thumb|Kartta Ridda-sodan taisteluista
Ridda-sodat tarkoittavat uskosta luopumisesta () johtuvia sotia. Sanalla tarkoitetaan islamilaiseen muistitietoon perustuvaa tarinaa siitä, että beduiiniheimot alkoivat Arabian niemimaalla kapinoida muslimihallintoa vastaan Muhammedin kuoleman jälkeen vuonna 632.
Ridda-sotia koskevat tiedot perustuvat myöhempään islamilaiseen perinteeseen.Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 40–43 Sen takia niitä on myös pidetty myöhemmin sepitettynä kertomuksena.
Hadith-perinteen kertomus
Sotien syntymisen tausta
Islamilainen muistitiedon mukaan useat beduiiniheimot kieltäytyivät maksamasta almuveroa Medinaan ja luopuivat islamista. Kertomus kirjattiin talteen 800-luvulla, kun islamin varhaishistoriaa kirjoitettiin silloisten uskonnollisten näkemysten mukaan.Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 40–43 Jaakko Hämeen-Anttilan selityksen mukaan islam oli merkinnyt beduiiniheimoille poliittista liittolaissuhdetta Muhammedin hallinnon kanssa. Tämä suhde katsottiin päättyneeksi Muhammedin kuoltua. Itse islamista ei olisi luovuttu, vaan taustalla oli irtautuminen veronmaksusta Medinan keskushallinnolle.Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 40–43
Sotien lopputulos
Sodat päättyivät nopeasti kun heimot pakotettiin Medinan keskusvallan alaisiksi. Ridda-sotien aikana Arabian niemimaalle syntyi kilpailevia profeettoja, ns. ridda-profeettoja. Islaminuskon mukaan kyse oli Muhammedin jäljittelijöistä. Osa profeetoista aloitti toimintansa jo Muhammedin eläessä ja ehdotti hänelle jopa yhteistyötä. Eräiden ridda-profeettojen, kuten Tulaihan, tiedetään "kääntyneen takaisin" islamiin ja eläneen kunnioitettuna muslimina.Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 40–43
Lähteet
Viitteet
Luokka:Islamin historia Luokka:Lähi-idän historia Luokka:Arabien valtakunnan taistelut Luokka:Kapinat Luokka:600-luku