Aargau (, , , ) on yksi Sveitsin pohjoisista kantoneista. Aargaun pääkaupunki on Aarau. Kantonissa on vajaat 700 000 asukasta.
Maantiede Aargau sijaitsee suurelta osin Aarejoen laaksossa, mistä se on saanut nimensäkin. Pohjoisessa kantonin rajana on Rein, Sveitsin ja Saksan rajajoki.
Aargau on yksi Sveitsin vähiten vuoristoisista kantoneista, Mittellandia, alankoaluetta Alppien pohjoispuolella ja Juravuoriston itäpuolella.
Historiaa Aargaun alue oli Habsburgien hallinnassa vuoteen 1415. Aargau liittyi Sveitsin valaliittoon vuonna 1803.
Asukkaat ja hallinto Aargau on saksankielinen: saksaa puhuu 87 prosenttia asukkaista. Suurin uskonnollinen ryhmä ovat katoliset (vuonna 2017 32 prosenttia). Protestantteja on 23 prosenttia. Kantonin vakituisista asukkaista 25 prosenttia on ulkomaalaisia (vuonna 2017). Kantonin vakituista asukkaista neljännes oli vuoden 2019 lopussa ulkomaalaisia.
Kunnat ja kaupungit Aargaussa on 210 kuntaa (1.1.2020 alkaen), jotka muodostavat 11 hallintoaluetta (). Aargaussa on 12 väkiluvultaan yli 10 000 asukkaan kuntaa eli kaupunkia (tilanne 31.12.2019):
Kaupunki väkiluku31.12.2019 Aarau 21 773 Wettingen 20 934 Baden 19 547 Wohlen 16 613 Oftringen 14 101 Rheinfelden 13 503 Spreitenbach 12 065 Zofingen 11 861 Brugg 11 229 Möhlin 11 047 Lenzburg 10 822 Suhr 10 476
Talous Aargau on ollut Sveitsin vilja-aitta ja myös merkittävää karjanhoitoaluetta. Vuonna 2016 maa- ja metsätalous työllistivät enää kolme prosenttia aargaulaisista. Teollisuudessa oli 28 prosenttia ja palvelualoilla 69 prosenttia työpaikoista.
Aargaun kantonin osuus Sveitsin bruttokansantuotteesta oli vuonna 2015 viidenneksi suurin arvoltaan 40 miljardia frangia
Reinissä, Aaressa ja Limmatissa on yli 20 vesivoimalaa, ja kaksi (Leibstadt, Beznau) Sveitsin neljästä ydinvoimalasta on Aargaussa. Aargauta sanotaankin Sveitsin "energiakantoniksi".
Nähtävyydet Aargaussa ovat Badenin ja Schinznachin kuuluisat rikkipitoiset kuumat lähteet.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
*