjät Luokka:Suomalaiset koelentäjät Luokka:Lento-onnettomuudessa kuolleet Luokka:Vuonna 1917 syntyneet Luokka:Vuonna 1943 kuolleet