Henrik Lilius (lat. Henricus Gustavi Lilius, 3. toukokuuta 1683 Messukylä – 6. maaliskuuta 1745 Messukylä) oli oman aikakautensa etevin suomen- ja latinankielinen runoilija. Hänen kalevalamittainen runonsa ”Kehto-Runot” on barokkikauden suomenkielisen lyriikan merkittävin saavutus.Arno Forsius: Liliuksen suvun vaiheita SKS Biografiakeskus: Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721HENRIK LILIUS: Aliud, onnitteluruno Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, 1745
Liliuksen vanhemmat olivat Messukylän kirkkoherra Gustaf Lilius ja Katarina Berg. Hän kävi Turun katedraalikoulua 1698–1700 ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1700. Hänet vihittiin papiksi 1706 ja hän valmistui maisteriksi 1707. Lilius oli Pirkkalan kappalaisena 1709–1722, Längelmäen kirkkoherrana 1722–1730 ja viimeksi Messukylän kirkkoherrana 1730–1745.
Myös Henrik Liliuksen veli Anders Lilius (vanhempi) toimi Messukylässä pappina. Henrikin poika Anders Lilius (nuorempi) (1712–1771) toimi Messukylän kirkkoherrana isänsä jälkeen vuosina 1745–1771 Anders nuoremman kuollessa Liliuksen suvun kolme polvea oli toiminut pappina Messukylässä 92 vuotta, näistä 57 vuotta kirkkoherrana.
Katso myös Lilius (suku)
Lähteet
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Latinankieliset kirjailijat Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Vuonna 1683 syntyneet Luokka:Vuonna 1745 kuolleet