Árpád Göncz (10. helmikuuta 1922 Budapest – 6. lokakuuta 2015)http://index.hu/belfold/2015/10/06/meghalt_goncz_arpad/ oli unkarilainen poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä kaksi perättäistä viisivuotiskautta 1990–2000. Hänet tunnetaan myös kirjailijana ja kääntäjänä, mm. Sormusten herran unkarintajana.
Elämä ja ura Göncz syntyi ja varttui Budapestissä ja valmistui juristiksi Péter Pázmány -yliopistosta 1944. Heti valmistuttuaan hän joutui armeijaan, ja hänen yksikkönsä komennettiin Saksaan, mistä hän sodan loppuvaiheen sekavissa oloissa pääsi karkaamaan takaisin kotimaahan. Sodan aikana hän toimi vastarintaliikkeessä. Hän on kertonut tuolloin olleensa mukana pelastamassa vainottuja juutalaisia ja sotilaskarkureita sekä organisoimassa vastarintaa.
Sodan jälkeen, vuonna 1945 Göncz liittyi Riippumattomaan pientilallisten puolueeseen, jossa hän toimi puolueen nuorisojärjestön johtajana ja Nemzedék-lehden toimittajana, sittemmin puolueen pääsihteerinä. Kun kommunistivalta oli lakkauttanut puolueen, Göncz joutui jonkin aikaa elättämään itseään tilapäistöillä. Vuosina 1952–1956 hän opiskeli Gödöllőn maataloustieteellisessä yliopistossa.
Vuonna 1956 Göncz oli aktiivisesti mukana Unkarin kansannousun tapahtumissa, ja vuonna 1957 hän auttoi toimittamaan Imre Nagyn kirjoituksia ulkomaille. Tämän vuoksi hänet pidätettiin toukokuussa 1957 ja tuomittiin elokuussa 1958 elinkautiseen vankeuteen. Vankilavuotensa hän käytti ahkeraan englannin kielen opiskeluun.
Monien muiden vuoden 1956 tapahtumien jälkeen vangittujen lailla Göncz vapautui vuonna 1963 János Kádárin määräämässä yleisessä armahduksessa. Juristin ammattia hän ei kuitenkaan voinut enää harjoittaa vaan päätyi Veszprémissä toimivan Raskaan kemianteollisuuden tutkimuslaitoksen palvelukseen asiatekstien kääntäjäksi. Vuodesta 1965 lähtien hän työskenteli freelance-kääntäjänä ja vapaana kirjailijana.
Järjestelmänvaihdoksen lähestyessä Göncz palasi politiikkaan. Vuonna 1988, jo 66-vuotiaana, hän oli perustamassa Vapaiden demokraattien liitto -puoluetta (SZDSZ). Ensimmäisissä vapaissa parlamenttivaaleissa 1990 hänet valittiin SZDSZ:n edustajana parlamenttiin ja sen jälkeen parlamentin puhemieheksi. Saman vuoden elokuussa, kun presidentin valintamenettelystä oli päästy sovintoon, parlamentti valitsi Gönczin Unkarin presidentiksi. Toiselle viisivuotiskaudelle hänet valittiin 1995, ja tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 3. elokuuta 2000.
Kirjallinen toiminta 1970- ja 1980-luvulla Göncz kirjoitti useita romaaneja ja näytelmiä. Hänen teoksistaan on suomennettu ainakin näytelmä Unkarilainen Medeia (suom. Maija-Liisa Márton) sekä novellikokoelma Kotiinpaluu ja muita kertomuksia.
Göncz oli tuottelias englanninkielisen kirjallisuuden unkarintaja, joka käänsi mm. William Goldingin, John Updiken, William Faulknerin, Ernest Hemingwayn ja William Styronin teoksia, Peter Shafferin näytelmän Equus, Arthur C. Clarken 2001 avaruusseikkailun sekä Colleen McCulloughin Okalinnut. Erityisesti hänet muistetaan J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -romaanin unkarintajana; käännöstyö, jota Ádám Réz oli jo aloittanut, oli keskeytynyt Rézin kuolemaan vain 11 luvun jälkeen. Vuonna 1988 hän käänsi unkariksi myös Tolkienin romaanin Farmer Giles of Ham (Maamies ja lohikäärme). Unkarin Tolkien-seura kutsui hänet kunniapuheenjohtajakseen vuonna 2002.
Yksityiselämä Göncz meni vuonna 1946 naimisiin sosiaalityöntekijä Mária Zsuzsanna Göntérin kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta, joista vanhin, tytär Kinga Göncz on vaikuttanut valtakunnan politiikassa ministerinä ja europarlamentaarikkona.
Index-sivuston julkaisemassa muistokirjoituksessa Gönczin kerrotaan olleen harras katolilainen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Unkarin presidentit Luokka:Vuonna 1922 syntyneet Luokka:Vuonna 2015 kuolleet Luokka:Unkarilaiset kirjailijat