thumb|Korian vanhan rautatiesillan pielessä on joukkomurhien muistokyltti. Kouvolan ja Korian joukkomurhat tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918. Kouvolassa teloittajina olivat ensin punaiset, jotka surmasivat Kouvolan veripelloksi kutsuttuun paikkaan yli sata valkoista, joukossa kymmeniä Kymiyhtiön virkamiehiä. Korian sillalla tapahtui teloituksia huhtikuun loppupuolella 1918. Ammuttujen joukossa olivat Kymiyhtiön johtaja Gösta Björkenheim ja kirurgi Kaarlo Hjelt. Punaisen terrorin avainhahmoja Kouvolassa oli komissaari Aleksanteri Metsävuori.
Perimätiedon mukaan punaiset olivat kiduttaneet uhrejaan ja pian sisällissodan päätyttyä ruumiit kaivettiinkin ylös tämän todentamiseksi. Uhreissa todettiin kidutusjälkiä, mikä herätti vihaa valkoisten puolella. Seuraavaksi samoihin hautoihin teloitettiin kostoksi yli 120 punakaartilaista.Toimittaja-tutkija Mirja Turunen osoitti vuonna 2005 hyväksytyssä väitöskirjassaan, että valkoisten vammat olivat oikeasti luonnollisia mätänemismuutoksia eikä kidutusjälkiä.
Kouvolaa on pidetty yhtenä kansalaissodan ankarimpana punakaartin terrorikeskuksena. Kostoksi valkoiset teloittivat Kouvolan vallattuaan muun muassa runoilijan ja vallankumouksellisen ylioikeuden sihteerin Kasperi Tantun ja Kouvolan naiskaartin komentaja Elli Kokon.
Punainen terrori Kouvolassa 200px|right|thumb|Kouvolan Kansalaissodan v. 1918 punaisten muistomerkki Kouvolassa punaisten teloittamien ihmiset kotipaikkakunnan mukaan. Kotipaikka Määrä Kuusankoski 27 Muu Valkeala 9 Luumäki 20 Hamina-Vehkalahti 32 Kymi 9 Pyhtää 6 Sippola 6 Helsinki 2 Kuopio 2 Mäntyharju 2 Muut 10 Yhteensä 125
Katso myös Kouvolan salainen tutkijakomitea Vallankumousoikeus
Lähteet Turunen, Mirja: Veripellot, sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918, Atena, 2005
Viitteet
Luokka:Punainen terrori Luokka:Valkoinen terrori Luokka:Joukkosurmat Suomessa Luokka:Kouvolan historia