pienois|Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue Naisten Air Canada Cupissa Ravensburgissa, Saksassa vuonna 2008. Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue, lempinimeltään Naisleijonat, edustaa Suomea kansainvälisissä naisten jääkiekko-otteluissa. Suomi on voittanut yhden hopeamitalin ja 15 pronssimitalia maailmanmestaruuskilpailuissa. Suomi ei ole maailmanmestaruuskisoja emännöidessään jäänyt kertaakaan ilman mitalia. Euroopan-mestaruuskilpailuissa joukkue voitti yhtä pronssimitalia lukuun ottamatta kaikki mestaruudet. Seitsemistä olympialaisista joukkue on saavuttanut neljä pronssia.

Vuonna 2025 joukkue oli Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n ylläpitämässä maailmanrankingissa 3. sijalla. Vuonna 2022 Suomessa oli liki 6 000 rekisteröitynyttä naisjääkiekkoilijaa, vuoden 2025 alussa yli 6 500. Joukkue on ollut vankasti maailman 3. parhaimmaksi joukkueeksi sijoitettu, sillä se on ollut jollain muulla sijalla vain vuosina 2006–2007, 2014 ja 2023, jolloin se on ollut 4. sijalla.

Suomi on järjestänyt useita kansainvälisia naisten jääkiekkoturnauksia. Suomi on toiminut naisten maailmanmestaruuskisojen emäntänä neljästi. Maailmanmestaruudesta on pelattu vuonna 1992 Tampereella, vuonna 1999 Espoossa, vuonna 2009 Hämeenlinnassa ja vuonna 2019 Espoossa. Vuoden 2019 kotikisoissa Naisleijonat saavuttivat historiallisen ensimmäisen MM-hopeansa. Muissa kotikisoissa Naisleijonat ovat voittaneet pronssia.

Historiaa

1980-luvulla Suomi oli ensimmäinen maa, joka voitti naisten Euroopan-mestaruuden jääkiekossa.

1990-luvulla Suomi oli mukana ensimmäisissä maailmanmestaruuskisoissa vuonna 1990 saavuttaen pronssia. Vuoden 1997 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomen onnistui haastaa Pohjois-Amerikan maita hyvin. Suomi pelasi Yhdysvaltoja vastaan 3–3-tasapelin alkusarjassa. Välierissä Suomi hävisi Kanadalle niukasti, kun Kanada teki 2–1-voittomaalin vain 24 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppumista. Lopulta Suomi saavutti pronssia.

Olympialaisissa pelattiin naisten jääkiekkoa ensimmäistä kertaa vuonna 1998 Naganossa, Japanissa. Suomi sijoittui pronssille. Tämän jälkeen lajin suosio alkoi kasvaa Suomessa.

2000-luvun alussa Suomen onnistui voittaa Yhdysvallat ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2008, kun Suomi kukisti Yhdysvallat jatkoajan päätteeksi lukemin 1–0. Toistaiseksi se on Suomen ainoa voitto Yhdysvalloista.

2010-luvulla Vuoden 2012 maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi kärsi historiansa suurimman arvokisatappion, kun Yhdysvallat päihitti Naisleijonat maalein 11–0.

Vuoden 2014 talviolympialaisissa Suomi jäi olympiaturnauksessa ensimmäistä kertaa ulos mitalipeleistä sijoittuen lopulta 5:nneksi. Tämä on naisleijonien huonoin sijoitus olympiaturnauksessa ja toiseksi huonoin sijoitus ylipäätään arvokisoissa. Suomi koki 2–4-tappion Ruotsille puolivälierässä. Suomi voitti lopulta 5.–8. sijojen välieräottelussa Saksan maalein 2–1 ja sen jälkeen viidennen sijan ottelussa emäntämaa Venäjän lukemin 4–0. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun Suomi jäi ylipäätään naisten jääkiekon arvoturnauksessa neljän parhaan ulkopuolelle.

Suomen onnistui voittaa Kanada ensi kerran arvokisoissa, kun se päihitti Kanadan vuoden 2017 maailmanmestaruuskisojen alkulohkossa maalein 3–4.

Suomi on kolmas naisten jääkiekkomaajoukkue joka on päässyt maailmanmestaruuskilpailujen loppuotteluun. Ennen vuotta 2019 loppuottelussa olivat aina Kanadan ja Yhdysvallat. Vuonna 2019 Suomen omissa kotikisoissa Suomi kaatoi Kanadan välierässä maalein 4–2 pudottaen samalla Kanadan ensimmäistä kertaa pronssiotteluun. Sitä ennen Suomi oli pelannut aina pronssiottelussa. Loppuottelussa puolustava maailmanmestari Yhdysvallat voitti Suomen 2–1 voittolaukauskilpailun jälkeen. Ottelussa tehtiin kiistanalainen päätös hylätä Suomen tekemä jatkoaikamaali, minkä jälkeen ottelu eteni lopulta voittolaukauskilpailuun. Suomen jääkiekkoliitto maksoi joukkuelle tästä huolimatta bonuksen kultamitalin arvoisen suorituksen mukaan. Suomea kisoissa edustaneet pelaajat saivat kukin siten 2 000 euroa enemmän, eli 7 000 euroa 5 000 euron sijaan.

2020-luvulla

Pekingin olympialaiset Vuoden 2022 Pekingin olympiakisojen alla maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, että Suomen joukkuetta useasti menetyksekkäästi edustanut Noora Räty ei pääse mukaan olympiajoukkueeseen. Räty on yksi maailman parhaista naismaalivahdeista, ja hän oli pelannut erinomaisesti kauden aikana. Rädyn torjuntaprosentti 95,4 oli tuolla kaudella liigan paras. Tilanteesta nousi suuri kohu, muun muassa siksi, että Mustonen tarjosi Rädylle ykkösvaramaalivahdin paikkaa niin, että Räty olisi kuitenkin jäänyt Suomeen. Järjestelyä pidettiin erikoisena, ja Mustonen sai erittäin paljon arvostelua maalivahtivalinnoista. Lajia seuraaville Mustosen käyttöön ottama käsite kotiin jäävä varaykkösmaalivahti oli ennenkuulumaton, koska ykkösmaalivahdin loukkaantuessa kakkosmaalivahti pelaa. Esimerkiksi olympialaisten ajan mediassa asiantuntijoina toimineet Annina Rajahuhta ja Tuomas Grönman totesivat Mustosen lausuntojen kuulostavan ristiriitaisilta ja selittelyltä. Kolmas asiantuntijatehtävissä ollut, Saija Tarkki, puolestaan kertoi katsoneensa lähetystä tiedotustilaisuudesta hämmentyneenä ja ihmetelleensä Mustosen lausuntoa, jonka mukaan ulos joukkueesta jätetty Räty on toiseksi paras maalivahti joukkueeseen valitun Anni Keisalan jälkeen. Tarkki piti Mustosen perusteluita osin keksityiltä. Tarkin mukaan lajipiireissä asia herätti myös paljon keskustelua.

Kohu arveltiin juontaneen juurensa Rädyn ja Mustosen tulehtuneisiin väleihin. Räty kieltäytyi elokuussa 2021 osallistumasta maailmanmestaruuskisoihin työkiireisiinsä vedoten. Tämä ei miellyttänyt Mustosta, joka kertoi olleensa siinä uskossa, että maailmanmestaruuskisoissa olisi testattu olympialaisten maalivahtikolmikkoa. Turnauksessa Suomi ylsi pronssille. Vuoden 2022 lopulla Räty toi julki kirjassaan, että kisojen aikaan 16 olympiakisojen pelaajaa lähestyi Jääkiekkoliittoa kirjeellä, jossa pelaajat valittivat päävalmentaja Mustosen asiattomasta käytöksestä. Asia eteni Suomen urheilun eettisen keskuksen käsittelyyn. Mustonen teki tutkintapyynnön keskukselle kuudesta Naisleijonien pelaajasta. Samassa yhteydessä varakapteeni Nieminen kertoi Pelaajayhdistyksen jäsenten ottaneen yhteyttä kapteenistoon Mustosta koskevien ilmoitusten takia. Hän kertoi yllättyneensä ilmoituksista ja kokeneensa ne uhkaavina.

Vuosien 2022–2025 maailmanmestaruuskilpailut Vuoden 2022 maailmanmestaruuskisoissa joukkue jäi ensi kertaa välierien ulkopuolelle sijoittuen lopulta 6. sijalle. Joukkue hävisi sijoitusottelun 5. sijasta Japanille voittomaalikilpailun jälkeen. Sijoituksensa myötä Suomi pelasi seuraavissa naisten maailmanmestaruuskisoissa korkeimmalla sarjatasolla, mutta ei parhaiden joukkueiden A-lohkossa, vaan ensimmäistä kertaa B-lohkossa. Joukkuetta vaivasi myös kohu kesken kisojen, kun Susanna Tapani matkusti käymään Suomessa ystävänsä häissä alkusarjan aikana. Ilta-Sanomat totesi, että kohu oli suurempi kuin edellisen vuoden Noora Rädyn tapaus. Lisäksi kohua aiheutti kakkosvahti Meeri Räisäsen tiputtaminen pois kokoonpanosta hänen piikikkääksi tulkitun sosiaalisen median päivityksensä jälkeen.

Vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoissa Suomi voitti kaikki alkulohkon ottelunsa maalierolla 26–3, minkä lisäksi se rikkoi maailmanmestaruuskisojen ennätyksen tekemällä kaksi maalia kuuden sekunnin aikana ottelussa Unkaria vastaan. Tästä huolimatta joukkue hävisi vuoden 2022 tapaan puolivälierässä Tšekille maalein 1–2. Kyseessä oli siten toinen kerta, kun Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue jäi mitalipelien ulkopuolelle. Sijoitusotteluissa Suomi voitti Saksan ja Ruotsin sijoittuen 5. sijalle turnauksessa. Näin ollen Naisleijonat palasivat vuoden 2024 turnaukseen parempien maiden A-lohkoon. Suomi saavutti vuosina 2024 ja 2025 maailmanmestaruuskisoista pronssia voittamalla molempina vuosina pronssiottelussa varsinaisen peliajan jälkeen Tšekin. Vuoden 2025 kisoissa Michelle Karvisesta tuli Naisleijonien kautta aikojen tehokkain MM-kisapelaaja, kun hän saavutti 61. tehopisteensä ohittaen näin ollen Jenni Hiirikosken ja Riikka Sallisen.

Valmentajia Joukkueen päävalmentajia ovat olleet muun muassa Pekka Hämäläinen, Hannu Saintula ja Mika Pieniniemi. Huhtikuusta 2014 Pekingin vuoden 2022 olympialaisiin valmentajana oli Pasi Mustonen. Kesken turnauksen hänen sijalleen astui silloinen apuvalmentaja Juuso Toivola. Toivola jatkoi tehtävässä olympialaisten jälkeen. Kevätkesällä 2024 hänen sopimustaan jatkettiin kauden 2025–2026 loppuun saakka. Kesäkuussa 2025 hänet korvasi kuitenkin Tero Lehterä.

Sijoitukset Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1989 – kultaa 1991 – kultaa 1993 – kultaa 1995 – kultaa 1996 – pronssia

Maailmanmestaruuskilpailuissa 1990 – pronssia 1992 – pronssia 1994 – pronssia 1997 – pronssia 1999 – pronssia 2000 – pronssia 2001 – 4. 2003 – Turnaus peruttiin SARS-epidemian vuoksi. 2004 – pronssia 2005 – 4. 2007 – 4. 2008 – pronssia 2009 – pronssia 2011 – pronssia 2012 – 4. 2013 – 4. 2015 – pronssia 2016 – 4. 2017 – pronssia 2019 – hopeaa 2020 – Turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. 2021 – pronssia 2022 – 6. 2023 – 5. 2024 – pronssia 2025 – pronssia

Olympialaisissa 1998 – pronssia (joukkue) 2002 – 4. (joukkue) 2006 – 4. (joukkue) 2010 – pronssia (joukkue) 2014 – 5. (joukkue) 2018 – pronssia 2022 – pronssia 2026 – 6.

3/4 Nations Cupissa 1996 – pronssia 1997 – pronssia 1998 – pronssia 1999 – pronssia 2000 – pronssia (4 Nations Cup) 2001 – hopeaa (Yhdysvallat ei osallistut) 2002 – pronssia (4 Nations Cup) 2003 – pronssia (4 Nations Cup) 2004 – neljäs (4 Nations Cup) 2005 – pronssia (4 Nations Cup) 2006 – neljäs (4 Nations Cup) 2007 – pronssia (4 Nations Cup) 2008 – neljäs (4 Nations Cup) 2009 – neljäs (4 Nations Cup) 2010 – pronssia (4 Nations Cup) 2011 – neljäs (4 Nations Cup) 2012 – neljäs (4 Nations Cup) 2013 – hopeaa (4 Nations Cup)

IIHF:n maailmanranking 2003 – 3. 2004 – 3. 2005 – 3. 2006 – 4. 2007 – 4. 2008 – 3. 2009 – 3. 2010 – 3. 2011 – 3. 2012 – 3. 2013 – 3. 2014, helmikuu – 4. 2014, huhtikuu – 4. 2015 – 3. 2016 – 3. 2017 – 3. 2018, helmikuu – 3. 2018, huhtikuu – 3. 2019 – 3. 2020 – 3. 2021 – 3. 2022, helmikuu – 3. 2022, syyskuu – 3. 2023 – 4. 2024 – 3. 2025 – 3.

Päävalmentajat arvoturnauksissa 1989 Esko Peltonen 1990–1993 Jouko Öystilä 1994–1996 Jorma Valtonen 1997–1998 Rauno Korpi 1999 Kari Savolainen 2000 Hannu Saintula 2001–2002 Jouko Lukkarila 2004–2009 Hannu Saintula 2010–2012 Pekka Hämäläinen 2013–2014 Mika Pieniniemi 2015–2022 Pasi Mustonen 2022–2025 Juuso Toivola 2025– Tero Lehterä

Katso myös Jääkiekon naisten SM-sarja Suomen alle 22-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue Suomen alle 20-vuotiaiden naisten jääkiekkomaajoukkue Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen jääkiekkomaajoukkue

Lähteet

Aiheesta muualla

Leijonat.fi Suomi nationalteamsoficehockeyssä

Luokka:Naisten jääkiekkomaajoukkueet naisten maajoukkue Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit