Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja sitä pidetään tavallisesti heimonsa ainoana lajina.
Koko ja ulkonäkö Kääpiövalas on 5–6 metrin pituinen ja voi painaa 4,5 tonnia. Naaraat ovat koiraita suurempia. Selkä ja kyljet ovat tumman harmaita. Väritys tummenee valaan ikääntyessä. Vatsapuoli on valkoinen. Selkäevä kaartuu taaksepäin ja sijaitsee ruumiin takapuolella. Evät ovat pienet, kapeat ja pyöreähköt ja tummemmat kuin muu ruumis. Pyrstön keskellä on pieni lovi. Pää on pienehkö ja siinä on pieni sierainaukko. Yläleuka on silovalaiden tapaan kaareva. Kidassa on 210–230 hetulaa kummallakin puolella. Niiden pituus voi olla 69 senttiä ja ne ovat väritykseltään vaaleankeltaisia. Kääpiövalaan hetulat ovat vahvemmat ja taipuisammat kuin muilla hetulavalailla. Kurkussa on kaksi uurretta, jotka laajentavat sitä hieman ruokailun aikana. Kylkiluita on enemman kuin millään muulla hetulavalaalla. Kääpiövalas luokiteltiin aiemmin silovalaisiin, mutta kuuluu nykyään omaan heimoonsa, vaikka sillä on silovalaiden kanssa monia yhteisiä piirteitä kuten yläleuan kaarevuus.
Levinneisyys ja elinympäristö Kääpiövalasta tavataan eteläisen pallonpuoliskon lauhkeilla merialueilla Antarktiksen ympäristössä Tyynessä valtameressä ja Atlantissa. Kääpiövalaasta on vain muutamia varmennettuja havaintoja avomereltä. Kääpiövalaita tiedetään kuitenkin rantautuneen Argentiinassa, Falklandinsaarilla, Chilessä, Namibiassa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Niitä tavataan muun muassa Tasmanian, Etelä-Australian, Etelä-Afrikan ja Falklandinsaarten alueella. Kääpiövalaiden määrää ei tiedetä, ja niitä nähdään harvoin. Sen levinneisyysalue on kuitenkin laaja, eikä siihen kohdistu ihmisen aiheuttamia suuria uhkia ja toisaalta lajia tavataan satunnaisesti jopa 80 yksilön parvissa. Sitä pidetään siksi elinvoimaisena lajina. Lajin suurimpia uhkia lienevät ryöstökalastus ja elinympäristön muutokset..
Elintavat Kääpiövalaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain, mutta jopa 80 valaan ryhmiä on havaittu. Niiden elintavoista tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Ei ole varmuutta elävätkö ne perheryhminä tai niiden muista sosiaalisista piirteistä. Kääpiövalaat ovat nopeita ja vahvoja uimareita. Kääpiövalaat syövät lähinnä krillejä ja hankajalkaisia, joita ne siivilöivät vedestä muiden hetulavalaiden tapaan. Kääpiövalasnaaraat synnyttävät yhden poikasen noin 11 kuukauden kantoajan jälkeen. Poikasen imetysajaksi on arvioitu 6–12 kuukautta. Synnytys tapahtuu luultavasti rantavesissä ja matalissa vesissä keväällä tai kesällä.
Luokittelu Michelangelo Bisconti kuvasi vuonna 2012 Miocaperea pulchran, uuden kääpiövalaslajin, jolloin kääpiövalas ei olisikaan heimonsa ainoa laji. Hän sijoitti tutkimuksessaan Neobalaenidae-heimon yhdessä silovalaiden kanssa yläheimoon Balaenoidea. Sen sijaan Fordycen ja Marxin (2013) kladististen tutkimusten mukaan nämä kaksi lajia kuuluvat aiemmin sukupuuttoon kuolleena pidettyyn heimoon Cetotheriidae.
Lähteet
Luokka:Hetulavalaat