Suomen paperiteollisuus on osa Suomen metsäteollisuutta, joka on ollut Suomen vientiteollisuuden kärkeä koko itsenäisen Suomen ajan.
Suomen paperiteollisuus sai alkunsa 1600-luvulla, mutta alan varsinainen kasvu alkoi vasta 1860-luvulla, kun Venäjän keisarin määräämät talouspoliittiset muutokset ja esimerkiksi kanavat ja rautatiet vapauttivat Suomen yrittäjyyttä ja taloutta.
Itsenäisyyden alussa paperi, selluloosa ja puu toivat Suomelle ulkomaanvaluuttaa, jolla toteutettiin kone- ja laiteinvestointeja ja tehtiin teknologiansiirtoa Suomeen. Toisen maailmansodan jälkeen paperiteollisuuden merkitys kasvoi ja ala monipuolistui suomalaisen paperikoneita valmistavan teollisuuden noustessa kutistuvasta aseteollisuudesta. Paperin ja sellun myynti ulkomaille ohjasi Suomen markan kurssia, toisin sanoen kilpailukykyä ylläpidettiin devalvaatioilla, markka-ajan loppuun.
Paperiteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle pieneni selvästi 2000-luvun alkuvuosikymmenellä. Paperiteollisuuden arvonlisäyksen osuus koko BKT:sta supistui runsaaseen kolmannekseen vuosina 1998–2009, etenkin 2006−2009, kun talous taantui ja paperin kysyntä heikkeni jyrkästi. Sen jälkeen pakkausmateriaalien kysyntä kompensoi jossain määrin painopaperin vähentyvää kysyntää. Tuotantomäärien lasku on kuitenkin jatkunut koko 2010-luvun, ja vuonna 2020 Suomessa tuotettiin 4,5 miljoonaa tonnia paperia, eli saman verran kuin 1980-luvun alkupuolella.
Vuonna 2018 Suomen paperi-, kartonki- ja sellutehtaat työllistivät noin 19 000 henkilöä.
Suomen paperiteollisuuden historia Käsipaperitehtaat Suomen ensimmäinen paperikone aloitti toimintansa Thomasbölessä lähellä Tammisaarta 1667. Se oli käsipaperikone. Paperikoneen omisti piispa Johan Gezelius vanhempi. Tuotannosta vastaavana paperimestarina toimi Uppsalan paperitehtaalta palkattu Bertil Obenher. Tehdas toimi vuoteen 1713.
Ensimmäinen kaupallinen paperitehdas Suomeen perustettiin 1764 Turun lähelle Järvenojan kylään. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja se valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. Vuonna 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille.Arkistoitu kirjalähde
Paperikonepaperitehtaat Suomen ensimmäinen tasoviirapaperikone eli fourdrinier asennettiin vuonna 1842 Tampereelle J. C. Frenckellin tehtaalle. Vuoteen 1918 saakka tehdas käytti raaka-aineenaan lumppuja ja toimi alkuperäisellä paikallaan vuoteen 1929, minkä jälkeen osa tehtaan koneista siirrettiin Porin paperitehtaalle.
Puuta alettiin käyttää paperin raaka-aineena 1860–1870-luvuilla. Silloin perustettiin Karjalan Hounijoelle (1859), Tampereelle (1866), Mänttään (1868), Anjalankoskelle (1872), Jyväskylään (1872), Verlaan (1872), Kuusankoskelle (1872), Kymitehtaalle (1872) ja Voikkaalle (1896) paperitehtaat, jotka käyttivät puukuitua. Euroopan suurin sanomalehtipaperikone asennettiin 1921 A. Ahlströmin tehtaalle Varkauteen.
Metsäteollisuus joutui 1980-luvulta alkaen historiansa suurimpaan murrokseen. Kysynnän heikkeneminen, Kiinan nousu suureksi markkina-alueeksi ja selluloosan uudet tuotantotavat ovat haastaneet yrityksiä rajusti. Painopaperin kysyntä on 2000-luvulla nopeasti vähentynyt ja uutta kysyntää on syntynyt pakkausmateriaaleihin. Yritykset ovat yrittäneet selvitä tehtaiden sulkemisten, uusien liiketoiminta-alueiden etsimisen tai kannattavuuden supistamisen avulla. Parhaiten selvinneet yritykset suuntautuivat jo varhaisessa vaiheessa pakkausmateriaalien tuotantoon. Kansainvälisesti katsoen suomalaisyritykset eivät ole menestyneet muutoksessa kovinkaan hyvin.
Paperitehtaat Suomessa Katso myös Luettelo lakkautetuista Suomen paperitehtaista
Suomessa on 19 paperitehdasta, joissa on 28 toiminnassa olevaa paperikonetta.
Suurin Suomessa toiminnassa olevista paperitehtaista on UPM-Kymmene Oyj Kymin paperitehdas (2 paperikonetta, 750 000 t/a) ja pienin Stora Enso Oyj:n Tainionkosken laminaattipaperitehdas (26 000 t/a).
Suomen vanhin ja pienin tuotantokäytössä oleva paperikone on Tervakoskella (PK3, 1905, noin 2 000 t/a) ja uusin Raumalla (PK4, 1998, 400 000 t/a).
Suomessa on vuosina 1842—1998 käynnistetty 192 paperikonetta. Tästä kokonaismäärästä 93 konetta on käynnistynyt UPM-Kymmene -konserniin nykyään kuuluvissa yrityksissä. Lisäksi Suomessa pitää kotipaikkaansa Munksjö Oyj -niminen erikoispaperiyhtiö, mutta sillä ei ole tuotantoa Suomessa.
Toiminnassa olevat paperitehtaat tuotantokapasiteetteineen
Stora Enso Oyj Anjalan paperitehdas, Anjalankoski, Kouvola 185 000 t/a Tainionkosken paperitehdas, Imatra, 25 000 t/a
UPM-Kymmene Oyj Jämsänkosken paperitehdas, Jämsänkoski, 590 000 t/a UPM Kymi, Kuusankoski, Kouvola, 715 000 t/a Rauman paperitehdas, Rauma, 645 000 t/a Tervasaaren paperitehdas, Valkeakoski, 300 000 t/a
Sappi Limited Kirkniemen paperitehdas, Lohja 575 000 t/a
Jujo Thermal Oy Kauttuan paperitehdas, Eura, 92 000 t/a
Kotkamills Oy Kotkan paperitehdas, Kotka, 185 000 t/a
Metsä Tissue Oyj Mäntän paperitehdas, Mänttä-Vilppula, 129 000 t/a
Delfort Group – Tervakoski Oy Tervakosken paperitehdas, Tervakoski, Janakkala, 110 000 t/a Essity Nokian paperitehdas, Nokia, 100 000 t/a
BillerudKorsnäs Finland Oy Pietarsaaren paperitehdas, Pietarsaari, 190 000 t/a
Kuivapaperitehdas SharpCell, Kausala, Iitti (kuivapaperi 7 500 t/a)
Sodissa luovutetuille alueille jääneet paperitehtaat Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät useita paperitehtaita:
Johanneksen paperitehdas, Johannes Enson paperitehdas, Enso Läskelän paperitehdas, Harlu Leppäkosken paperitehdas, Harlu Hovinmaan paperitehdas, Vahviala Hounijoen paperitehdas, Vahviala Niemiskosken paperitehdas, Sortavala Tuokslahden paperitehdas, Sortavala (yksi Viipurin konepajan toimittama paperikone)
Koe- ja tutkimuspaperikoneet Suomessa Koepaperikoneet ovat paperikoneita, joita käytetään pääasiassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa on useita koepaperikoneita.
Metso Paper, Jyväskylä, 2 koepaperikonetta (Sym Drain vuodelta 1977 ja uudempi) Stora Enso Oyj, Imatra, koepaperikone Tervakoski Oy, Janakkala, koepaperikone Teknillinen korkeakoulu, Kemian- ja materiaalitekniikan tiedekunta, Puunjalostustekniikan laitos (ennen vuotta 2009 Puunjalostustekniikan osasto), Espoo, Valmet-koepaperikone VTT, Jyväskylä, koepaperikone Metso Paper, Kouvola, 2 koepaperikonetta Oy Keskuslaboratorio – Centrallaboratorium Ab (KCL), Espoo, koepaperikone Åbo Akademi, Turku, Tampella-Koepaperikone Ciba Specialty Chemicals, Raisio, koepaperikoneita Sastamalan koulutuskuntayhtymä, märkärainaus-erikoispaperikone, leveys 500 mm, 2012– (aiemmin käytössä Ahlstrom Glassfibre Oy:llä Kotkan Sahaniemessä)
Poistetut koe- ja tutkimuspaperikoneet Suomessa Georgia Pacific Nordic, Nokia, Nokia-Valmet (Noval) -koepaperikone 1976-199x (purettu 1990-luvun lopulla) Ahlstrom Glassfibre Oy, Kotka, Sahaniemi 1996–2004, koepaperikone, leveys 500 mm. Myyty Sastamalan koulutuskuntayhtymälle vuonna 2012 (SASKY).
Kartonkitehtaat Suomessa Suomessa on 18 kartonkitehdasta, joissa on toiminnassa 21 kartonkikonetta. Suurin toiminnassa olevista kartonkitehtaista on tuotannon tonnimäärällä mitattuna Stora Enson Imatran tehtaat (Kaukopää ja Tainionkoski) ja pienin Sonoco:n kartonkitehdas Karhulan Korkeakoskella. Kartonkikoneista uusin on Lieksassa (KK2, 1979) ja suurin on Kemin kartonkitehtaan kartonkikone (375,000 t/a). Vanhin tuotantokäytössä oleva kartonkikone on Korkeakoskella Karhulassa (KK2, 1907). Joitakin kartonkikoneita on varastoituna ja kaksi museoitu paikoilleen. Suomen ensimmäinen kartonkikone valmistettiin vuonna 1908 Karhulan Konepajassa.
Toiminnassa olevat kartonkitehtaat tuotantokapasiteetteineen Stora Enso Oyj Heinolan kartonkitehdas, Heinola, 285 000 t/a Tainionkosken kartonkitehdas, Imatra, 250 000 t/a Kaukopään kartonkitehdas, Imatra, 670 000 t/a Inkeroisten kartonkitehdas, Anjalankoski, Kouvola, 210 000 t/a Varkauden kartonkitehdas, Varkaus, 390 000 t/a Oulun kartonkitehdas, Nuottasaari, Oulu, 750 000 t/a
Metsä Board Oyj Kyron kartonkitehdas, Kyröskoski, Hämeenkyrö, 190 000 t/a Simpeleen kartonkitehdas, Simpele, Rautjärvi, 300 000 t/a Äänekosken kartonkitehdas, Äänekoski, 240 000 t/a Kemin kartonkitehdas (Kemiart Liners), Kemi, 410 000 t/a
Kotkamills Oy Kotkan kartonkitehdas, Kotka, 400 000 t/a
Powerflute Ltd Savon Sellu Oy, Sorsasalo, Kuopio, 275 000 t/a
Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas, Pankakoski, Lieksa, 110 000 t/a
Corex Finland Oy Porin kartonkitehdas, Pori, 120 000 t/a
Sonoco-Alcore Oy Korkeakosken kartonkitehdas, Korkeakoski, Kotka, 90 000 t/a
Hikinoro Oy Vaajakosken tehdas, Jyväskylä, selluloosapohjainen erikoiskartonki 20 000 t/a Lakkautetut kartonki- ja pahvitehtaat Vääräkosken Pahvi Oy, Ähtäri, 4 000 t/a (yritys mennyt konkurssiin lokakuussa 1998) Näsijärven Pahvitehdas, Tampere Tampereen Pahvitehdas Oy Verlan pahvitehdas, Jaala, Kouvola (suljettu 1964) Kaltimon pahvitehdas, Eno Veitsiluodon kartonkitehdas (yksi sellun kuivatuskoneesta muutettu kartonkikone valmistanut fluting-kartonkia 1965-197x) Bögelundin kartonkitehdas (P.J. Bögelund Kartongfabrik Oy), Alppiharju, Helsinki Loviisan kartonkitehdas, Loviisa Frans Alex. Björkmanin kartonkitehdas, Pietarsaari Juvankosken pahvitehdas, Salo
Juankosken kartonkitehdas, Juankoski, 75 000 t/a Takon kartonkitehdas, Tampere, 210 000 t/a
Sodissa luovutetuille alueille jääneet kartonkitehtaat Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttamat alueet käsittivät seuraavat kartonkitehtaat:
Hämekosken kartonkitehdas, Harlu Enson kartonkitehdas, Enso Suojärven kartonkitehdas, Suojärvi
Sellutehtaat Suomessa Kaikki Suomessa toimivat sellutehtaat toimivat sulfaattimenetelmällä. Suomen viimeinen sulfiittisellutehdas suljettiin vuonna 1991. Tervasaaressa jatkoi sulfiittimenetelmään perustuva SAP-sellulinja vuoteen 2007 saakka. Suomessa toimii 17 sellutehdasta puolisellutehtaat (2) mukaan luettuna. Näiden lisäksi UPM Rauman paperitehtaalla on fluff-sellulinja. Kaskisten sellutehdas suljettiin maaliskuussa 2009.
Toiminnassa olevat sellutehtaat tuotantokapasiteetteineen Metsä Fibre Oy Joutsenon sellutehdas, 690 000 t/a sulfaattisellu Kemin sellutehdas, 1 500 000 t/a sulfaattisellu Rauman sellutehdas, 650 000 t/a sulfaattisellu Äänekosken sellutehdas, 1 300 000 t/a sulfaattisellu
Stora Enso Oyj Enocellin tehdas, Uimaharju, Joensuu, 630 000 t/a sulfaattisellu Kaukopään sellutehdas, Imatra, 900 000 t/a sulfaattisellu Oulun sellutehdas, 550 000 t/a sulfaattisellu Tainionkosken sellutehdas, Imatra, 200 000 t/a sulfaattisellu Varkauden sellutehdas, 335 000 t/a sulfaattisellu Heinolan kartonkitehdas, puolisellu
UPM-Kymmene Oyj Kaukaan sellutehdas, Lappeenranta, 770 000 t/a sulfaattisellu Kymin sellutehdas, Kuusankoski, Kouvola, 870 000 t/a sulfaattisellu Pietarsaaren sellutehdas, Pietarsaari, 800 000 t/a sulfaattisellu RaumaCell, Rauma, 150 000 t/a fluff-sellu
Kotkamills Oy Kotkan sellutehdas, 180 000 t/a sulfaattisellu
Mondi Powerflute Oy Mondi Powerflute, Sorsasalo, Kuopio, puolisellu
Lakkautetut sellutehtaat Vanhemmat suljetuista tehtaista olivat sulfiittisellutehtaita ja uudemmat sulffaattimenetelmään (kraft) perustuneita. Suomen viimeinen varsinainen sulfiittisellutehdas suljettiin vuonna 1991, vaikkakin Heinolan flutingtehdas toimii vielä sulfiittimenetelmällä (NSSC). Porin kartonkitehdas, puolisellu Kaskisten sellutehdas, 450 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 13.3.2009) Tervasaaren sellutehdas, Valkeakoski, 235 000 t/a sulfaattisellu (suljettu joulukuussa 2008) Kemijärven sellutehdas, 250 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 27.4.2008) Tervasaaren sulfiittisellutehdas/sap-sellulinja (suljettu 2007) Mäntän sellutehdas, sulftiittisellu (suljettu vuonna 1991) Rauman sulfiittisellutehdas, 200 000 t/a sulfiittisellu (toiminnassa 1920–1991) Toppilan sellutehdas, 80 000 t/a sulfiittisellu (suljettu vuonna 1986) Lielahden sellutehdas, sulfiittisellu (suljettu 1985)