Georg Wilhelm Ismael Schreck (25. helmikuuta 1859 Hämeenlinna – 15. maaliskuuta 1925 Tampere) oli suomalainen Tampereella asunut arkkitehti, joka harjoitti laajaa rakennus-, urakointi- ja liiketoimintaa.Georg Schreck, Aamulehti, 17.03.1925, nro 63, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.03.2025
Georg Schreckin vanhemmat olivat kruununvouti, kapteeni Karl Fredrik Wilhelm Schreck (1826–1882) ja Emilia Elisabet Ottiliana Ladau (1833–1910). Schreckin isä osti vuonna 1859 Pälkäneen Laitikkalasta Joensuun kartanon. Karl Fredrik Wilhelm Schreck osallistui sotilasurallaan Krimin sotaan ja Puolan kapinan kukistamiseen ja hän siirtyi sotilasuran ja yliopisto-opintojen jälkeen kruununvoudiksi.Kulttuurihistoriaa Pälkäneen puistohautausmaalla : Tiet kaikki yhtyy täällä, Sydän-Hämeen Lehti 12.8.2016Geni.com : Georg Wilhelm Ismael Schreck
Ura Arkkitehtina ja opettajana Schreck valmistui arkkitehdiksi vuonna 1881. Hän perehtyi sitten alaansa ulkomaanmatkoilla, muun muassa vuosina 1885–1886 Saksaan ja Italiaan tekemällään matkalla. Heti arkkitehdiksi valmistuttuaan Schreck toimi jonkin aikaa ylimääräisenä arkkitehtina rakennusylihallituksessa. Hän muutti Tampereelle vuonna 1886, jolloin hän tuli Tampereen teollisuuskoulun lehtoriksi rakennusalan ammattiaineissa ja koulun rehtoriksi.
Schreck toimi opettajana Helsingin Rakennusmestarikoulussa vuosina 1882–1885, Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla vuosina 1886–1915 ja samaan aikaan koulun johtajana vuoteen 1912 saakka. Hän suunnitteli muun muassa Tampereen Raatihuoneen (1890), Teiskon Aunessillan (1899) ja Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla sijaitsevan Märketin majakan (1885).
Liike-elämässä ja politiikassa Schreck perusti yhdessä insinööri L. E. Kjäldmanin ja konttoristi Fr. Tukiaisen kanssa vuonna 1888 rautakauppa-alalla toimineen Otra Oy:n (toimi vuoteen 1918 saakka nimellä Tampereen Rakennuskonttori, vuoteen 1937 nimellä Oy Tampereen Rakennuskonttori Ab). Jonkin ajan kuluttua liikkeen osakkaaksi tuli kauppias Anton Hahl (1865–1931), jonka kanssa Schreck vuodesta 1897 lähtien johti liikettä menestyksellä. Liikkeen toimitalo valmistui Hämeenkatu 23:een vuonna 1914. Schreck omisti Tampereella talon osoitteessa Hallituskatu 25 sekä Pohtolan kartanon Ylöjärvellä. Hän toimi kunnallispolitiikassa ja Tampereen Teknillisessä Seurassa. Schreck kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon 27 vuoden ajan ja oli viimeksi valtuutettuna vuonna 1918. Hän kuului myös Tampereen kauppaopiston johtokuntaan ja Tampereen teknillisen opiston ja teollisuuskoulun johtokuntaan. Vuonna 1919 hän tuli Tampereen teknillisen seuran kunniajäseneksi.Täydentäviä yhtiötietoja: Otra Oy, Pörssitieto G. Kock
Suunnittelutöitä Tampereella Tampereen Raatihuone (1890) Tampereen työväentalon remontti (1890) Tampellan juhlatalo, Tampere (1898) Johanneksen koulu ja opettajien asuntola, Tampere (1898) Aunessilta, Teisko (1899) Tampereen tullikamari ja pakkahuonerakennus (1901) Itämainen kylmä halli (1902) (purettu 1964) Tammelan kansakoulu (nykyinen Tammelan koulu) (1911) Otran talo (1914) Pellavatehtaan lukusali ja keittiörakennus Puuvillatehtaankatu 4 Schreckin talo, Huhtimäenkatu 5, Tampere Varalan huvila Pyynikillä (purettu) Pohtolan huvila Finlaysonin tehdasrakennuksia: mm. TR 8, TR 31 eli Uusi kehräämö eli Puutarhatehdas, TR 32, TR 33
Muualla Suomessa Märketin majakka, Ahvenanmeri (1885) Valassaarten majakan jalusta, Valassaaret (1886) Valassaarten majakan asuinrakennus Valassaarten majakan kellarirakennus Vilppulan kirkko (1912) Pälkäneen kirkon torni
Yksityiselämä Vuonna 1893 Schreck meni naimisiin Anna Katariina Forsmanin kanssa. Liitosta syntyivät lapset Katri, Erik, Matti, Mary, Kaarlo ja Arne.
Elämäkerta Georg Schreckin pojan Matti Schreckin tyttärentytär kirjailija Päivi Tapola on kirjoittanut arkkitehdin elämäkerran (Rakentajan elämä – Georg Wilhelm Ismael Schreck, 2011).
Lähteet
Tapola, Päivi: Rakentajan elämä - Georg Wilhelm Ismael Schreck, Moreeni, 2011.
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Tampereen kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1859 syntyneet Luokka:Vuonna 1925 kuolleet