pienoiskuva|233x233px|Creutz-suvun vaakuna. Creutz () on suomalainen aatelissuku, joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1. Suku on omistanut Malmgårdin kartanon Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen Suur-Sarvilahden kartano.
Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92. Lorentz Creutz (1615–1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68.
Suvun jäseniä Lorentz Creutz (1615–1676), suomalainen vuoribyrokraatti ja amiraali Ernest Johann Creutz vanhempi (1619–1684), maaherra, valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti. vapaaherra Lorenz Creutz nuorempi (1646–1698), maaherra ja vuorityölaitoksen johtaja.Media 1, Tammi 1978 Johan Creutz (1651–1726), valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti, Lorentz Creutzin poika. vapaaherra Carl Gustaf Creutz (1660–1728), kenraali, Kangasalan Liuksialan kartanon omistaja.Yo Uppsalassa 28.1.1674 vapaaherra Karl Gustaf Creutz Carolus Gustavus Laurentii, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 kreivi Ernst Johan Creutz nuorempi (1675–1742), Turun akatemian kansleri, korotettiin kreiviksi vuonna 1731, mutta ei introdusoitunut ritarihuoneeseen.1683/84 vapaaherra Ernst Johan Creutz Ernestus Johannes, liber baro, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 vapaaherra (Carl) Gustaf Creutz (1683–1746), kenraalimajuri, Pohjanmaan rykmentin komentajana 1728–1739.Kenraalimajuri Carl Gustaf Creutz (16.5.1728–14.4.1739) kreivi Gustaf Philip Creutz (1731–1785), Uppsalan yliopiston kansleri.sl. 1748 kreivi Gustaf Philip Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 kreivitär Sophie Creutz (1752–1824) kreivi Karl Gustaf Creutz (1787–1851), juristi, tilanomistaja, Porvoon valtiopäivien edustaja. kreivi Carl Magnus Creutz (1821–1893), Turun ja Porin läänin kuvernööri, Tammikuun valiokunnan jäsen, Karl Gustaf Creutzin poika.22.6.1838 kreivi Carl Magnus Creutz, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 kreivi Gustaf Filip Creutz (1855–1914), tilanomistaja ja valtiopäivämies. kreivi Carl-Erik Creutz (1911–2000), Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja.
Aakkosjärjestyksessä Carl Gustaf Creutz (1660–1728), vapaaherra, kenraali, Kangasalan Liuksialan kartanon omistaja. Carl Magnus Creutz (1821–1893), kreivi, Turun ja Porin läänin kuvernööri, Tammikuun valiokunnan jäsen Carl-Erik Creutz (1911–2000), kreivi, Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja Ernest Johann Creutz vanhempi (1619–1684), maaherra, valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti Ernst Johan Creutz (1675–1742), kreivi, Turun akatemian kansleri, korotettiin kreiviksi vuonna 1731, mutta ei introdusoitunut ritarihuoneeseen (Carl) Gustaf Creutz (1683–1746), vapaaherra, kenraalimajuri, Pohjanmaan rykmentin komentajana 1728–1739 Gustaf Filip Creutz (1855–1914), kreivi, tilanomistaja ja valtiopäivämies Gustaf Philip Creutz (1731–1785), kreivi, Uppsalan yliopiston kansleri Johan Creutz (1651–1726), valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti Karl Gustaf Creutz (1787–1851), kreivi, juristi, tilanomistaja, Porvoon valtiopäivien edustaja Lorentz Creutz (1615–1676), suomalainen vuoribyrokraatti ja amiraali Lorenz Creutz nuorempi (1646–1698), vapaaherra, maaherra ja vuorityölaitoksen johtaja Sophie Creutz (1752–1824), kreivitär ja kartanonomistaja
Katso myös Luettelo Suomen aatelissuvuista Poitz
Kirjallisuutta
Lähteet
Aiheesta muualla
Svenskt biografiskt lexikon
Luokka:Suomalaiset aatelissuvut Luokka:Suomen keskiaikaiset suvut