Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista. Tapahtumia
1. tammikuuta – Preussin yleisesikuntapäällikkö Alfred von Schlieffen jätti tehtävänsä korkean ikänsä vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Helmuth Johannes Ludwig von Moltke. Schlieffen jätti jälkeensä ”Schlieffen-suunnitelman”. 12. tammikuuta – 8. helmikuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidettiin parlamenttivaalit. Liberaalipuolue ja työväenpuolue lisäsivät edustajamääriään, liberaalit 214 ja työväenpuolue 27 edustajalla, kun taas konservatiivipuolue menetti edustajiaan. 17. tammikuuta – Armand Fallières valittiin Ranskan presidentiksi. 5. helmikuuta – Kenraalimajuri August Langhoff nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi. 10. helmikuuta – Merisodankäynnin mullistanut taistelulaiva HMS Dreadnought laskettiin vesille Portsmouthissa. 26. helmikuuta – Ryhmä latvialaisia bolševikkeja ryösti Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ja sai saalikseen noin 170 000 ruplaa. 10. maaliskuuta – Ranskassa Courrièrissa sattuneessa kaivosonnettomuudessa kuoli 1 100 työläistä. 11. maaliskuuta – Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto perustettiin. 13. maaliskuuta – Portugalilaisten sotalaivojen Dom Carlos I ja Vasco de Gama miehistöt kapinoivat. 22. maaliskuuta – SMS Scharnhorst laskettiin vesille Blohm & Vossin telakalla Saksassa. 9. huhtikuuta – Sosialidemokraattien järjestämä nelipäiväinen yleinen torpparikokous alkoi Tampereella. 18. huhtikuuta – San Franciscon suuri maanjäristys ja sen jälkeinen tulipalo tuhosi 28 000 taloa sekä surmasi tuhat ihmistä. 20. huhtikuuta – Santeri Alkion toimittama Ilkka-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran. 22. huhtikuuta – Ateenan olympialaiset avattiin. 1. toukokuuta – Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa. Myöhemmin samana vuonna perustettiin Suomen maalaisväestön puolue, joka yhdistyi Maalaisliittoon lokakuun lopulla. 10. toukokuuta – Venäjän keisari Nikolai II avasi ensimmäisen Venäjän duuman istunnon. Duuman jäsenistä suurin osa vastusti monarkiaa, ja se hajotettiin 22. heinäkuuta. 12. toukokuuta – J. V. Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi. 19. toukokuuta – Alpit alittava Simplonin rautatietunneli valmistui. 20. toukokuuta – Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin. 20. toukokuuta – Suuri joukko Laukon kartanon torppareita ryhtyi päivätyölakkoon Vesilahdessa ja Tottijärvellä. 25. toukokuuta – Suomalaisuuden Liitto perustettiin. 29. toukokuuta – Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nikolai II vahvisti lain 20. heinäkuuta. Sekä miehet että naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. 31. toukokuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII avioitui prinsessa Viktoria Eugenie von Batterbergin kanssa. Aviopari selvisi niukasti anarkistien pommi-iskusta. 9. kesäkuuta – Tallinnan ensimmäiseksi virolaiseksi pormestariksi valittiin insinööri Voldemar Lender. 26. kesäkuuta – Le Mansissa järjestettiin ensimmäiset Grand Prix -ajot. 10. heinäkuuta – Oulun Uimaseura perustettiin. 12. heinäkuuta – Aiemmin vakoilusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Alfred Dreyfus todettiin syyttömäksi ja hän sai sotilasarvonsa takaisin. Dreyfusin tapaus päättyi. 22. heinäkuuta – Keisari Nikolai II hajotti duuman. 30. heinäkuuta – Viaporin kapina syttyi. Sotaväki kapinoi aikeinaan hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin. Suomen punakaartin päällikkö Johan Kock julisti Helsingissä suurlakon kapinan tueksi. 2. elokuuta – Viaporin kapinalliset antautuivat. Helsingissä puhkesi punakaartin ja suojeluskuntien yhteenotto, Hakaniemen mellakka, jossa sai surmansa kymmenisen ihmistä. 25. elokuuta – Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin murhayrityksessä kuoli 27 ihmistä. 2. syyskuuta – Roald Amundsen saapui Nomen satamaan Alaskassa purjehdittuaan Luoteisväylän läpi. 18. syyskuuta – Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat viimeisen kerran. 1. lokakuuta – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan. 3. lokakuuta – SOS:sta tuli virallinen hätämerkki. 14. marraskuuta – Kansleri Bernhard von Bülow puhui Saksan valtiopäivillä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan entente cordialen, Venäjän ja Ranskan liiton sekä Marokon konferenssin johtaneen Saksan piiritykseen. 18. marraskuuta – Keisari Frans Joosef I nimitti Franz Conrad von Hötzendorfin Itävalta-Unkarin asevoimien päämajan päälliköksi. 13. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia solmivat sopimuksen Abessinian koskemattomuudesta. 14. joulukuuta – Ensimmäinen saksalainen sukellusvene U-1 otettiin käyttöön Kielissä.
tuntematon päivämäärä
joulukuu – Helsingin asukasluku ylitti 100 000 asukasta. joulukuu – Pelastusarmeijan joulupatakeräys järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Aksel Møller, tanskalainen poliitikko (k. 1958) 3. tammikuuta – Carl P. Jensen, tanskalainen poliitikko (k. 1987) 3. tammikuuta – Aleksei Stahanov, neuvostoliittolainen kaivosmies, (k. 1977) 11. tammikuuta – Albert Hofmann, sveitsiläinen kemisti (LSD:n keksijä) (k. 2008) 15. tammikuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (k. 1975) 20. tammikuuta – Jorma Nortimo, suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 1958) 4. helmikuuta – Dietrich Bonhoeffer, saksalainen teologi (k. 1945) 7. helmikuuta – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (1908–1912 ja 1917) ja Mantšukuon keisari (1933–1945) (k. 1967) 7. maaliskuuta – Pekka Karunki, suomalainen kirjailija (k. 1943) 10. helmikuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973) 13. helmikuuta – Bo Beskow, ruotsalainen taidemaalari ja kirjailija (k. 1989) 16. helmikuuta – Eva von Zweigbergk, ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kriitikko (k. 1984) 18. helmikuuta – Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri (k. 1980) 20. helmikuuta – John Kenley, yhdysvaltalainen teatterituottaja (k. 2009) 21. helmikuuta – Ahti Paulaharju, suomalainen eversti, museonjohtaja ja kotiseutututkija (k. 1971) 8. maaliskuuta – Victor Hasselblad, ruotsalainen kameranrakentaja ja yritysjohtaja (k. 1978) 11. maaliskuuta – Svend Horn, tanskalainen poliitikko (k. 1992) 19. maaliskuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (k. 1962) 30. maaliskuuta – Gérald Desmarais, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1950) 31. maaliskuuta – Shin’ichirō Tomonaga, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (k. 1979)
Huhtikuu–kesäkuu 2. huhtikuuta – Reino Palmroth (”Palle”, ”Reino Hirviseppä”), suomalainen kirjailija ja kamarineuvos (k. 1992) 4. huhtikuuta – Reino Valkama, suomalainen näyttelijä (k. 1962) 8. huhtikuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1939) 8. huhtikuuta – Raoul Jobin, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1974) 13. huhtikuuta – Samuel Beckett, vuoden 1969 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija (k. 1989) 14. huhtikuuta – Faisal I, Saudi-Arabian kuningas (1964–1975) (k. 1975) 22. huhtikuuta – Kustaa Aadolf, Ruotsin perintöprinssi (k. 1947) 24. huhtikuuta – Richard van der Riet Woolley, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 1986) 25. huhtikuuta – Sally Salminen, ahvenanmaalainen kirjailija (k. 1976) 28. huhtikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi (k. 1978) 2. toukokuuta – Aulikki Rautawaara, suomalainen oopperalaulaja (k. 1990) 2. toukokuuta – Aileen Riggin, yhdysvaltalainen uimari, uimahyppääjä ja olympiavoittaja (k. 2002) 6. toukokuuta – André Weil, ranskalainen matemaatikko (k. 1998) 31. toukokuuta – Holger Höglund, ruotsalainen näyttelijä (k. 1965) 3. kesäkuuta – Freda Josephine McDonald (”Joséphine Baker”), yhdysvaltalais-ranskalainen tanssija, laulaja ja varieteetaiteilija (k. 1975) 15. kesäkuuta – Paula Kivinen, suomalainen kuvaamataidonopettaja ja professori (k. 1998) 18. kesäkuuta – Nils Handal, norjalainen poliitikko (k. 1992) 19. kesäkuuta – Ernst Boris Chain, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti ja bakteriologi (k. 1979) 25. kesäkuuta – Lisskulla Jobs, ruotsalainen näyttelijä (k. 1996) 26. kesäkuuta – Rakel Seweriin, norjalainen poliitikko (k. 1995) 28. kesäkuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1972)
Heinäkuu–syyskuu 2. heinäkuuta – Hans Bethe, vuoden 1967 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2005) 6. heinäkuuta – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997) 16. heinäkuuta – Franz Josef II, Liechtensteinin ruhtinas (1938–1989) (k. 1989) 20. heinäkuuta – Raúl Anganuzzi, argentiinalainen miekkailija ja olympiamitalisti 23. heinäkuuta – Vladimir Prelog, vuoden 1975 Nobelin kemianpalkinnon saanut kroatialainen kemisti (k. 1998) 5. elokuuta – John Huston, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (k. 1987) 17. elokuuta – Reino Säre, suomalainen näyttelijä (k. 1940) 18. elokuuta – Arthur Leblanc, kanadalainen viulisti ja säveltäjä (k. 1985) 27. elokuuta – Signhild Björkman, ruotsalainen näyttelijä (k. 1994) 30. elokuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979) 4. syyskuuta – Ruben Auervaara, suomalainen huijari (k. 1964) 4. syyskuuta – Max Delbrück, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biofyysikko (k. 1981) 6. syyskuuta – Luis Federico Leloir, vuoden 1970 Nobelin kemianpalkinnon saanut argentiinalainen kemisti (k. 1987) 9. syyskuuta – Weldon Kilburn, kanadalainen musiikkipedagogi, pianisti ja urkuri (k. 1986) 25. syyskuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (k. 1975) 27. syyskuuta – Jim Thompson, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1977)
Lokakuu–joulukuu 5. lokakuuta – Agostino Baroni, italialainen katolinen arkkipiispa (k. 2001) 12. lokakuuta – Vieno Johannes Sukselainen, Suomen pääministeri (1957 ja 1959–1961) ja Eduskunnan puhemies (k. 1995) 12. lokakuuta – Francis Hong Yong-ho, pohjoiskorealainen katolinen piispa (k. 2013) 16. lokakuuta – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1980) 17. lokakuuta – Brynjulf Bull, Oslon pitkäaikainen pormestari (k. 1993) 30. lokakuuta – Giuseppe Farina, italialainen autourheilija (k. 1966) 6. marraskuuta – Gus Dahlström, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko (k. 1989) 6. marraskuuta – Arne Skaug, norjalainen poliitikko (k. 1974) 8. marraskuuta – Hans Christian Hansen, Tanskan pääministeri (1955–1960) (k. 1960) 9. marraskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (k. 1974) 13. marraskuuta – Torborg Nedreaas, norjalainen kirjailija (k. 1987) 18. marraskuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (k. 1949) 18. marraskuuta – George Wald, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen näköaistin tutkija (k. 1997)George Wald 1. joulukuuta – Jakob Sande, norjalainen runoilija (k. 1967) 7. joulukuuta – Helvi Kärki, aikoinaan Suomen vanhin asukas (k. 2017) 19. joulukuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (1964–1982) (k. 1982) 25. joulukuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1988)
Kuolleita
Tammikuu–maaliskuu 6. tammikuuta – G. F. Stockmann, saksalais-suomalainen liikemies (s. 1825) 8. tammikuuta – Gudbrand Bøhn, norjalainen viulisti (s. 1839) 8. tammikuuta – Ludvig Gustaf Leonhard Clouberg, suomalainen senaattori, valtiopäivämies ja hovioikeudenneuvos (s. 1842) 13. tammikuuta – Aleksandr Popov, venäläinen fyysikko (radion varhainen kehittäjä) (s. 1859) 17. tammikuuta – Kaarlo Bergbom, suomalainen teatterinjohtaja, Suomalaisen teatterin perustaja (s. 1843) 18. tammikuuta – Ivan Babuškin, venäläinen vallankumouksellinen bolševikki (s. 1873) 23. tammikuuta – Charles Hunter, yhdysvaltalainen ragtime-musiikin säveltäjä (s. 1876) 23. tammikuuta – Werner Polón, suomalainen arkkitehti (s. 1863)