Tapahtumia
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Lieksan taajaväkinen yhdyskunta erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Pielisjärven kunnasta. 7. tammikuuta – Rannikkotykistön hinaaja B 6 kaatui ja upposi Hangon edustalla, jolloin kahdeksan ihmistä hukkui. 10. tammikuuta – Kansanrintamahallitus sääti Ranskassa lain, jonka perusteella presidentti voi määrätä hajotettavaksi aseelliset ryhmät ja yksityismilitiat.Loi du 10 janvier 1936 sur les groupes de combat et milices privées Sitä käytettiin aluksi lakkauttamaan kolme monarkistien järjestöä, myöhemmin Croix de feu -puolue ja fasistisia järjestöjä. 17. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi alkoholistilain, irtolaislain ja lastensuojelulain. 20. tammikuuta – Edvard VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi sekä Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen. 23. tammikuuta – Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan. 23. tammikuuta – Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja Vilho Helanen asetettiin syytteeseen osallistumisesta vallankaappausyrityksen valmisteluun Virossa. 25. tammikuuta – Lahden yleisradioasema vihittiin käyttöön.Lahden uusi yleisradioasema vihitään tänään, Ilta-Sanomat, 25.1.1936, nro 20, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 24.1.2026 6. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa. Ne päättyivät 16. helmikuuta. Eniten mitaleita sai Norja - 15 mitalia, joista 7 kultamitalia. 8. helmikuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja Mohandas Gandhin seuraajaksi. 13. helmikuuta – Action française-liikettä kannattaneet opiskelijat hyökkäsivät vasemmistopoliitikko Léon Blumin kimppuun haavoittaen häntä. Samana iltana Ranskan hallitus kielsi Action française, Camelots du Roi ja Fédération nationale des étudiants d'Action française-järjestöjen toiminnan. 16. helmikuuta – Vasemmistopuolueiden koalitio voitti Espanjan parlamenttivaalit. Uusi hallitus vapautti 21. helmikuuta 34 000 poliittista vankia. 17. helmikuuta – Mustanaamio-sarjakuva alkoi ilmestyä. 20. helmikuuta – Alexander Kordan ohjaaman ja H. G. Wellsin käsikirjoitukseen perustuneen tieteiselokuvan Tulevia aikoja (Things to Come) ensi-ilta oli Englannissa. 21. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi kansa- ja oppikoulujen oppilaiden osallistumisen poliittisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. 26. helmikuuta – Helmikuun 26. päivän välikohtaus : Tokiossa vaativat hallintorakennuksia vallanneet 1 400 sotilasta kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi, joista 19 teloitettiin heinäkuussa. 5. maaliskuuta – Supermarine Spitfire-hävittäjäkone teki ensilentonsa. 7. maaliskuuta – Natsi-Saksa miehitti Reininmaan demilitarisoidun vyöhykkeen Versailles’n rauhansopimuksen vastaisesti ja irtisanoi Locarnon sopimuksen. 27. maaliskuuta – Eduskunta äänesti Kivimäen hallituksen esityksen tasavallan suojelulaiksi yli vaalien.
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Itävallassa astui voimaan yleinen asevelvollisuus. 5. huhtikuuta – Kaksi eri tornadoa iski Tupeloon, Mississippiin ja Georgian Gainesvilleen surmaten kahdessa päivässä 233 ja 203 ihmistä. 7. huhtikuuta – Cortes erotti Espanjan presidentin Alcala Zamoran. 12. huhtikuuta – Valentin Vaalan elokuva Vaimoke sai ensiesityksensä. Pääosissa olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Elokuva perustui Hilja Valtosen samannimiseen romaaniin. 20. huhtikuuta – Abessinia evakuoi Addis Abeban. 28. huhtikuuta – Egyptin kuningas Fuad I kuoli. Hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Faruk I. 2. toukokuuta – Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin. 5. toukokuuta – Italia valloitti Addis Abeban. 9. toukokuuta – Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä. Italian kuningas Viktor Emanuel III julistettiin Abessinian keisariksi ja marsalkka Pietro Badoglio nimitettiin Abessinian varakuninkaaksi. 18. toukokuuta – Japanilainen prostituoitu geisha Sada Abe murhasi rakastajansa Kichizō Ishidan ja leikkaisi Ishidan siittimen ja kivekset irti piilottaen ne kimonoonsa. Abe tuomittiin murhasta 6 vuoden vankeusrangaistukseen ja hän vapautui vankilasta toukokuussa 1941. Murhasta tehtiin 1976 japanilainen elokuva Aistien valtakunta. 23. toukokuuta – Tukholman Bromman lentoasema vihittiin käyttöön. 27. toukokuuta – Porthan-Seura perustettiin Turussa. 28. toukokuuta – Alan Turing lähetti tietojenkäsittelyopin keskeisen teoksen On Computable Numbersin julkaistavaksi. 3. kesäkuuta − Ruotsin kuningas Kustaa V vieraili presidentti P. E. Svinhufvudin luona Naantalin Kultarannassa. Svinhufvud vakuutti, ettei Suomen valtiojohto tukenut Suur-Suomi-hankkeita. 4. kesäkuuta − Sosialistipoliitikko Léon Blumista tuli Ranskan kansanrintamahallituksen pääministeri. 7. kesäkuuta – Seitsemän asuinrakennuksen taloryhmä ulkorakennuksineen tuhoutui tulipalossa Lapuan kirkonkylässä. 8. kesäkuuta − Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Henri de Baillet-Latour muurasi Helsingin olympiastadionin peruskiven. Stadionin vihkiäiset pidettiin 12. kesäkuuta 1938. 9. kesäkuuta − Mussolinin 33-vuotias vävy Galeazzo Ciano tuli Italian ulkoministeriksi. 9. kesäkuuta − Tukholmasta Amsterdamiin lennolla ollut AB Aerotransportin nelimoottorinen Fokker F.XXII-matkustajakone Lappland (SE-ABA) törmäsi koneen moottorien sammuttua rakennukseen ollessaan nousemassa Bulltoftan lentokentältä Malmössä Ruotsissa. Koneessa oli 13 henkilöä, joista onnettomuudessa kuoli 2. Loukkantuneista kaksi oli suomalaisia.Avaition Safety Network"Lappland" syöksynyt maahan Bulltoftan lentokentällä, Aamulehti, 10.6.1936, nro 154, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.6.2026 15. kesäkuuta − Tallinnan lähellä Männikussa tapahtuneessa ammusvarastojen räjähdyksessä sai surmansa 60 henkilöä. 16. kesäkuuta − Bergenistä Tromsöön lennolla ollut Det Norske Luftfartselskap-lentohtiön Junkers Ju-52 matkustajalentokone Havørn (LN-DAE) törmäsi Lihesten-vuoren rinteeseen Hyllestadissa Vestlandin alueella Norjassa. Onnettomuudessa, joka oli Norjan ensimmäinen kuolonuhreja vaatinut lento-onnettomuus kuoli 7 koneessa ollutta henkilöä. 17. kesäkuuta − Saksassa Heinrich Himmler nimitettiin koko valtakunnan poliisipäälliköksi sisäministeri Wilhelm Frickin alaisuudessa.Saksan poliisitoimen eri haarat keskitetään yksiin käsiin. Himmler nimitetty koko valtakunnan poliisipäälliköksi, Helsingin Sanomat, 18.6.1936, nro 162, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.6.2026 25. kesäkuuta − Suomi-Filmin Helsingissä Vironkatu 9:n ullakkokerroksessa sijainnut filmistudio tuhoutui tulipalossa.Miljoonapalo Vironkatu 9:n ullakkokerroksessa viime yönä, Ilta-Sanomat, 25.06.1936, nro 143, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 25. kesäkuuta − Douglas DC-3 teki ensimmäisen kaupallisen lentonsa. 25. kesäkuuta − Ensimmäinen käyttökelpoinen helikopteri saksalainen Focke-Wulf Fw 61 teki ensilentonsa. 30. kesäkuuta − Etiopiasta paennut keisari Haile Selassie piti Genevessä Kansainliiton kokouksessa puheen, jossa hän kertasi toukokuussa päättyneen sodan vaiheita ja arvosteli Kansainliittoa tehottomasta toiminnasta. Poliisi joutui poistamaan istuntosalista puhetta häirinneet italialaiset lehdistön kirjeenvaihtajat.
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Vaaleissa sosiaalidemokraatit saivat viisi lisäpaikkaa, suurin häviäjä oli Edistyspuolue, joka menetti neljä paikkaa. 4. heinäkuuta – Kansainliitto poisti äänestyksen jälkeen Italiaan Abessinian sodan vuoksi kohdistuneet talouspakotteet. 4. heinäkuuta – Kaksi kertausharjoituksissa ollutta reserviläislentäjää sai surmansa kun Smolik SM 154-koulukone törmäsi radiomastoon Kauhavalla. Kaksi reserviläislentäjää sai surmansa lento-onnettomuudessa eilen aamulla Kauhavalla. Lentokone törmäsi antennimastoon, syöksyi maahan ja syttyi tuleen, Aamulehti, 5.7.1936, nro 178, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 4.7.2026 4. heinäkuuta – Tukholmasta Sundsvallin kautta Vaasaan matkalla ollut ruotsalainen matkustajahöyrylaiva S/S Carl XV ajoi karille ja jäi hylyksi Vaasan saaristossa Storkallegrundissa Norrskärin ja Rönnskärin välillä. Kaikki laivassa olleet pelastuivat.Uhkaava haaksirikko Vaasan edustalla, Helsingin Sanomat, 5.7.1936, nro 177, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 4.7.2026Wrecksite.eu : D/S Carl XV. (+1936) 6. heinäkuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja prinsessa Märtha saapuivat viikon pituiselle vierailulle Suomeen. 9. heinäkuuta − 168 ihmisen ilmoitettiin kuolleen edellisen viikon aikana Yhdysvaltain keskiosia koetelleessa helleaallossa. 10. heinäkuuta − Hallitus teki päätöksen Lapin läänin perustamisesta vuoden 1938 alussa. 12. heinäkuuta − Kotkan satamassa tulipalo tuhosi kaupungin omistaman tavarasuojan, Cadenius & Grahnin puutavaravaraston ja Kotkan Puutavara Oy:n konttorirakennuksen. Lisäksi tuhoutui 16 rautatievaunua ja niihin lastatut 160 tonnia paperia. Palon vahingot olivat noin kaksi miljoonaa markkaa.Kotkan palovahingot jäävät alle 2 miljoonan, Ilta-Sanomat, 13.07.1936, nro 158, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 14. heinäkuuta – Äystön junaonnettomuus : Suupohjan radalla puolen kilometrin päässä Teuvan rautatieasemasta tavarajuna ajoi työjunan perään. Henkilövahinkoja ei tullut mutta tavarajunasta murskautui veturi ja seitsemän tavaravaunua sekä työjunasta kolme vaunua. 15. heinäkuuta – Kansainliitto lakkautti Italiaa vastaan Abessinian sodan vuoksi marraskuussa 1935 asetetut talouspakotteet. 15. heinäkuuta – Englannin kuningas Edvard VIII:ta vastaan tehtiin murhayritys hänen poistuessaan joukkojen katselmuksesta Lontoon Hyde Parkista. 17. heinäkuuta – Espanjan sisällissota: kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyivät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan. 18. heinäkuuta – Francon joukot nousivat maihin Marokossa ja Barcelonassa. 20. heinäkuuta – Sveitsin Montreux'ssä pidetty kansainvälinen konferenssi päätti palauttaa Turkille Dardanellien omistusoikeuden, jonka se oli menettänyt ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Turkki sai linnoittaa Dardanellit ja Bosporin salmen, mutta sopimus takasi rauhan aikana kaikkien maiden laivoille vapaan läpikulun näistä salmista. 31. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kesäkisat Japanin pääkaupungille Tokiolle. 31. heinäkuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ja pääministeri Toivo Kivimäki puolisoineen lähtivät huvipursi Auralla neljän päivän vierailulle Viroon riigivanem Konstantin Pätsin luo Orun linnaan. Koillis-Virossa Toilassa sijainnut, vuonna 1899 rakennettu Orun linna toimi Viron tasavallan presidentin kesäasuntona 1935–1940. 1. elokuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Berliinissä, ne päättyivät 16. elokuuta. 2. elokuuta – Suomalaiset saivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa. Voittaja oli Ilmari Salminen, toiseksi tuli Arvo Askola ja kolmanneksi Volmari Iso-Hollo. Japanin Kōhei Murakoso jäi tiukassa kamppailussa neljänneksi. Suomen koko mitalisaalis oli kahdeksan kulta-, kuusi hopea- ja kuusi pronssimitalia. Kisojen yksittäisistä urheilijoista herätti eniten huomiota Yhdysvaltain Jesse Owens, joka voitti neljä kultamitalia. 5. elokuuta – Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioánnis Metaxás nousi valtaan. 7. elokuuta – Gunnar Höckert ja Lauri Lehtinen voittivat kultaa ja hopeaa Berliinin olympialaisten 5 000 metrin juoksussa. Kolmas suomalainen Ilmari Salminen oli saamassa pronssia ja tuomassa Suomeen kolmoisvoiton, mutta kaatui 750 metriä ennen maalia ja jäi kuudenneksi. 8. elokuuta – Volmari Iso-Hollo voitti Berliinin olympialaisten 3 000 metrin estejuoksun uudella maailmanennätysajalla 9.03,8. 11. elokuuta − Joachim von Ribbentrop nimitettiin Saksan Britannnian suurlähettilääksi.