Prytz, myös muodossa Pryss (), on ruotsalainen suku, jonka usea sukuhaara on aateloitu. Yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 57. Suomalainen suku sammui mieslinjassa vuonna 1991.
Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1400-luvulla elänyt, saksalaisena pidetty sotaeversti Claes Prytz. Hänen ja hänen vaimonsa hauta on Sköllerstan kirkossa Ruotsin Örebron läänissä. Koska hautakivessä vainajan kuva on esitetty haarniskoituna, on päätelty, että Claes Prytz kuului aateliin.Adliga ätten Prytz nr 702 Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on Örebron kaupunginkirjuri Claes Hansson Prytz (k. 1554), mahdollisesti edellisen pojanpoika. Suku on antanut nimensä Pryssgårdenin kaupunginosalle Norrköpingissä.Pryssgårdens historia
Suvun jäseniä
Ruotsin Prytzit Claes Hansson Prytz (Claudius Johannis, 1585–1658), Norrköpingin kirkkoherra, Claes Hansson Prytzin († 1554) pojanpoika. Andreas Hansson Prytz (Andreas Johannis, 1590–1655), Linköpingin piispa, Claes Hansson Prytzin († 1658) veli.Svenskt biografiskt handlexikon Peder Claesson Prytz, Tukholman oikeuspormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1665 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poikaBerättelser ur svenska historien Riksdagen 1655 – osa 7, sivu 34 Robert Prytz (s. 1960), ruotsalainen jalkapalloilija Aatelissuku numero 702 Johan Prytz (1621–1667), Tukholman pormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1660 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika, aateloitiin 1661, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 702.Berättelser ur svenska historien Riksdagen i Göteborg 1660 – osa 7, sivu 330 Aatelissuku numero 1269 Clas Petterson Prytz (1654–1704) komissiosihteeri kuninkaallisessa kansliassa, Peder Claesson Prytzin poika, aateloitiin vuonna 1693 ja introdusoitiin sukuna numero 1269. Kuoli lapsettomana.
Porin Prytzit Porissa on asunut Prytzejä 1500-luvulta aikakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupunkitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vävylle.Hugo Lagström: Kaksi Prytz-sukua Porissa , Genos 27 (1956), s. 10–16
Jöran Pryss († 1599), Suomen aatelislipullisen majoitusmestari, Claes Hansson Prytzin († 1554) poika. Aateloitiin 1580 ja uudestaan 1587 nimellä Pryss. Oli Sigismundin kannattaja ja sai surmansa tehdessään vastarintaa Kaarle-herttuan miehille. Toinen lähde kertoo, että tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta saatuaan lapsen sisarentyttärensä kanssa. Claës Pryss († 1651 jälkeen) , porilainen porvari, Jöran Pryssin poika Georg Prytz (Georgius Nicolai, † 1677) Karkun kirkkoherra, Claës Pryssin poika1659/60 Georg Prytz Georgius Georgii, Björneburgensis – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Georg Prytz (~1642–1699) Korppoon kirkkoherra, valtiopäivämies vuosien 1675 ja 1693 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika Anders Prytz (yo. 1666/67, † 1710), Turun pormestari, valtiopäivämies vuoden 1697 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika1666/67 Anders Prytz Andreas Georgii, Björneburgensis – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Gabriel Prytz (1663–1715), porilainen raatimies, Georg Prytz vanhemman poika1678/79 Gabriel Prytz Gabriel Georgii, Björneburgensis – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Johan Yrjänänpoika Prytz (1694–1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin vävy
Turun Pryssit Turussa vaikuttanut Claes Hansson Prytzistä polveutunut sukuhaara saapui Suomeen 1600-luvun alkupuolella, kun kapteenin poika, myöhemmin raatimies Håkan Andersson († 1667) saapui Turkuun Itä-Götanmaalta.1656/57 Anders Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Anders Pryss (vanhempi) (1640–1689), Kemiön kirkkoherra vuodesta 1678, Håkan Pryssin poika Biografiakeskus: Andreas Haqvini Pryss (1640–1689) – Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 Anders Pryss (nuorempi) (1671–1746), Turun akatemian runousopin professori ja kirjastonhoitaja sekä Turun akatemian rehtori, Anders Pryss vanhemman poikakl. 1688 Anders Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917 – osa P–Ö Johan Pryss (vanhempi) (1678–1746), kirjanpitäjä ja yleinen syyttäjä, Anders Pryss vanhemman poikaJohan Pryss – Johan Pryss (vanhempi) Geni-sivustossa Anders Pryss (nuorin) (1702–1761), Turun katedraalikoulun konrehtori, Anders Pryss nuoremman poikakl. 1713 Anders Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Samuel Pryss (1705–1779) Turun akatemian rehtori, Turun tuomiorovasti, Anders Pryss nuoremman poika27.1.1722 Samuel Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Olof Pryss (1708–1785), lainopin professori, Turun akatemian rehtori, Anders Pryss nuoremman poika 27.1.1722 Olof Pryss – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Johan Pryss (nuorempi) (1725–1794), kauppiaan hovimestari ja myöhemmin itse kauppias, Johan Pryss vanhemman poikaJohan Pryss – Johan Pryss (nuorempi) Geni-sivustossa
Aatelissuku numero 57 Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz (1752–1824) kapteeni henkirakuunarykmentissä, Olof Pryssin poika, aateloitu ja adoptoitu v. 1661 aateloituun sukuhaaraankl. 1760 Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Lars Johan Prytz (1789–1823), Saarijärven piirilääkäri, Anders Johan Prytzin poika, arkkipiispa Jakob Tengströmin vävy27.4.1805 Lars Johan Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Lars Adolf Prytz (1792–1863), Gävleborgin läänin maaherra, Anders Johan Prytzin poikakl. 1760 11.12.1806 Lars Adolf Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Lars Olof Prytz (1793–1868), leimapaperikonttorin kamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies vuosien 1863–64 ja 1867 säätyvaltiopäivillä, Anders Johan Prytzin poikasl. 1811 Lars Olof Prytz – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Lars Knut Prytz, Suomen valtiokonttorin johtaja, laamanni, valtiopäivämies, Lars Olof Prytzin poikaFinlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 338 Knut Lars Wolmar Prytz (s. 1892), metsänhoitaja, Lars Knut Prytzin poika Olof Prytz (1889–1935), jääkärimajuri, Lars Knut Prytzin poika.
Muita Prytzejä Torolf Prytz (1858–1938), norjalainen arkkitehti, kultaseppä, poliitikko ja ministeri.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset aatelissuvut Luokka:Ruotsin aateli