Tampereen Ilves on vuonna 1931 perustettu suomalainen urheiluseura, joka on tunnettu erityisesti jääkiekkotoiminnastaan. Ilveksen edustusjoukkueet pelaavat miesten SM-liigassa ja naisten SM-liigassa. A-nuoret (U20) pelaavat niin ikään omassa SM-liigassaan sekä B- ja C-nuoret SM-sarjassa. Edustusjoukkueen ja U20-joukkueen toiminnasta vastaavan Ilves Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Jyrki Seppä ja toimitusjohtajana Risto Jalo. Yhtiön suurimpia omistajia ovat Ilves ry, Tuukka Rask, Pekka Kantonen, Timur Kärki sekä Hannu Meskanen.
Ilves pelaa kotiottelunsa Nokia-areenalla, jonne se siirtyi Hakametsän jäähallilta vuonna 2021. Vuosina 1934–1939 ja 1945–1965 Ilves pelasi Koulukadun kentällä, kaudella 1933–1934 Palomäen uimalaitoksella ja 1941–1944 Eteläpuiston kentällä. Muut Ilveksen joukkueet pelaavat nykyään kotiottelunsa Tampereen eri jäähalleissa.
Historia
Tampereen Ilves perustettiin Niilo Tammisalon johdolla keväällä 1931. Alkuun seura keskittyi jalka-, jää- ja pesäpalloon, mutta jo seuraavana talvena se pelasi myös ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa. Lapinniemen Visan kentällä Näsijärven Naistenlahden jäällä pelatussa SM-cupin ottelussa Tampereen Palloilijat voitti Ilveksen 1–2. Ilveksen historian ensimmäisen maalin teki Reino Lahtinen.Wacklin, 2006, s. 16–17
Tunnukset thumb|Ilveksen ensimmäinen pelipaita. Värit Ilveksen perinteiset värit ovat keltainen, vihreä ja musta. Ilveksen perinteinen vihreän sävy on metsänvihreä. Nämä värit ovat olleet tavallisimmat joukkueen peliasuissa vuosien varrella, joskin usein joko koti- tai vieraspaita on ollut valkopohjainen.
Kausina 1982–1984 Ilveksen peliasu oli kuitenkin poikkeuksellisesti violetti-valkoinen pääsponsorina toimineen SKOP:n tahdon mukaisesti. Kannattajat eivät pitäneet värityksestä, mutta seuran taloudelle yhteistyösopimus oli tärkeä.Mustonen, 2001, s. 53–54
Nykyisin Ilves pelaa kotiottelunsa vihreissä ja vierasottelunsa keltapohjaisissa paidoissa. Poikkeuksina ovat kuitenkin vierasottelut keltapohjaista kotipaitaa käyttäviä SaiPaa ja KalPaa sekä oranssipohjaista kotipaitaa käyttävää HPK:ta vastaan, joissa Ilves pelaa vihreissä paidoissa. Peliasun housut ja sukat ovat vihreät ja kypärä musta.
Merkki thumb|Antti Hulkkonen Ilveksen kauden 2009–2010 asussa.Ilveksen ensimmäinen merkki oli keltainen sivulta kuvattu ilves. Tämä merkki oli käytössä seuran perustamisesta vuoteen 1945, jolloin merkkiä muutettiin yksityiskohtaisemmaksi ja sijoitettiin keltareunuksisen ympyrän sisälle vihreämustalle pohjalle. Tämä merkki oli pienin muutoksin käytössä Ilveksen pelipaidoissa vuoteen 1962 asti.
Vuonna 1962 Ilveksen silloinen manageri Seppo Helle halusi uudistaa seuran merkin sähäkämmäksi ja vauhdikkaammaksi, nuorisoon vetoavammaksi. Lukuisia ehdotuksia torjuttuaan Helle valitsi harrastajataiteilija Rauno Bromsin suunnitteleman ilveksen päätä kuvaavan merkin, jota käytettiin vuosina 1962–1993.Mustonen, 2001, s. 380
Vuonna 1993 Ilveksen edustusjoukkueen johtoon noussut Mikko Mäkelä halusi uudistaa joukkueen visuaalista ilmettä. Peliasu uudistettiin ja Harri Sulonen suunnitteli vuotta 1962 edeltäneen kokovartaloilveksen pohjalta uuden merkin. Emoseura Ilves ry. ei kuitenkaan ilahtunut muutoksesta ja pysyttäytyi entisessä merkissä, ja seurauksena oli kiistaa muun muassa fanituotteiden myynnistä.Mustonen, 2001, s. 253–255 Merkki säilyi käytössä vuoteen 1999, joskin vuonna 1997 siitä tehtiin joukkueen peliasuun yksinkertaistettu versio, jossa kuviota ei kiertänyt teksti.
Ilveksen toimitusjohtajaksi syksyllä 1999 valittu Risto Jalo halusi korjata vaurioituneet sillat liigajoukkueen ja emoseuran välillä, ja tämän symbolina palattiin jälleen vuosien 1962–1993 ilveksenpää-tunnukseen, joka on käytössä edelleen.
Musiikki Ilveksen maalilaulu on Costello Companyn esittämä ”We Are the Kings”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Popedan kitaristina tunnettu Costello Hautamäki. Toinen Ilveksen otteluissa soitettu kappale on Sami Hintsasen Ilves murisee esittäjinä Sami Hintsanen & Ruostuneet Hokkarit, jota soitetaan Ilveksen voittaessaan kotipelin. Vanhempia Ilves-aiheisia kappaleita ovat Mika Sundqvistin ”Ilves ykköseksi”, Ilari Siekkisen ”Ipassa on voimaa” ja Toivo Honkosen ”Ilves iskee”. Vuonna 2013 tamperelainen räp-artisti BB Salby julkaisi Ulkojään Kingi Ilves -nimisen kappaleen.
Omistajat ja hallitus Ilveksen edustusjoukkueen ja A-nuorten toiminta on eriytetty emoseura Ilves ry.:stä Ilves-Hockey -nimisen yhtiön alle. Alun perin toiminta siirtyi pois emoseurasta maaliskuussa 1981 Liiga-Ilves ry.-nimiseen yhdistykseen, ja osakeyhtiömuotoiseksi toiminta muuttui kesäkuussa 2000.
Ilves Hockey Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Jyrki Seppä ja toimitusjohtajana Risto Jalo. Yhtiön suurimpia omistajia ovat Ilves ry, Tuukka Rask, Pekka Kantonen, Timur Kärki sekä Hannu Meskanen.
Pelaajat Joukkue kaudella 2026–2027
Valmentajat 2026–2027
Päävalmentaja Tommi Niemelä Valmentaja Mika Marttila Valmentaja Joonas Tanska Valmentaja Tuomas Kiiskinen Maalivahtivalmentaja Simo Vehviläinen Fysiikkavalmentaja Tommi Pärmäkoski Joukkueenjohtaja Timo Peltomaa Data-analyytikko Miika Arponen Lääkäri Frederick Weitz Huoltaja Janne Jansson Huoltaja Jukka Järvinen Videointi Risto Finneman Kuljetus Markku Valmiala Kiropraktikko Juha Kaari Hieroja Teemu Malhonen Hieroja Eetu Malhonen Lähde:
Entisiä pelaajia Jäädytetyt pelinumerot Ilves on jäädyttänyt seitsemän entisen pelaajansa numeron.
2: Jarmo Wasama † 7: Aarne Honkavaara † 13: Risto Jalo 14: Lasse Oksanen 16: Jorma Peltonen † 30: Jukka Tammi 41: Raimo Helminen
right|thumb|Ilveksen jäädytetyt pelinumerot vuonna 2010 Hakametsän jäähallin katossa. Jukka Tammen numeroa 30 ei ollut vielä jäädytetty.
Yllä mainittujen lisäksi numeroa 24 ei käytetä. Sitä kantoi viimeksi Veikko Suominen, joka teki itsemurhan kesken kauden vuonna 1978. Numeroa ei ole jäädytetty kunnianosoituksena eikä paitaa kuvaava lippu roiku hallin katossa.
Muita maineikkaita entisiä pelaajia
Reijo Hakanen Kalle Havulinna Pentti Isotalo Ossi Kauppi Raimo Kilpiö Erkki Koiso Henry Kvist Pekka Leimu
Juhani Lahtinen Risto Lindroos Juhani Linkosuo Jyrki Lumme Len Lunde Markus Mattsson Mikko Mäkelä Lotfi Nasib
Mika Nieminen Timo Peltomaa Eero Saari Risto Siltanen Ville Sirén Raimo Summanen Jukka Tammi Jukka Wuolio Ville Snellman
Len Lundea lukuun ottamatta kaikki yllä luetellut on valittu Suomen Jääkiekkoleijoniksi. Heidän lisäkseen Ilveksessä pitkään vaikuttaneita jääkiekkoleijonia ovat valmentaja ja manageri Seppo Helle, huoltaja Lasse Laukkanen sekä Ilveksen naisjoukkueen monivuotinen pelaaja ja valmentaja Marianne Ihalainen.
Ilvestä edustaneet jääkiekkoleijonat
5: Risto Lindroos 7: Juhani Linkosuo 8: Pentti Isotalo 9: Matti Rintakoski 10: Aarne Honkavaara 12: Henry Kvist 13: Kalle Havulinna 15: Lotfi Nasib 16: Jukka Wuolio 21: Yrjö Hakala 22: Ossi Kauppi 23: Tuomo Lindroos 27: Matti Lampainen 28: Erkki Koiso 29: Teppo Rastio
30: Raimo Kilpiö 34: Juhani Lahtinen 36: Jarmo Wasama 43: Juhani Wahlsten 48: Matti Reunamäki 53: Lasse Oksanen 59: Reijo Hakanen 60: Jorma Peltonen 88: Seppo Suoraniemi 90: Seppo Ahokainen 94: Eero Saari 107: Ilkka Sinisalo 111: Markus Mattsson 112: Risto Siltanen 129: Jorma Salmi
130: Jukka Tammi 138: Risto Jalo 139: Mikko Mäkelä 142: Raimo Summanen 148: Curt Lindström 152: Seppo Helle 165: Reijo Mikkolainen 166: Mika Nieminen 169: Lasse Laukkanen 173: Ville Sirén 175: Pekka Järvelä 187: Marianne Ihalainen 192: Raimo Helminen 194: Sari Krooks 196: Jyrki Lumme
197: Jarmo Myllys 203: Matti Rautiainen 210: Jukka Jalonen 215: Timo Peltomaa 216: Hannu Soro 217: Pertti Kontto 223: Sari Marjamäki 227: Anne Haanpää 229: Pekka Leimu 230: Tiia Reima 234: Rauli Virtanen 235: Päivi Virta 244: Katja Riipi 269: Mikko Eloranta
Kannattajien äänestämät tähdistökentälliset Wacklin, 2006, s. 62
1960-luvun lopulta Juhani Lahtinen Jarmo Wasama – Erkki Koiso Lasse Oksanen – Jorma Peltonen – Aarne Honkavaara
Vuodelta 1997 Jukka Tammi Risto Siltanen – Jyrki Lumme Lasse Oksanen – Raimo Helminen – Aarne Honkavaara
Tilastot ja luettelot
Saavutukset thumb|Ilveksen mestaruusviirit ja jäädytetyt pelinumerot Hakametsän jäähallin katossa. SM-liigan maratontaulukossa Ilves on sijalla 4http://www.sm-liiga.fi/arkisto/uutiset/tappara-jatkaa-maratontaulukon-karjessa.html . Se on saavuttanut 74 miesten pääsarjakautensa aikana 16 Suomen mestaruutta, 9 hopeaa ja 12 pronssia. Saavutuksiin kuuluu myös kaksi Suomen Cupin voittoa ja kaksi kakkossijaa sekä Euroopan cupin kakkossija vuodelta 1967. Continental Cupissa Ilves on saavuttanut kahdesti pronssia. Ilveksen naiset ovat voittaneet yhdeksän Suomen mestaruutta; A-pojilla on 21, A-tytöillä 2, B-pojilla 7, C-pojilla 5, D-pojilla 3 ja E-pojilla 6 kultamitalia.
Kaikkiaan Ilveksen joukkueet ovat voittaneet jääkiekossa 69 Suomen mestaruutta, toiseksi eniten Suomessa. (Viitatun sivun laskuista puuttuvat tyttöjen mestaruudet.) IIHF myönsi vuonna 2006 Ilvekselle kultaisen ansiomitalin merkittävästä työstä jääkiekon hyväksi. Ilves on ainoa pohjoismainen seura, jolle tämä kunnianosoitus on myönnetty.
Mitalivuodet
16 mestaruutta: 1936, 1937, 1938, 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1952, 1957, 1958, 1960, 1962, 1966, 1972, 1985 9 hopeaa: 1935, 1948, 1949, 1965, 1968, 1969, 1970, 1990, 1998 15 pronssia: 1934, 1939, 1941, 1943, 1963, 1964, 1967, 1974, 1975, 1983, 1989, 2001, 2022, 2023, 2025
Suomen cup Mestaruus 1958 ja 1971 2. sija 1955 ja 1969
Muut saavutukset 1 Euroopan Cupin hopea: 1967 2 Continental Cupin pronssia: 1998 ja 2007 IIHF:n myöntämä kultainen ansiomitali merkittävästä työstä jääkiekon hyväksi: 2006 (ainoana seurana pohjoismaissa) Karsi liigapaikastaan mestisjoukkue Jokipoikia vastaan 2010 Karsi liigapaikastaan mestisjoukkue Vaasan Sportia vastaan 2012 Karsi liigapaikastaan mestisjoukkue Mikkelin Jukureita vastaan 2013 1 Tampere Cupin Mestaruus: 2019
Palkitut pelaajat
Tähtikentälliseen valitut 1962: Juhani Lahtinen, Jarmo Wasama ja Raimo Kilpiö 1963: Juhani Lahtinen ja Jarmo Wasama 1964: Juhani Lahtinen ja Jarmo Wasama 1965: Juhani Lahtinen, Jarmo Wasama ja Lasse Oksanen 1966: Juhani Lahtinen, Jarmo Wasama, Lasse Oksanen,Jorma Peltonen ja Reijo Hakanen 1967: Lasse Oksanen 1968: Lasse Oksanen 1969: Lasse Oksanen ja Jorma Peltonen 1970: Lasse Oksanen 1971: Lasse Oksanen 1972: Lasse Oksanen 1975: Lasse Oksanen 1977: Risto Siltanen 1983: Raimo Summanen 1984: Raimo Summanen ja Risto Jalo 1985: Mikko Mäkelä 1988: Raimo Helminen 1989: Jukka Tammi, Risto Siltanen ja Raimo Summanen 1990: Jukka Tammi, Risto Siltanen, Mika Nieminenja Raimo Summanen 1997: Raimo Helminen 1998: Allan Measures, Peter Larssonja Raimo Helminen 1999: Raimo Helminen 2004: Cory Murphy 2005: Hannes Hyvönen 2009: Markus Seikola 2014: Michael Keränen 2020: Lukáš Dostál ja Eemeli Suomi
Suomen paras jääkiekkoilija Aarne Honkavaara (1950 ja 1952) Juhani Lahtinen (1962 ja 1964) Teppo Rastio (1957) Raimo Kilpiö (1961) Jarmo Wasama (1965) Lasse Oksanen (1966)
Kultainen kypärä Jukka Tammi (1990) Raimo Helminen (1998)
Urpo Ylönen -palkinto Juhani Lahtinen (1961 ja 1964) Jukka Tammi (1990) Lukáš Dostál (2020)
Pekka Rautakallio -palkinto Erkki Koiso (1957 ja 1960) Pentti Isotalo (1950) Ossi Kauppi (1951) Jarmo Wasama (1963) Risto Siltanen (1990) Markus Seikola (2009)
Juha Rantasila -palkinto Markus Seikola (2009 ja 2010)
Paras hyökkääjä Raimo Kilpiö (1958, 1961 ja 1962) Aarne Honkavaara (1950 ja 1952) Teppo Rastio (1957) Lasse Oksanen (1971) Risto Jalo (1984) Mikko Mäkelä (1985) Raimo Summanen (1990)
Kalevi Numminen -palkinto Seppo Hiitelä (1985)
Lasse Oksanen -palkinto Raimo Helminen (1998) Michael Keränen (2014)
Veli-Pekka Ketola -palkinto Raimo Summanen (1989 ja 1990) Peter Larsson (1998) Steve Kariya (2005) Oula Palve (2024)
Aarne Honkavaara -palkinto Raimo Summanen (1983 ja 1990)