Timo Tapio Puolimatka (s. 18. huhtikuuta 1953 Alastaro) on suomalainen filosofi ja kasvatustieteilijä sekä kristillisdemokraattinen poliitikko, joka on toiminut kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa. Puolimatka on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu.
Puolimatka on käsitellyt teoksissaan kasvatuksen, uskonnon ja tieteen aiheita filosofisesta näkökulmasta, ja hän on arvostellut evoluutioteorian ateistista tulkintaa. Puolimatka on kirjoittanut lukuisia mielipidekirjoituksia avioliittoon, sukupuolioppiin, transsukupuolisten oikeuksiin ja poliittiseen korrektiuteen liittyen muun muassa eri kristillisille medioille, paikallislehtiin ja oikeistokonservatiiviseen vastamedia Oikeaan Mediaan. Puolimatka pitää esimerkiksi lapsille annettavia sukupuolenkorjaushoitoja ongelmallisina, koska lapsi ei ole henkisesti vielä valmis päättämään tällaisista asioista. Monia hänen näkemyksiään pidetään useilla tahoilla kiistanalaisina.
Elämä ja ura Puolimatka valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1986 pääaineenaan uskontotiede. Vuonna 1989 hän väitteli valtiotieteen käytännöllisessä filosofiassa. Vuonna 1993 hänet nimitettiin käytännöllisen filosofian dosentiksi Helsingin yliopistoon erikoistumisaloinaan etiikka, yhteiskuntafilosofia ja kasvatusfilosofia. Vuonna 1996 hän suoritti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon. Puolimatka nimitettiin dosentiksi myös sosiaalipedagogiikasta Kuopion yliopistoon ja kasvatustieteestä Tampereen yliopistoon vuonna 2002. Hän on toiminut eri tehtävisdä Suomessa yliopiston tutkijana, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina ja professorina. Lisäksi hän on toiminut tutkijana Israelissa (1983–1989) ja Yhdysvalloissa (1995–1998).
Puolimatkalla on vaimo Mia ja neljä poikaa, joista kaksi on syntynyt Puolimatkan ensimmäisestä avioliitosta. Jyväskylässä asuva Puolimatka on ilmoittanut olevansa vakaumuksellinen kristitty. Hän on kertonut aloittaneensa filosofian opinnot, koska halusi ”varmistua totuudesta tutustumalla parhaimpiin kristinuskon vastaisiin argumentteihin”. Hänen mukaansa näiden perustelujen heikkouksiin tutustuminen on syventänyt hänen kristillistä vakaumustaan. Puolimatka on kertonut vastustavansa aborttia ja eutanasiaa, sillä ne luovat hänen mukaansa ”vammaisille ja vanhuksille paineen tapattaa itsensä”.
Puolimatka oli ehdolla Keski-Suomen vaalipiirissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kristillisdemokraattien listalla. Puolimatkan mukaan hänet sai lähtemään ehdokkaaksi se, että hän koki lapsien oikeuksien olevan uhattuna. Puolimatkan näkemyksen mukaan nykyinen seksuaalikasvatus altistaa nuoria seksuaaliselle hyväksikäytölle, koska se perustuu hänen mukaansa lähtökohtaan, jonka mukaan kaikki seksuaaliset elämäntavat ovat samanarvoisia. Seksuaalikasvatus pitäisi Puolimatkan mielestä muuttaa avioliitto- ja perhekasvatukseksi, mikä hänen mukaansa suojelisi lasta ja kehittäisi valmiuksia, joita hän tarvitsee avioliitossa. Puolimatka on myös esittänyt, että sananvapaus on uhattuna Suomessa. Hän sai vuoden 2019 vaaleissa 1 956 ääntä, mikä ei riittänyt läpimenoon.
Tutkimus Etiikka Tutkimuksissaan etiikan perusteista Puolimatka puolustaa moraalista realismia, jonka mukaan on olemassa yleispäteviä moraalisia totuuksia, joista ihmisen on mahdollista saada tietoa välittömän kokemuksen pohjalta. Hänen mukaansa on olemassa perustavia moraalitotuuksia, joita ihmisen on mahdotonta olla tietämättä. Tätä aihetta käsittelevät Puolimatkan väitöskirja käytännöllisessä filosofiassa Moral Realism and Justification sekä artikkelit ”Moraalirealismi ja sen oikeaksi todistaminen”Ajatus 52, 1994 ja ”Moral Realism and the Standards of Justification”Acta Philosophica Fennica 76, 2004. Samaa aihetta hän käsittelee luonnonoikeuden näkökulmasta artikkelissa ”J. Budziszewskin elämä ja ajattelu” J. Budziszewskin kirjan Tätä emme voi olla tietämättä (2011) suomennoksen johdannossa.
Kasvatus ja demokratia Kasvatustieteen väitöskirjassaan Democracy and Education: The Critical Citizen as an Educational Aim (1995) Puolimatka kysyy, millä tavalla kasvatetaan kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Puolimatka erittelee erilaisia demokratiakäsityksiä ja niille ominaisia suhtautumistapoja arvoihin, arvokasvatukseen, sivistykseen ja kriittisyyteen. Kasvatuksen yksi tärkeä tehtävä on valmistaa kansalaisia demokraattiseen yhteiskuntaan. Tämä edellyttää eettistä kasvatusta, koska kansalaisuudessa on moraalisia ulottuvuuksia. Lisäksi demokraattinen kansalaisuus edellytää itsenäisen kriittisen arviointikyvyn kehittymistä, koska ainoastaan kriittiset kansalaiset luovat perustan aidolle kansanvallalle.
Opetus ja sen vääristymät Yksi Puolimatkan pohdinnan kohteista on kysymys, kuinka aito opetus voidaan erottaa sen vääristymistä, erityisesti indoktrinaatiosta ja propagandasta.
Kasvattajan auktoriteetti ja kasvavan autonomia Kasvatus- ja opetustilanteiden ohjaamiseen liittyy kysymys kasvattajan ja opettajan auktoriteetista. Puolimatka erottaa tässä suhteessa kasvattajan ohjaavan auktoriteetin ja hänen tiedollisen auktoriteettinsa. Hän pohtii molempien auktoriteetin muotojen teoreettisia perusteluja ja niitä vastaan esitettyjä argumentteja.Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat: Minuuden rakentamisen filosofia (Kirjayhtymä 1999, 2. uudistettu laitos 2010). "Teacher Authority. A case study from Finland" (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The Journal of Education for Teaching, July 2000). "Educational Authority and Manipulation" (Paideusis 14:2, 2001).
Kasvatus ja pluralistinen yhteiskunta Yksi osa Puolimatkan tutkimusta kohdistuu yhteiskuntalohkojen autonomian teoreettisten perusteiden selvittämiseen. Hänen mukaansa kasvatustieteellisessä keskustelussa tätä aihetta käsittelevää tutkimusta lähestytään käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin rakenteellinen pluralismi tai yhteiskuntalohkojen pluralismi (spherical pluralism). Yhteiskuntalohkojen autonomialla on konkreettisia seuraamuksia koulun ja valtion suhteille. Rakenteellisen pluralismin mukaan kouluilla ja muilla kasvatusinstituutioilla pitäisi olla suhteellinen itsenäisyys. Yhteiskuntalohkojen eriytyminen itsenäisesti toimiviksi laitoksiksi on hänen mukaansa edellytys kilpailevien näkemysten ja tutkimusohjelmien kehittämiselle, jotka puolestaan tarjoavat edellytyksiä kriittiselle opetukselle. Puolimatka katsoo, että koulujen suhteellinen itsenäisyys valtiosta edistäisi vähemmistökulttuureja ja estäisi niitä tulemasta valtakulttuurin nielaisemiksi. Vähemmistökulttuurien ominaisluonteen säilyttäminen on tärkeä osa yhteiskunnallisen moniarvoisuuden säilyttämistä. Täten rakenteellisen moniarvoisuuden teoreettisen perustan hahmottaminen palvelee tärkeää tehtävää kasvatuksen autonomian näkökulmasta. "Rakenteellinen indoktrinaatio", teoksessa Filosofisia iskuja (Tampere 1998). "Sphere Pluralism and Critical Thinking" (Studies in Philosophy of Education 2004)
Kasvatus persoonallisuuden monipuolisena kehityksenä Puolimatkan kirjoitusten teemana on ollut kysymys kasvatuksesta pyrkimyksenä kasvavan persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. Yleissivistävälle kasvatukselle on ominaista pyrkimys laajentaa oppilaan näkökenttää ja hänen kehityksellisiä mahdollisuuksiaan. Tähän liittyvät Puolimatkan tutkimukset yleissivistävästä kasvatuksesta sekä sen osana kasvatuksen liittymäkohdat elämän tarkoituksen käsitteeseen sekä kysymys uskonnonopetuksesta. Tähän liittyvät myös kysymykset ihmisen kuolevaisuudesta ja sen tarjoamista näkökohdista."Elämän tarkoitus" (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) Merkitys. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta. "Religious Education in Finland: Promoting Intelligent Belief" (yhdessä Kirsi Tirrin kanssa) (The British Journal of Religious Education, September 200. "Education and the Meaning of Life" (yhdessä Timo Airaksisen kanssa)(Philosophy of Education 2001). "Kasvatus kuolemaan" teoksessa Kuoleman filosofia. (Helsinki: Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta), “Moral Capacity and its Dilemmas”, Studies in Philosophy and Education 25 (2006) 6: 497-505, “Max Scheler and the idea of well-rounded education”, Educational Philosophy and Theory 2008.
Konstruktivismi Seuraava vaihe Puolimatkan tutkimustyössä kohdistuu konstruktivismiin kasvatustieteessä. Puolimatka analysoi konstruktivismia teoriana oppimisesta, tiedosta ja opetuksesta, pohtii käsitteen eri merkityksiä ja niiden opetuksellisia sovelluksia sekä vertaa konstruktivismia opetuksen ja oppimisen teorian toiseen valtasuuntaukseen, realismiin."Constructivism, Knowledge and Manipulation", (Philosophy of Education 1999). Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin (Tammi 2002). "Constructivism and Critical Thinking" (Inquiry 22:4, 2006). "Realismin rajankäyntejä" (Kasvatus 1/2003).
Kasvatuksen tunneperusta Puolimatka on analysoinut filosofisten tunneteorioiden merkitystä kasvatukselle. Hän keskittyy erityisesti kognitiivisiin tunneteorioihin ja näkemykseen, jonka mukaan tunteiden välityksellä on mahdollista saada arvotietoa. Hän pohtii sitä, millä tavalla tunteet vaikuttavat ajatteluun ja oppimiseen ja millä tavalla tunteita voidaan kehittää niin, että ne muodostavat pohjan älyllisille ja moraalisille hyveille.Kasvatus arvot ja tunteet (Tammi 2004, toinen uudistettu laitos 2011, Suunta-kirjat) sekä artikkelissaan "Tunteiden kognitiivisuus ja oppiminen" (Aikuiskasvatus 2/2004).
Yleistajuiset teokset Länsimaisen sivistyksen ja tieteen juuret Puolimatka on kirjoittanut länsimaisen sivistyksen ja erityisesti länsimaisen tieteen juurista teoksissa Usko, tieto ja myytit (Tammi 2005), Usko, tiede ja Raamattu (Uusi Tie 2007), Usko tiede ja evoluutio (Uusi Tie 2008). Hän analysoi tieteenfilosofisten, tieteenteoreettisten ja uskonnonfilosofisten käsitysten juuria ja arvioi niiden pätevyyttä. Ensimmäisessä teoksessa hän esittää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Ovatko usko ja tieto toistensa vastakohtia? Onko tiede todistanut, ettei Jumalaa ole olemassa? Millaisiin myytteihin moderni ihminen uskoo? Trilogian toinen osa käsittelee kysymystä sanallisen ilmoituksen mahdollisuudesta. Voiko ihminen kriittisesti avoimella tavalla vakuuttua älyllisesti siitä, että jokin tekstikokoelma on Jumalan ilmoitusta? Kolmannessa teoksessa hän pohtii mm. kysymystä tieteen rajoista ja tieteellisen tutkimuksen ennakko-oletuksista.
Heteronormatiivisen perheen puolustaminen Puolimatka on kirjoittanut useita pamfletteja, joissa puolustaa heteronormatiivista perhettä ja seksin rajoittamista avioliittoon ja vastustaa mm. aborttioikeutta, ehkäisyä ja seksuaalivähemmistöille myönnettyjä ja vaadittuja tasa-arvoisia oikeuksia: Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin (Suunta-kirjat 2014), Yhteiskuntakoe lapsilla? (Kuva ja Sana 2016), Seksuaalivallankumous – perheen ja kulttuurin romahdus (Perussanoma 2017) ja Saanko luvan sanoa (Perussanoma 2020).
Arvostelu Puolimatkan kirja Usko, tiede ja evoluutio sai ensimmäisen sijan vuoden 2008 kristillinen kirja -kilpailun yleisöäänestyksessä. Vuonna 2007 Puolimatkan kirja Usko, tiede ja Raamattu sijoittui ”Vuoden kristillinen kirja” -yleisöäänestyksessä toiseksi. Skepsis ry antoi vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi Tielle Tapio Puolimatkan kirjojen Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio julkaisusta. Skepsis katsoi kirjojen tarkoitukseksi luomisopin tuomisen kouluopetukseen ja ilmaisi olevansa huolissaan kasvatustieteen puolesta, kun alan professori esittää tällaista.