thumb|Helena Westermarck: Lapsia tuvassa (1892). Helena Charlotta Westermarck (20. marraskuuta 1857 Helsinki – 6. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kirjailija ja naisasianainen.
Elämäkerta Westermark oli lähtöisin helsinkiläisestä sivistyskohdista. Hänen isänsä oli yliopistossa toimiva Nils Christian Westermark ja äitinsä professorin tytär Constance os. Blomqvist. Westermarkin veli oli antropologi Edvard Westermarck.Helena Westermarck kuollut, Aamulehti, 07.04.1938, nro 94, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Helena Westermarck opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1874–1877. Sen jälkeen hän opiskeli maalausta taidemaalari Adolf von Beckerin johdolla vuoteen 1880 asti. Westermarck osallistui ensimmäisen kerran Taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn 1978. Vuonna 1880 Westermarck muutti Ranskaan Pariisiin, jossa hän opiskeli Académie Colarossissa vuosina 1880–1881 ja 1884.
Pariisissa Westermarck sairastui keuhkotautiin eikä jatkanut enää maalaamista, vaikka toipuikin taudista. Hän alkoi jo sairasaikanaan kirjoittaa esseitä ja taidearvosteluita C.G. Estlanderin toimittamaan Finsk Tidskrift -aikakauslehteen. Myöhemmin Westermarck kirjoitti yhä enemmän naisen asemasta yhteiskunnassa sekä naishistoriasta. Hän oli Naisasialiitto Unionin ensimmäisiä vaikuttajia, kun yhdistys perustettiin vuonna 1892.
Westermarckin kuvataide oli tyyliltään naturalistista. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu maalaus Silittäjättäret (1883), joka palkittiin Dukaattipalkinnolla vuonna 1884 ja sai myös kunniamaininnan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1889.
Kirjallinen tuotanto Ur studieboken I–II, berättelser och utkast. 1890-1891. Novelleja ja esseitä. George Eliot och den engelska naturalistiska romanen: en literär studie. Wentzel Hagelstam, Helsingfors 1894 Framåt: berättelse. Bonnier, Stockholm 1894 Nyländska folksagor berättade för ungdom af Helena Westermarck. 1897. Satukokoelma. Lifvets seger: berättelse. Söderström, Helsingfors 1898 Tecken och mineskrift från adertonhundratalet (I fru Ulrikas hem). 1900. Romaani. Ljud i natten. 1903. Romaani. Fredrika Runeberg: en litterär studie. Söderström, Helsingfors 1904 Dolda makter: bilder och hägringar. Söderström, Helsingfors 1905 Bönhörelse: en historia. Söderström, Helsingfors 1909 Vandrare. 1910. Romaani. Fredrika Runeberg: ett föredrag. Helsingfors 1912, suomeksi nimellä Fredrika Runeberg: esitelmä. Martta-yhdistys, Helsinki 1912 Om kvinnorörelsen och dess upp komst. Helios, Helsingfors 1913 Kvinnospår: kulturbilder från 1800-talets förra del. Söderström, Helsingfors 1913 Nyländska folksagor berättade för ungdom. 2. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1913 Nyland i skaldernas sång och saga. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1915 Elisabeth Blomqvist, hennes liv och gärning: en biografisk studie, enligt brev och dagboksanteckningar. 1-2. Söderström, Helsingfors 1916-1917 Hundrade minnen från Österbotten jämte österbottniska anekdoter: en efterskörd efter Sara Wacklin; ; utgivna och försedda med en levnadsteckning av Helena Westermarck. Schildt, Helsingfors 1919, suomeksi nimellä Satanen muistelmia Pohjanmaalta ynnä Saara Wacklinin kuoltua julkaistuja pohjalaisia kaskuja. Gummerus 1924 Vägvisare: berättelse. Söderström, Helsingfors 1922 Mathilda Rotkirch, Finlands första målarinna: en kulturbild. Söderström, Helsingfors 1926 Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnosprår i finländskt kulturliv. 1928. Elämäkerta. Finlands första kvinnliga läkare Rosina Heikel: kvinnospår i finländskt kulturliv. Söderström, Helsingfors 1930 Några anteckningar om Konstnärsgillet i Finland. 1934 Tre konstnärinnor: Fanny Churberg, Maria Wiik och Sigrid af Forselles. Söderström, Helsingfors 1937 Mina levnadsminnen. 1941. Postuumi muistelmateos. Berättelser i urval. Söderström, Helsingfors 1951
Palkinnot Toinen Dukaattipalkinto 1883. Ensimmäinen Dukaattipalkinto 1884. Valtion kirjallisuuspalkinto 1900.
Lähteet
Kirjallisuutta Dahlberg, Julia: Konst och vetenskap: Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror. Niin & näin 2/2016.
Dahlberg, Julia (2018). "Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid, 1880–1910. Lectio praecursoria 3.3.2018". Ennen ja nyt. Historian tietosanomat. Dahlberg, Julia (2018). ”When Artists Became Intellectuals. Female Artistic Persona and Science as a Significant Other”, Persona Studies 4:1 (2018), 60–73. Teoksen verkkoversioon.
Weckman, Harriet: Kynällä vai siveltimellä: Helena Westermarck 1857–1938. Otava, 2009.
Aiheesta muualla
Helena Westermarckin digitoituja teoksia Kansalliskirjastossa.
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Suomalaiset feministit Luokka:Vuonna 1857 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet