pienois|pysty|Myyrä iloitsemassa uusista housuistaan. Myyrä () on tšekkiläisen animaattorin ja kuvittajan Zdeněk Milerin tunnetuin animaatiohahmo. Hahmo sai alkunsa vuonna 1956, kun Mileriltä tilattiin kankaan valmistamisesta kertova lasten opetuselokuva. Kuinka myyrä sai housut ilmestyi 1957 ja sai myönteisen vastaanoton. Sarjan toinen osa Myyrä ja auto ilmestyi 1963, minkä jälkeen Miler teki uusia animaatioita säännöllisesti, jopa useamman vuodessa. Vuodesta 1989 alkaen reaalisosialismi päättyi Tšekkoslovakiassa, ja Myyrä-oheistuotteista muodostui menestyksekäs liiketoiminta. Viimeinen Myyrä-elokuva ilmestyi vuonna 2002. Suomessa sarjaa on esitetty C More Juniorilla ja Yle Femillä.

Myyrä on pieni ja iloinen kontiainen, joka mielellään tutustuu uusiin asioihin. Hahmo puhuu hyvin vähän, mutta ilmaisee itseään erilaisin sanattomin huudahduksin sekä nauramalla ja itkemällä. Sarjan ensimmäisissä osissa Myyrä tutustuu uuteen teknologiaan. Myöhemmin animaatiot alkoivat keskittyä erilaisiin arjen ilmiöihin ja vastoinkäymisiin, joista Myyrä kekseliäisyytensä avulla selviää. Tärkeässä roolissa ovat tunteet, joiden tunnistamiseen ja hallitsemiseen lapset saavat Myyrän seikkailuista esimerkkiä. Myös luonnonsuojelu on toistuva teema.

Myyrä-animaatioita on sovitettu kirjoiksi, joita on suomeksi julkaistu yhteensä 16. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1959. Yleisradio alkoi esittää Myyrä-animaatioita vuonna 1974. Tšekin ja Suomen lisäksi hahmo on hyvin suosittu Saksassa.

Historia Tausta Ensimmäiset tšekkoslovakialaiset animaatiot tehtiin jo maailmansotien välisenä aikana. Toisen maailmansodan päätyttyä elokuvateollisuus kansallistettiin vuonna 1945, ja seuraavina vuosina maa siirtyi sosialismiin. Animaatioala sai valtiolta huomattavaa tukea, ja tšekkoslovakialaiset animaattorit herättivät myönteistä huomiota ulkomailla. Kylmän sodan vuoksi idän ja lännen välinen kulttuurivaihto oli vähäistä.Palonkorpi, Riikka: Myyrä diplomaattina. Politiikasta.fi 12.1.2017. Viitattu 18.9.2021. Disneyn vaikutus Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden animaatioalaan oli silti huomattava. Jopa neuvostojohtaja Josif Stalin ihaili Disneyn elokuvia.Palonkorpi 2014, s. 146.

Stalinin kuoltua vuonna 1953 Itä-Euroopan yhteiskunnat avautuivat ja alkoivat tavoitella tiiviimpää yhteistyötä muun maailman kanssa. Omavaraisuuden sijaan alettiin korostaa lännen saavuttamista ja ohittamista sekä talouden että taiteiden alalla. Sosialistista kulttuuria alettiin viedä ulkomaille taiteen voimalla. Tšekkoslovakiasta tuli animaation alalla Itä-Euroopan johtava valtio, jonka saavutukset tunnettiin myös Länsi-Euroopassa.

Tšekkiläinen Zdeněk Miler teki ensimmäiset animaationsa saksalaismiehityksen vuosina. Sodan jälkeen Miler liittyi kommunistiseen puolueeseen, joka vuonna 1946 oli tšekkoslovakian suosituin puolue. Puolueen jäsenyys oli hyödyksi Milerin uralle ja antoi hänelle tavallista suuremman taiteellisen vapauden.Palonkorpi 2014, s. 147. Sosialismin alkuvuosina Miler teki korostetun opettavaisia ja aatteellisia elokuvia, jotka tähtäsivät uuden sosialistisen sukupolven kasvattamiseen. Niihin verrattuna Myyrästä tuli maanläheisempi ja samaistuttavampi hahmo.

Sarjan synty ja varhaisvaiheet

Myyrä-hahmo syntyi tilaustyönä vuonna 1956, kun Mileriltä tilattiin vaateteollisuuden toiminnasta kertova lastenelokuva. Aiheeseen heijastuivat Tšekkoslovakian asema Itä-Euroopan koneenrakennuksen edelläkävijänä sekä 1950–1960-lukujen teknologia- ja tulevaisuususko. Samankaltaiset teemat esiintyivät myös itäsaksalaisessa Nukkumatti-sarjassa, joka Myyrää korostuneemmin esitteli uusinta teknologiaa. Tšekin historiasta väitelleen Riikka Palonkorven mukaan ”Myyrästä muodostui kuitenkin Nukkumattia moniulotteisempi ja ajattomampi hahmo”. Disneyn innoittamana Miler päätti tehdä päähenkilöistään eläimiä. Erityisen paljon vaikutusta lienee ollut vuonna 1942 ilmestyneellä Bambilla, joka määritteli eläinanimaation standardit vuosikymmeniksi. Omien sanojensa mukaan Miler keksi Myyrä-hahmon kävelyllä, kun hän kompastui myyrän kasaamaan kumpareeseen.Voda, Matej: The mole, the myth, the legend: The story of Krtek. Kafkadesk 3.8.2020. Viitattu 18.9.2021.

Sarjan ensimmäinen elokuva Kuinka Myyrä sai housut valmistui vuonna 1957, ja se vietiin heti myös länteen. Venetsian elokuvajuhlilla se voitti parhaan alle 7-vuotiaille suunnatun opettavaisen elokuvan palkinnon.18. Mostra Internazionale d’Arte Cinematografica. Archivio Storico delle Arti Contemporanee. Viitattu 19.9.2021. Seuraava elokuva, Myyrä ja auto, ilmestyi kuusi vuotta myöhemmin. Uusia elokuvia ilmestyi sen jälkeen säännöllisesti, ja Myyrästä tuli hyvin suosittu sekä itäblokissa että sen ulkopuolella. Ensimmäisessä elokuvassa oli kertojaääni, mutta myöhemmät osat olivat lähes tyystin vailla puhetta ja Myyrä lausui silloin tällöin yksittäisiä sanoja. Päätös oli tuottajien, ei Milerin. Sanattomuus teki ennakkosensuurista tarpeetonta, ja toisaalta eloisa kuvakerronta riitti juonen kuljettamiseen. Koska elokuvissa ei ollut dialogia, niitä oli helppo viedä ulkomaille. Tšekkoslovakiassa Myyrän televisioesityksistä tuli ylisukupolvinen kokemus.

Tšekkoslovakiassa koettiin 1960-luvulla lyhytaikainen vapautuminen, joka päättyi Neuvostoliiton miehitykseen elokuussa vuonna 1968. Sensuuri ensin höltyi ja sen jälkeen kiristyi taas. Tämä heijastui Myyrä-elokuvien sisältöön, joka keskittyi yhä enemmän arkipäiväisiin aiheisiin. Yksinomaan vuonna 1969 ilmestyi neljä Myyrä-elokuvaa. Palonkorpi arvioi, että ”Myyrän tavoitteena oli tuottaa turvallisuudentunnetta ja jatkuvuutta epävarmassa tilanteessa”. 1970-luvulla Tšekkoslovakiassa tuotettiin selvästi Myyrää yhteiskunnallisempia ja kriittisempiä lastenelokuvia. Esimerkiksi Rosvo-Rudolfin tekijä Radek Pilar joutui vallanpitäjien silmätikuksi. Milerillä ei tiettävästi ollut vastaavia ongelmia, sillä Myyrä pysyttäytyi politiikan ulkopuolella.

Yhteistuotanto länsisaksalaisen WDR-yhtiön kanssa alkoi 1960–1970-lukujen taitteessa. Länsi-Saksassa ei perinteisesti ollut tehty elokuvia tai televisio-ohjelmia lapsille, joten tyhjiötä täyttämään haluttiin ulkomaista osaamista. Päätökselle oli myös taloudellinen peruste, sillä Tšekkoslovakian palkkataso oli länsimaita alhaisempi.Palonkorpi 2014, s. 151.

Myyrän kansainvälinen suosio toi arvovaltaa ja rahaa sekä Milerille että Tšekkoslovakian valtiolle. Vaikka Miler lopetti kommunistipuolueen jäsenmaksujen maksamisen ja menetti jäsenyytensä 1970-luvulla, hänen työskentelyynsä ei puututtu.Palonkorpi 2014, s. 151–152.

Reaalisosialismin jälkeen

Reaalisosialismin päätyttyä vuonna 1989 valtion tuki taiteelle väheni, eikä markkinataloudessa ollut animaatioelokuville entisen veroista kysyntää. Käsin tehty animaatio pitkälti korvautui tietokoneanimaatiolla. Tšekkoslovakian piirroselokuvateollisuus, joka aiemmin oli ollut Disneyn tärkein kansainvälinen haastaja, taantui. Tšekkiläisistä piirroshahmoista ainoana Myyrä kykeni säilyttämään asemansa. Japanissa ja monissa Euroopan maissa hahmon suosio jopa kasvoi.Palonkorpi 2014, s. 142.

Sosialismin lakkauttamisen myötä Myyrä-oheistuotteista tuli rahakasta liiketoimintaa, ja Prahassa niitä myydään turisteille matkamuistoiksi.Myyrä-piirroshahmon isä kuoli. Helsingin Sanomat 30.11.2011. Viitattu 18.9.2021. Vuonna 2012 uutisoitiin, että Apple alkaa valmistaa ja myydä Myyrä-oheistuotteita Yhdysvalloissa.Apple to help Czech cartoon character Krtek enter U.S. market, Bloomberg reports. Yahoo! finance 16.5.2012. Viitattu 30.10.2021. Disneyn hallitsevan aseman vuoksi Myyrä ei kuitenkaan ole saanut merkittävää jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla.Palonkorpi 2014, s. 144.

Milerin viimeinen Myyrä-elokuva valmistui vuonna 2002. Miler kuoli marraskuussa vuonna 2011, jolloin perikunta alkoi riidellä Myyrän oikeuksista. Milerin tyttärentytär sopi kiinalaisen CCTV-kanavan kanssa uusien Myyrä-jaksojen tuottamisesta. Tšekkiläis-kiinalainen yhteistuotanto ”Myyrä ja Panda” (tšek. Krtek a Panda, kiin. 熊猫和小鼹鼠, tunnetaan myös nimellä ”Panda ja Myyrä”) sai Tšekissä ristiriitaisen vastaanoton, sillä alkuperäisten elokuvien ihailijoiden mielestä se oli kehno ja politisoitunut. Vuosikausia jatkunut oikeuskiista päättyi vuonna 2019, kun Prahan korkein oikeus päätti, ettei Milerin tyttärentyttärellä ollut oikeutta lisenssiin.

Kunnianosoituksia

Riikka Palonkorven mukaan Myyrä on osoitus siitä, etteivät innovatiiviset tuotteet kylmän sodan vuosina siirtyneet pelkästään lännestä itään vaan myös päinvastaiseen suuntaan. Milerin lyhytelokuvat voittivat 1950-luvun lopulta alkaen useita kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Suosituin Myyrä on Tšekissä, Suomessa ja Saksassa, ja hahmosta on tullut tšekkiläisen animaatioteollisuuden symboli sekä kotimaassa että muualla. Todellisuudessa Myyrä-elokuvat muodostavat vain pienen osan kaikista tšekkiläisistä animaatioista.

Vuonna 2011 yhdysvaltalainen astronautti Andrew J. Feustel otti Myyrä-pehmolelun STS-134-avaruuslennolle. Hän oli kuullut hahmosta tšekkiläistaustaiselta vaimoltaan. Feustelin tavoitteena oli lisätä lasten kiinnostusta tieteeseen ja avaruuteen.10th Anniversary of Krtek in Space. Czech Center Museum Houston 5.3.2021. Viitattu 19.9.2021. Nasan tiukkojen turvallisuusvaatimusten vuoksi lelua piti muokata ja testata, ennen kuin se hyväksyttiin lennolle. Kuultuaan Feustelin suunnitelmista Miler lähetti hänelle postikortin ja Myyrä ja raketti -kirjan.The History of Krtek (The Little Mole). Czech Center Museum Houston 23.4.2020. Viitattu 19.9.2021.

Prahassa järjestettiin yleisurheilun sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailut vuonna 2015. Myyrä toimi kisojen maskottina.

Hahmo ja teemat

Myyrä

Tarinoiden päähenkilö on Myyrä-niminen maamyyrä eli kontiainen.maamyyrä. Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2020. Viitattu 18.9.2021. Lähes sokeasta esikuvastaan poiketen piirroselokuvien Myyrällä on isot silmät. Se on luonteeltaan kiltti, utelias ja kekseliäs. Sillä on paljon ystäviä, mutta se on ajattelussaan ja toimissaan itsenäinen. Myyrä nauraa ja itkee mutta puhuu vain yksittäisiä sanoja. Hahmon ääninäyttelijöinä toimivat Milerin tyttäret.Kagui, Olena: The story of Krtek (The Little Mole) . Prague.TV 2.2.2016. Viitattu 19.9.2021. Yleisin repliikki on tšekinkielinen tervehdys ”ahoj”. Tunnetiloja korostetaan sanattomilla huudahduksilla sekä musiikilla, joka sävellettiin varta vasten Myyrä-animaatioita varten ja suunniteltiin tukemaan tarinaa.

Milerin mukaan Myyrä oli idealisoitu omakuva: hahmo, jolla on paljon suuria suunnitelmia, mutta joka ei koskaan täysin onnistu. Se ei elokuvien mittaan aikuistu vaan pysyy aina pikkupoikana. Myyrä ei perusta perhettä, sillä Milerin mukaan tämä mutkistaisi fiktion maailmaa tarpeettomasti. Jos Myyrällä olisi vaimo, elokuvissa täytyisi käsitellä perheriitoja. Myyrällä on kuitenkin tyttöystävä, Hiiri, ”sillä miehellä pitää olla puoliso”.Palonkorpi 2014, s. 154.

Teemat

Myyrä-elokuvien keskeisin kohdeyleisö ovat pienet lapset.Palonkorpi 2014, s. 152. Elokuvissa on hyvin vähän dialogia, ja kerronta tapahtuu lähinnä kuvallisesti. Milerin varhaisemmista töistä poiketen Myyrän seikkailut eivät ole avoimen yhteiskunnallisia, vaan ne pyrkivät kuvaamaan realistisesti lasten jokapäiväistä kokemusmaailmaa. Toistuvia aiheita ovat yhteistyön merkitys sekä erilaiset arjen ongelmat ja riidat, joihin Myyrä etsii ja löytää ratkaisun. Toisinaan Myyrä joutuu reflektoimaan omia virheitään ja selviytymään surun ja häpeän kaltaisista tunteista, joten lapset voivat elokuvien kautta oppia erilaisten tunteiden tunnistamista ja niiden kanssa pärjäämistä. Alkupään elokuvissa Myyrä tutustuu teknologiaan ja uusiin keksintöihin: vaatteiden valmistukseen, autoihin ja avaruusraketteihin. Myöhemmissä elokuvissa aiheet ovat arkisempia, ja Myyrä esimerkiksi käy eläintarhassa ja katselee televisiota.