Ródos (, []; ; ; ), antiikin Rhodos (, ), on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on Dodekanesian saarista suurin ja sijaitsee Egeanmeren kaakkoisosassa Välimeressä. Saaren pinta-ala on 1 401 neliökilometriä ja asukasluku oli 115 490 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluu Ródoksen kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ródoksen kaupunki.
Ródoksen ensimmäisistä asukkaista, Vähästä-Aasiasta tulleesta primitiivisestä kansasta, ei tiedetä paljoakaan.Bennett 2007, s. 13–14 Kaarialaisia ja foinikialaisia saapui saarelle pronssikaudella vuosina 2500–1500 eaa. Doorilaiset saapuivat saarelle noin vuonna 1100 eaa. ja perustivat Ialysoksen, Kameiroksen ja Lindoksen kaupungit.Karpodini-Dimitriadi 1995, s. 148–149 Ródoksen kaupunki perustettiin 400-luvulla eaa. Ródos joutui liittoutumaan Rooman kanssa vuonna 164 eaa.Bennett 2007, s. 15–16 ja osaksi Bysanttia saari tuli vuonna 395. Johanniittain ritarikunta asettui saarelle vuonna 1309.Bennett 2007, s. 19–20 Osmanien valtakunta valloitti saaren johanniitoilta vuonna 1522. Italia valloitti Ródoksen vuonna 1912 ja vuonna 1943 Saksa valloitti saaren.Bennett 2007, s. 21 Yhdistynyt kuningaskunta vapautti Ródoksen Saksan hallinnasta vuonna 1945 ja Kreikkaan saari liitettiin vuonna 1947.
Antiikin aikana saari tunnettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneesta Rhodoksen kolossista, suuresta auringonjumala Heliosta esittäneestä patsaasta, joka valmistui noin vuonna 290 eaa. ja tuhoutui maanjäristyksessä alle 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen.
Noin 80 prosenttia saaren asukkaista saa elantonsa joko suorasti tai epäsuorasti matkailusta, ja matkailu on tuonut runsaasti vaurautta saarelle.
Etymologia ja mytologia
Ródos oli kreikkalaisessa mytologiassa auringonjumala Helioksen saari. Ylijumala Zeus jakoi jättiläiset voitettuaan maailman olympolaisten jumalien kesken. Auringon jumala Helios ei ollut läsnä kun se tapahtui. Kukaan ei myöskään muistanut hänen olemassaoloaan, minkä vuoksi Helios jäi ilman omaa maataan. Saavuttuaan sitten Zeuksen luo Helios valitti sitä, ettei ollut saanut omaa maata. Zeus olisi jakanut maailman uudelleen, mutta Helios vastusti ajatusta. Helios halusi seuraavan merestä nousevan maan omakseen. Juuri sillä hetkellä merestä nousi kukkiva kaunis saari, Ródos.
pienoiskuva|vasen|Auringon jumala Helioksen patsas, Rhodoksen kolossi. Marten Heemskerckin keskiaikainen tulkinta aiheesta – todellisuudessa patsas ei seissyt sataman suulla.Bennett 2007, s. 22 Eräs tarina kertoo, että Ródos sai nimensä Helioksen vaimon, Rhode-nimisen nymfin mukaan. Kerrotaan, että Helios rakastui meren jumala Poseidonin tyttäreen Rhodeen ja meni tämän kanssa naimisiin. Helios ja Rhode saivat seitsemän poikaa ja yhden tyttären. Tytär, Alektrona tai Elektryone,Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto v.55.4–7 (engl. käännös) kuoli nuorella iällä. Poikien nimet olivat historioitsija Diodoros Sisilialaisen mukaan Okhimos, Kerkafos, Makareus, Aktis, Tenages, Triopas ja Kandalos. Pindaroksen mukaan Helioksen ja Rhoden lapsia olivat puolestaan Lindos, Kameiros ja Ialysos.Pindaros: Olympia 7 (engl. käännös) Diodoroksen mukaan nämä kolme olivat sen sijaan Kerkafoksen pojat.
Toisen tarinan mukaan saari olisi saanut nimensä ruusuista (rodon), sillä saarella kasvoi paljon niitä.Passalis 1985, s. 10 Ródoksen ensimmäiset asukkaat olivat kreikkalaisen mytologian mukaan telkhiinit, jotka olivat taitavia käsittelemään rautaa. Telkhiinit osasivat taikoa, ja monet pitivät heitä demoneina. Helioksen ja Rhoden lapset, heliadit, ajoivat telkhiinit Ródokselta.
Kreikkalaisen mytologian lääkintätaidon jumala Asklepios syntyi tarun mukaan Ródoksen Asklepieionissa eli nykyisessä Asklipieíossa.Bennett 2007, s. 57 Ródokselta lähti Homeroksen mukaan yhdeksän laivaa kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvaan Troijan sotaan. Ródoslaisten alukset liittyivät Agamemnonin laivastoon.
Ródosta on kutsuttu aikojen saatossa monilla eri nimillä. Asteriaksi saarta kutsuttiin sen tähtikirkkaan ja sinisen taivaan vuoksi, Ataviriaksi Attávyroksen eli saaren korkeimman vuoren mukaan, Ofiusaksi saarella elävien käärmeiden vuoksi, Telhiniaksi telkhiinien eli saaren ensimmäisten asukkaiden mukaan ja Makariaksi saaren suurenmoisen kauneuden vuoksi. Saarta on kutsuttu myös nimellä Heliousa, joka tarkoittaa ”auringossa kylpevä”.
Aikaisemmin saaren nimi oli suomeksi Rhodos, mutta nykyinen suositus on Ródos, joka vastaa kreikankielistä kirjoitustapaa. Rhodos-kirjoitusasu tuli suomen kieleen germaanisista kielistä.
Maantiede pienoiskuva|Ródoksen topografinen kartta. pienoiskuva|Saaren korkein kohta Attávyros.
Ródos on yksi Dodekanesian saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Se on saariryhmän saarista suurin ja Kreikan saarista neljänneksi suurin Kreetan, Euboian ja Lesboksen jälkeen. Ródos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja on sen itäisin saari. Sen lähimmät Kreikan saaret ovat Sými pohjoispuolella, Alimiá ja Chálki länsipuolella sekä Kárpathos lounaispuolella. Turkin rannikko sijaitsee saaren pohjoispuolella, ja etäisyys sinne on noin 18 kilometriä.
Pinta-alaa Ródoksen saarella on 1 401 neliökilometriä. Saari on 38 kilometriä leveä leveimmältä kohdaltaan ja 78 kilometriä pitkä pisimmältä kohdaltaan.Passalis 1985, s. 7 Saaren pääkaupunki Ródos sijaitsee saaren pohjoiskärjessä.
Ródos on pinnanmuodoiltaan vuoristoinen. Viljelykseen kelpaavaa maata on lähinnä vain pienissä laaksoissa ja kapeilla rannikkokaistaleilla. Saaren korkein kohta, Attávyros-vuori, kohoaa 1 215 metrin korkeuteen merenpinnasta. Attávyrokseen kuuluvat myös pienemmät Akramýtis (823 m) ja Profítis Ilías (798 m) -vuoret. Attávyrokselta voi nähdä muita Dodekanesian saaria, Vähän-Aasian rannikkoa sekä selkeinä päivinä jopa Kreetan saaren korkeimman vuoren Ídan.
Ródoksella on jonkin verran pieniä jokia, jotka kuivan kauden aikana kuivuvat monin paikoin ja talvella ne taas saattavat tulvia. Saaren itäpuolelle laskevat esimerkiksi joet Gadourás, Pelémonis, Mákaris, Loutánis, Lárdos, Kóntaris ja Chas. Luoteispuolelle puolestaan laskevat esimerkiksi Argyrós, Platýs, Paradeisiótis ja Kremastinós. Gadourás-joki on padottu, mikä muodostaa Gadourásin tekojärven. Saaren lounaisosassa sijaitsee Apolakkián tekojärvi, jonka vedet laskevat jokia pitkin Ródoksen lounaispuolelle. Saaren länsiosassa, Profítis Ilías -vuoren rinteellä sijaitsee pieni Nánoi-järvi. Archángeloksen alueella sijaitsee Eptá Pigés tekojärvineen ja kanavineen.Bennett 2007, s. 49
Saari sijaitsee litosfäärilaattojen törmäyskohdassa, minkä takia siellä on usein ankaria maanjäristyksiä. Ródos onkin luultavasti noussut Egeanmerestä voimakkaiden maanjäristysten seurauksena. Teoriaa tukee se, että antiikin ajoista lähtien Ródoksen vuorenrinteiltä on löydetty simpukankuoria.
Hallinto, kaupungit ja kylät
Ródoksen saari on muodostanut vuoden 2011 alusta lukien samannimisen kunnan. Tätä ennen saari oli jaettu kymmeneen kuntaan, jotka nykyisin ovat Ródoksen kunnan kunnallisyksiköitä. Ródoksen kunta kuuluu Ródoksen alueyksikköön ja se Etelä-Egean saarten alueeseen.
Kunnan kuntakeskus sekä alueyksikön hallinnollinen keskus on saaren suurin kaupunki Ródoksen kaupunki (49 541 asukasta). Kaupunki oli myös lakkautetun Dodekanesian prefektuurin hallinnollinen keskus. Muut saaren suurimmat asutukset ovat Ialysós (11 331), Afántou (6 072), Archángelos (5 384), Kremastí (5 363), Pastída (3 641), Koskinoú (3 175), Kalythiés (2 836) ja Paradeísi (2 632).
Ródoksen kunnan kunnallisyksiköt (entiset kunnat) ja niiden merkittävimmät kaupungit ja kylät ovat: (Katso myös: Luettelo Ródoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Kunnallisyksikkö Nimi kreikaksi Kaupungit ja kylät Afántou Αφάντος Afántou, Kolýmpia, Archípoli Archángelos Αρχάγγελος Archángelos, Charáki, Malónas, Másari, Stegná Attávyros Αττάβυρος Ágios Isídoros, Émponas, Kámeiros Skála, Kritinía, Lakkí, Mandrikó, Monólithos, Siána Ialysós Ιαλυσός Ialysós Kallithéa Καλλιθέα Ammoúdes, Faliráki, Kalythiés, Koskinoú, Psínthos, Tsaïri, Vrysiá Kámeiros Κάμειρος Agía Eleoúsa, Apóllona, Dimyliá, Eleoúsa, Fánes, Kalavárda, Kapí, Platánia, Profítis Ilías, Sálakos, Soroní Líndos Λίνδος Kálathos, Láerma, Lárdos, Líndos, Péfkoi, Pylónas Nótia Ródos Νότια Ρόδος Ágios Pávlos, Apolakkiá, Arnítha, Asklipieío, Gennádi, Ístrios, Kattavía, Kiotári, Lachaniá, Machairiá, Mesanagrós, Plimmýri, Prasonísi, Profília, Váti Petaloúdes Πεταλούδες Aeroliménas, Damatría, Epáno Kalamónas, Káto Kalamónas, Kremastí, Maritsá, Paradeísi, Pastída, Theológos, Vagiés Ródos Δήμος Ρόδου Kritiká, Ródos, Sgouroú
Uimarannat
Ródoksella on paljon erikokoisia uimarantoja, joista osa on sorarantoja, osa hiekkarantoja ja loput niiden yhdistelmiä. Ródoksen kaupungissa on kaksi rantaa: Tuulinen ranta länsipuolella ja Ellin ranta itäpuolella. Tuulinen ranta () on soraranta ja nimensä mukaisesti tuulinen ja aallokko on siellä kovempi. Ellin ranta puolestaan on hiekkaranta. Sorarantoja löytyy myös muun muassa Ródoksen kaupungista etelään sijaitsevan Ixián seudulta. Hiekkarantoja on puolestaan esimerkiksi Lindoksessa, Stegnássa, Falirákissa ja Kálathoksessa. Thérmes Kallithéaksessa on homoseksuaaleille miehille tarkoitettu uimarantaBennett 2007, s. 109.Bennett 2007, s. 80–81
Ilmasto
Kevät alkaa Ródoksella varhain, vaikkakin maaliskuussa saattaa vielä sataa. Kesäisin lämpötilat Ródoksella kohoavat säännöllisesti yli 30 celsiusasteeseen, joskus jopa 38 celsiusasteeseen. Kesäisin myös yöt ovat kuumia. Illat ovat viileämpiä matkailukauden alussa ja lopussa. Ródokselle puhaltaa luoteen suunnasta viilentävä meltemi-tuuli, jonka ansiosta saaren länsi- ja pohjoisrannikon lämpötilat ovat vähän viileämmät läpi vuoden. Itärannikolla on tuulettomampaa. Syyskuun lopulta lokakuun alkuun sijoittuvalla ajanjaksolla saattaa saarella olla kovia myrskyjä, jotka tosin menevät useasti nopeasti ohi. Yhtäkkisten rankkasateiden seurauksena on saanut ihmisiä surmansa. Talviaikaan saarella sataa jonkin verran ja ilma on kostea. Joulukuu ja tammikuu ovat sateisimmat kuukaudet. Todella kylmät lämpötilat ovat Ródoksella harvinaisia, samoin kuin pakkaset ja lumi. Aurinkoisia päiviä Ródoksella on vuodessa 300.Bennett 2007, s. 110
Luonto pienoiskuva|Ródoksen luontoa Lindoksen lähellä. Kasvisto Ródoksen kasvistoa on tutkittu melko kattavasti, ja siihen kuuluu noin 1 130 lajia, joista saaren koko ja mantereen läheisyys huomioon ottaen suhteellisen monet ovat kotoperäisiä. Saaren kasvistoon vaikuttaa moni asia, kuten ilmasto, joka on välimerellisen kuiva. Saaren monimutkaisen topografian vuoksi ilmastollisissa oloissa on tosin eroja. Myös geologia vaikuttaa kasvistoon; saaren vuoret ovat pääasiassa mesotsooiselta maailmankaudelta peräisin olevaa kalkkikiveä. Ródos on kuulunut miljoonia vuosia sitten Kreetaan ja Kárpathokseen. Pleistoseenikaudelle saakka Ródos oli myös yhteydessä Anatoliaan.
pienoiskuva|vasen|Eptá Pigésin (suom. Seitsemän lähdettä) aluetta Archángeloksessa. Pelkästään Ródoksella tavattavia eli kotoperäisiä lajeja on kymmenen. Saaren lajeista 186 on kotoperäisiä, uhattuja, harvinaisia tai suojeltuja. Saarella kasvaa 79 eri orkidealajia, kuten melko harvinainen Himantoglossum robertianum. Ródoksen lajeja ovat myös orhoihin kuuluvat Ophrys gottfriediana, joka on Kreikassa kotoperäinen, sekä Ródoksella kotoperäiset Ophrys halia, Ophrys eptapigiensis, Ophrys persephonae, Ophrys cornutula ja Ophrys parvula.