Demosthenes (; 385/382–322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen valtiomies ja puhuja, joka oli kotoisin Ateenasta. Hänet luetaan yhdeksi kymmenestä attikalaisesta puhujasta, ja hän oli näistä merkittävin. Häntä on pidetty kreikkalaisen puhetaidon suurimpana edustajana ja koko antiikin suurimpana puhujana.
Demosthenes aloitti puhetaidon opinnot voidakseen puolustaa omaa asiaansa perintökiistassa. Hän opiskeli puhetaitoa Isaioksen oppilaana. Ennen taitavaksi puhujaksi tuloaan Demosthenes kärsi puhevioista. Hän harjoitteli legendan mukaan puhumista meren rannalla huutamalla aaltojen pauhun yli suu täynnä kiviä. Pitkällisen ja peräänantamattoman harjoituksen tuloksena puheviastaan aiemmin pilkatusta Demostheneesta tuli aikansa merkittävin puheiden pitäjä. Hän piti poliittisia puheita vuosina 351–340 eaa.
Demosthenes oli Ateenan itsenäisyyden lämmin puolustaja kaupunkia uhannutta makedonialaista valtauspolitiikkaa vastaan. Vuonna 351 eaa. hän aloitti niin sanotut filippolaispuheet eli ”filippiikit”, jotka oli suunnattu Makedonian kuningasta Filippos II:a vastaan. Ne varoittivat Makedonian taholta tulevasta lahjonnasta ja uhkaavasta sodanvaarasta ja yrittivät nostattaa ateenalaiset taisteluun Makedoniaa vastaan. Vuonna 341 eaa. hänen puheensa auttoikin Ateenan sotapuolueen valtaan, Ateena solmi liiton Korintin ja muutamien muiden valtioiden kanssa, ja Makedoniaa vastaan aloitettiin sota vuonna 340 eaa. Tuloksena oli tappio Khaironeian taistelussa vuonna 338 eaa.
Demosthenes katsoi, että Ateenan lähettiläänä Makedoniassa toiminut Aiskhines olisi toiminut epärehellisesti ja nosti vuonna 344 eaa. oikeusjutun tätä vastaan. Syytetty vapautettiin niukalla äänienemmistöllä. Aiskhines pyrki kostoon: Demostheneelle ehdotettiin vuonna 336 eaa. kunniaseppelettä hänen ansioistaan, mutta Aiskhines pyrki kumoamaan ehdotuksen ja tuomitsi puheessaan Demostheneen koko uran epäonnistuneeksi. Ratkaisu lykkäytyi vuoteen 330 eaa., jolloin Demosthenes sai seppeleensä ja Aiskhines karkotettiin maanpakoon.
Demosthenes tuomittiin lahjusten otosta, kun hänen oli väitetty auttaneen vangittua makedonialaista sotapäällikköä Harpalosta pakenemaan, ja hän joutui pakenemaan Aiginalle. Hänet kutsuttiin takaisin vuonna 323 eaa., mutta Makedonia vaati hänen luovuttamistaan tuomiolle. Hän surmasi itsensä myrkyllä välttyäkseen joutumasta makedonialaisten käsiin.
Elämä Tausta ja varhainen elämä
Demosthenes oli Demosthenes-nimisen miehen poika ja kotoisin Ateenan kaupunkivaltioon kuuluneesta Attikan Paianian (Alempi tai Ylempi Paiania) demoksesta. Hänen syntymävuodestaan antiikin aikaiset lähteet ovat yhtä erimielisiä kuin nykytutkijoiden arviot. Varhaisemmat tutkijat luottivat Dionysios Halikarnassoslaisen nimenomaiseen todistukseen, jonka mukaan Demosthenes syntyi vuotta ennen 100. olympiadia, toisin sanoen 99. olympiadin neljäntenä vuonna eli 381 eaa.Dionysios Halikarnassoslainen: Kirje Ammaiokselle 1.4. Aulus Gellius puolestaan kertoo, että Demosthenes oli 27-vuotias kirjoittaessaan puheensa Androtionia ja Timokratesta vastaan, jotka ajoittuvat vuoteen 355 eaa.;Aulus Gellius: Attikan öitä (Noctes Atticae) 15.28. tämän mukaan hänen syntymänsä olisi sijoittunut vuoteen 383 tai 382 eaa. Pseudo-Plutarkhoksen kokoelmassa Kymmenen puhujan elämäkerrat puolestaan esitetään, että Demosthenes syntyi arkontti Deksitheuksen virkakaudella eli 385 eaa., ja monet nykytutkijat ovat seuranneet tätä tietoa.Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 845d. Jotkut taas ovat puolustaneet vuotta 384 eaa.
Demostheneen isä jätti kuollessaan jälkeensä lesken, joka oli Gylonin tytär, sekä kaksi lasta eli seitsemänvuotiaan Demostheneen ja viisivuotiaan tyttären.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 4; Demosthenes: Afobosta vastaan II s. 836; Aikhines: Ktesifonia vastaan 171; Böckh, August: Corpus inscriptionum Graecarum I s. 464. Kuolinhetkellään isä oli uskonut vaimonsa ja lastensa suojelun sekä omaisuutensa – joka koostui osin pääomasta, osin suuresta miekkojen tuotantopajasta – kolmen holhoojan huoleksi: nämä olivat hänen sisarenpoikansa Afobos, veljenpoikansa Demofon ja vanha ystävänsä Therippides. Ensimmäisen piti mennä naimisiin lesken kanssa ja saada tämän myötäosana 80 minaa; toisen tuli naida tytär hänen tullessaan täysi-ikäiseksi ja saada heti kaksi talenttia; kolmas puolestaan sai 70 minan koron siihen asti, kunnes poika Demosthenes saavuttaisi aikuisuuden.Demosthenes: Afobosta vastaan I s. 814, 816, Afobosta vastaan II s. 840. Kahdesta ensimmäisestä holhoojasta kumpikaan ei noudattanut testamentin ehtoja, ja kaikki kolme – suvun vastalauseista huolimatta – tuhlasivat ja omivat huomattavan osan varallisuudesta, jonka arvioidaan olleen yli 14 talenttia. Viisaalla hallinnoinnilla omaisuus olisi Demostheneen alaikäisyyden aikana helposti voinut kaksinkertaistua. Sen sijaan Demostheneen tultua täysi-ikäiseksi holhoojilta löytyi vain 70 minaa eli noin kahdestoistaosa alkuperäisestä omaisuudesta.Demosthenes: Afobosta vastaan I s. 812, 832, 815; Onetoria vastaan s. 865.
pienoiskuva|vasen|pysty=0.9|Demosthenes harjoittelee puhetaitoa. Jean-Jules-Antoine Lecomte du Nouÿ, 1870. Tämä häpeällinen sukulaisten ja holhoojien käytös vaikutti kiistatta suuresti Demostheneen mieleen ja luonteeseen. On arveltu, että hänen koko myöhempää elämäänsä leimaava voimakas oikeudentunto juurtui ja kehittyi juuri tuolloin, hänen kärsiessään epäoikeudenmukaisuudesta niiden taholta, joilta hänellä olisi ollut oikeus odottaa suojelua. Näin Demosthenes joutui turvautumaan omiin kykyihinsä, ja tuloksena oli vahva itseluottamus, riippumattomuus ja puhetaito – ainoa taito, jolla hän saattoi toivoa saavansa oikeutta itselleen.
Opinnot
Vaikka Demosthenes vietti nuoruutensa monien huolien ja vastoinkäymisten keskellä, ei ole syytä uskoa Plutarkhoksen väitettä, että hän olisi kasvanut vailla huolenpitoa ja kokonaan ilman opetusta.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 4. Jo se seikka, että hänen holhoojiaan syytettiin siitä, etteivät he maksaneet hänen opettajilleen palkkaa,Demosthenes: Afobosta vastaan I, s. 828. osoittaa, että hän sai jonkinlaista opetusta. Tämän vahvistaa myös Demostheneen oma kertomus,Demosthenes: Kunniaseppeleestä s. 312, 315. vaikka hänen koulutuksensa tuskin käsitti paljoa enemmän kuin alkeiskurssin.
Useat nimekkäät henkilöt, jotka mainitaan Demostheneen opettajiksi, liittyivät häneen todennäköisesti vasta hänen saavutettuaan täysi-ikäisyyden. Hänen kerrotaan opiskelleen filosofiaa Platonin johdolla.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 5; Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 844; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 3.46; Cicero: Brutus 31, Puhuja (Orator) 4; Quintilianus: Puhujan kasvatus (Institutio oratoria) 13.2.22, 10.24; Aulus Gellius: Attikan öitä 3.13. On mahdollista, että Demosthenes tunsi Platonin ja arvosti tätä, mutta on hyvin epävarmaa, saiko hän todella opetusta tältä. Jotkut kriitikot ovat esittäneet Demostheneen täytenä platonikkona, mutta tämä on epäilemättä liioittelua.
Joidenkin antiikin lähteiden mukaan Demosthenes opiskeli puhetaitoa Isokrateen johdolla,Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 844; Fotios: Bibliotheke s. 492. mutta tämä oli jo antiikin aikana kiistanalainen väite; joidenkin mukaan hän ei ollut Isokrateen oppilas, vaan ainoastaan tutustui tämän kirjoittamaan puhetaidon oppikirjaan.Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 837; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 5. Demostheneen omissa puheissa ei ole mitään viitteitä siitä, että hän olisi ollut Isokrateen oppilas — päinvastoin, hän puhuu tämän koulukunnasta halveksivasti.Demosthenes: Lakritosta vastaan s. 928, 937. Puheista ei voida perustellusti havaita Isokrateen vaikutusta, sillä yksittäiset sanavalinnat tai ilmaisut eivät ole riittäviä todisteita.
Paljon todennäköisempää on, että Demosthenes sai puhetaidon opetusta Isaiokselta,Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 5; Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 844; Fotios: Bibliotheke s. 492. joka tuohon aikaan oli merkittävin puhuja perintöoikeudellisissa asioissa — juuri niissä, joissa Demosthenes tarvitsi apua. Tätä tukee myös se, että hänen varhaisimmat puheensa, kuten puheet Afobosta ja Onetoria vastaan, muistuttavat suuresti Isaioksen tyyliä, niin että antiikin kirjoittajatkin uskoivat Isaioksen joko laatineen ne Demostheneelle tai opastaneen häntä niiden laatimisessa.Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 839; Libanios: Demostheneen elämä (Vita Demosthenis) s. 3, Tiivistelmä puheesta Onetoria vastaan (Argumentum orationis In Onetorem) s. 875. On siis varsin uskottavaa, että Demosthenes valmistautui yksityisesti puhujan ammattiin alaikäisyytensä viimeisinä vuosina — sekä olosuhteidensa pakottamana että aikansa puhujien herättämän ihailun motivoimana — ja että hän täysi-ikäisyyden saavutettuaan sai opetusta Isaiokselta.
Ensimmäiset oikeusjutut Afobosta vastaan
Heti täysi-ikäiseksi tultuaan vuonna 366 eaa. Demosthenes vaati holhoojiaan esittämään tilityksen omaisuutensa hoidosta. Nämä onnistuivat kuitenkin juonittelemalla lykkäämään asian käsittelyä kahdella vuodella. Tämä ei ehkä ollut Demostheneellekaan täysin epämieluisaa, koska hänen täytyi vielä valmistautua, hankkia oikeudellista tietoa ja puhetaidollista varmuutta ennen kuin saattoi toivoa menestyvänsä omassa asiassaan. Näiden kahden vuoden aikana asia kuitenkin tutkittiin kahdesti oikeuden toimesta, ja molemmilla kerroilla tehtiin ratkaisu Demostheneen eduksi.Demosthenes: Afobosta vastaan I s. 828, Afobosta vastaan III s. 861.
Kolmantena vuonna täysi-ikäiseksi tulonsa jälkeen, arkontti Timokrateen virkakaudella vuonna 364 eaa.,Demosthenes: Onetoria vastaan s. 868. Demosthenes nosti virallisesti syytteen Afobosta vastaan arkontin edessä. Hän pidätti itsellään oikeuden nostaa myöhemmin vastaavat syytteet Demofonia ja Therippidestä vastaan, mutta ei näytä tehneen tätä.Demosthenes: Afobosta vastaan I s. 817; Pseudo-Plutarkhos: Kymmenen puhujan elämäkerrat 844; Zosimos Askalonlainen: Demostheneen elämä (Vita Demosthenis) s. 147. Afobos tuomittiin maksamaan kymmenen talentin sakko. Demosthenes sai näin ollen oikeuden puolelleen huolimatta Afoboksen yrityksistä torjua syytökset ja syöstä hänet uusiin oikeusjuttuihin.Demosthenes: Afobosta vastaan I s. 862. Demostheneen säilyneet puheet Afobosta vastaan, joka yritti estää häntä saamasta haltuunsa omaisuuttaan, liittyvät juuri näihin tapahtumiin.
Demosthenes oli näin saavuttanut merkittävän voiton vastustajistaan huolimatta poikkeuksellisista vaikeuksista: hänen ruumiinrakenteensa oli heikko ja hänen puhe-elimensä vajavainen — mistä lienee peräisin hänen pilkkanimensä Batalos, joka saattoi tarkoittaa joko hentoa nuorukaista tai änkyttäjää. Hän onnistui voittamaan luonnon asettamat esteet ainoastaan peräänantamattoman harjoittelun ja päättäväisyyden ansiosta. Nämä ponnistelut hän lienee tehnyt saavutettuaan täysi-ikäisyyden. Näin hän valmistautui uralleen poliittisena puhujana ja valtiomiehenä ottamalla osaa erilaisiin siviilioikeudenkäynteihin. On hyvin epävarmaa, ryhtyikö Demosthenes aikaisempien puhujien tavoin myös puhetaidon opettajaksi, kuten jotkut hänen kreikkalaisista elämäkertureistaan väittävät.
Meidiasta vastaan
Oikeusjuttu Afobosta vastaan teki Meidiaasta Demostheneen pelottavan ja leppymättömän vihollisen,Demosthenes: Afobosta vastaan II s. 840, Meidiasta vastaan s. 539 jne. ja vaara, johon Demosthenes näin joutui, oli sitäkin uhkaavampi, koska hänellä ei ollut Meidiasta vastaan muuta kuin omat henkilökohtaiset kykynsä ja hyveensä. Meidias kuului vaikutusvaltaiseen piiriin, jolla ei tosin vielä ollut selkeää poliittista suuntausta, mutta joka rikkoi kaupunkivaltion lakeja ja uhrasi sen voimavarat omien itsekkäiden etujensa hyväksi, ja oli siten edesauttamassa sen tuhoa.