Seija Anneli Silfverberg (oik. Silfverberg-Koski;Kuka kukin on 2003, s. 938. Helsinki 2002. s. 8. huhtikuuta 1935 Vuoksenniska) on suomalainen balettitanssija. Tanssiuran jälkeen hän on toiminut Kansallisbaletissa opettajana ja harjoituttajana.
Tanssijan ura pienoiskuva|Sejia Silfverberg vuonna 1973 (toinen oikealta, vihreässä mekossa). Vieressä puoliso Seppo Koski (ensimmäinen oikealta). Hän oli Kansallisbaletin tanssija vuodesta 1952, solisti 1956–1967 ja ensitanssijatar 1967–1977. Hän haki koulutusta myös ulkomailta Pariisista ja Leningradin Vaganova-instituutista. Uransa aikana Silfverberg esitti yli 100 eri roolia, esiintyi 24 eri maassa ja Kansallisoopperan näyttämöllä lähes 1400 näytöksessä.Halvorsen 2022, s. 318.
Silfverberg on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1970.Halvorsen 2022, s. 310–314.
Balettipedagogina Ensimmäisen harjoituttajan tehtävän Silfverberg sai vuonna 1977.Halvorsen 2022, s. 294. Hän oli myös tehnyt tanssijan työnsä ohella hieman opetustyötä Teatterikoulussa 1970-luvun alussa.Halvorsen 2022, s. 286–288.
Varsinaisen baletin opetusuransa Silfverberg aloitti syksyllä 1978 tanssijan uransa päätettyään. Hän opetti 15 vuoden ajan yhden tunnin viikossa Kansallisoopperan balettikoulun viimeiselle luokalle karakteritansseja ja perusti myös oman balettikoulun. Koulu sijaitsi 11 vuoden varrella neljässä eri osoitteessa Helsingin keskustan ja Alppilan alueilla. Koulun lisäksi Silfverberg kiersi ympäri Suomea opettamassa leireillä ja opistoissa. Silfverberg sulki balettikoulun, koska hänelle kävi liian raskaaksi hankkia tilojen vuokranmaksuun tarvittavat tulot. Koulu itsessään ei ollut taloudellisesti kannattava.
Vuonna 1989 Silfverberg aloitti opettamaan Kansallisoopperan balettikoulussa naisten klassisia balettiluokkia. Keväällä 2000 hän jäi virallisesti eläkkeelle,Halvorsen 2022, s. 289. mutta on senkin jälkeen tehnyt harjoittajan ja koreografin töitä.Halvorsen 2022, s. 295–298.Halvorsen 2022, s. 301. Seija Silfverberg oli yksi harvoista opettajista, jotka opettivat karakteritansseja. Klassista balettia hän opetti venäläisen koulun mukaan. Opetustyön lisäksi hän harjoitti vuosien varrella useita tanssijoita, rooleja ja kohtauksia ja suunnitteli elämänsä aikana useita balettikoreografioita. Silfverbergille on myönnetty Kansallisoopperan eläke ja puolikas taiteilijaeläke.
Silfverbergin 65-vuotissyntymäpäivänä 8. huhtikuuta 2000 Kansallisoopperassa pidettiin konsertti, jossa balettioppilaitoksen oppilaat ja Kansallisbaletin tanssijat esittivät eri teoksista kohtauksia, joita Silfverberg oli harjoituttanut.
Yksityiselämä Silfverbergin ensimmäinen puoliso oli näyttelijä Alpo Vammelvuo. He menivät naimisiin vuonna 1955 ja saivat saman vuoden heinäkuussa yhden pojan.Halvorsen 2022, s. 59–60. Suhde päättyi vuonna 1963, kun Vammelvuo teki itsemurhan.Halvorsen 2022, s. 130–131. Silfverbergin toinen puoliso oli tanssija Seppo Koski.Facta 2001, osa 14, p. 718. WSOY 1985. He alkoivat seurustella vuonna 1964 ja menivät salaa naimisiin vuonna 1966 sen jälkeen, kun Koski oli kosinut Silfverbergiä useamman kerran kahden vuoden sisällä.Halvorsen 2022, s. 134–136.
Seija Silfverberg sai presidentti Urho Kekkoselta monenlaisia huomionosoituksia ja tunnustuksia koko tanssijanuransa ajan. Hän esimerkiksi osallistui Kekkosen aikana Linnanjuhliin yhdeksänä eri vuonna ja sai tältä kirjeitä, juhlakutsuja ja lahjoja. Kekkonen mahdollisesti vaikutti siihen, että vuoden 1970 Pro Finlandia -palkinto annettiin Silfverbergille, sillä Silfverbergin tulkinnan mukaan Kansallisooppera ei ollut sitä hänelle anonut.
Päätehtäviä Silfverberg on uransa aikana esittänyt yli 100 eri roolia. Joutsenlampi: Odette-Odile (Ivanov-Petipa) Phaidra: nimirooli (Sylvestersson) Romeo ja Julia: Julia (Parlic) Gajane: nimirooli (Sylvestersson) Spartacus: Egina (Dadiškiliani) Raimonda: nimirooli (Sylvestersson) Carmen: nimirooli (Alonso) Bahtšisarain suihkulähde: Zarema (Zaharov) Kuinka äkäpussi kesytetään: Katarina (Sylvestersson) Romeo ja Julia: Julia (Lifar) Ihmeellinen mandariini: Ilotyttö (Parlic) Kolmikolkkahattu: Mylläritär (Lätti) Pessi ja Illusia: Ristilukki (Sylvestersson) Sininen haikara: nimirooli (Hagfors) Rakkauden legenda: Mehmene Banu (Sylvestersson)
Lähteet
Halvorsen, Tero: Seija Silfverberg – ballerina kuin liekki. Helsinki: Fuga Oy, 2022. .
Viitteet
Kirjallisuutta Vienola-Lindfors, Irma: Elävät legendat. Seija Silfverberg: tanssimaan syntynyt. Tanssi-lehti 3/1994, s. 20.
Aiheesta muualla
Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Suomalaiset balettitanssijat Luokka:Suomalaiset balettipedagogit Luokka:Vuonna 1935 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt