Alppivuokko (Anemone trifolia, syn. Anemonoides trifolia) on monivuotinen, Euroopassa kasvava leinikkikasvi. Se on läheistä sukua valkovuokolle (A. nemorosa) ja risteytyy sen kanssa helposti. Suomessa alppivuokko on rauhoitettu. Muiden vuokkojen tapaan alppivuokko on myrkyllinen kasvi.Retkeilykasvio 1998, s. 72.
Ulkonäkö ja koko vasen|pienoiskuva|170px|Alppivuokkokasvusto. Alppivuokko kasvaa 15–35 cm korkeaksi. Sen varsi on pysty ja haaraton. Juurakko on suikerteleva ja harmaanvalkoinen. Pitkäruotiset, pitkään säilyvät aluslehdet ovat yksittäin ja eivätkä yleensä ole kukkavarren vieressä. Lehden lapa on pituuttaan leveämpi, kolmiosainen, lehdykät leveähköjä, ehyitä ja sahalaitaisia. Aluslehtiä pienemmät varsilehdet ovat varressa kolmen lehden kiehkurana. Varsilehtien ruoti on 10–30 mm pitkä. Kukka kasvaa tavallisesti yksittäin. Kukkaperä on 6–9 cm pitkä, ja kukka on 30–43 mm leveä. Kukan kehä on teriömäinen. Kehälehtiä on tavallisesti 6–8 kappaletta. Ne ovat kaljuja ja väriltään valkoisia tai vaaleanpunaisia. Heteet ovat valkoisia. Alppivuokko kukkii Suomessa kesäkuussa. Hedelmistö on pysty, ja koostuu 4–6 mm pitkistä, lyhytotaisista ja karvaisista pähkylöistä.Retkeilykasvio 1998, s. 71–72.
Alppivuokko muistuttaa valkovuokkoa. Molempien kukka on valkoinen, mutta valkovuokolla kukinnon heteet ovat keltaiset. Suurin ero näiden kahden lajin välillä on lehdissä; alppivuokon lehdet muodostuvat kolmesta ehyestä, sahalaitaisesta lehdykästä, mutta valkovuokolla lehdykät ovat melko syvään liuskoittuneet. Alppivuokon tieteellinen nimi trifolia johtuukin tästä lehtien selvästä kolmiosaisuudesta.Ryttäri 1997, s. 60.
Valkovuokon ja alppivuokon risteymiä (A. nemorosa × trifolia) esiintyy lajien yhteisillä kasvupaikoilla.
Levinneisyys Alppivuokon levinneisyys rajoittuu Eurooppaan. Suomea lähimmät luonnonvaraiset esiintymät sijaitsevat Itä-Alpeilla, Italiassa, Itävallassa, Unkarissa ja Sloveniassa. Suomesta alppivuokko löydettiin vuonna 1929. Nykyisin lajista tunnetaan Suomessa 12 esiintymää, joten kyseessä ei ole puutarhakarkulainen, kuten aluksi arveltiin. Lajin uskotaan tulleen Suomeen jo pian jääkauden jälkeen. Esiintymistä 11 sijaitsee Asikkalan kunnan eteläosissa ja yksi Hollolassa. Laji on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi pienen kannan ja taantumisen takia.
Elinympäristö Alppivuokko kasvaa Suomessa lehtomaisissa harjumetsissä, etenkin harjukuoppien eli suppien rinteillä.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Ryttäri, Terhi: Alppivuokko. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 60.
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen Lajitietokeskus: Alppivuokko – Anemone trifolia Luontoportti: Alppivuokko (Anemone trifolia) Pohjolan kasvien pauloissa: Anemone trifolia – alppivuokko Pohjolan kasvien pauloissa: Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko Biomi.org: Alppivuokko
Luokka:Vuokot Luokka:Myrkylliset kasvit Luokka:Suomen vaarantuneet kasvit