Aiskhylos (, ; 525/524–456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta. Hän on yksi kolmesta merkittävimmästä kreikkalaisesta tragediarunoilijasta Sofokleen ja Euripideen ohella, ja häntä voidaan pitää länsimaisen tragedian varsinaisena perustajana.Linkomies, Edwin: ”Aiskhyloksen elämä ja teokset”. Teoksessa Kaimio, Maarit: ”Johdanto”. Teoksessa
Aiskhylos osallistui Marathonin (490 eaa.) ja Salamiin taisteluihin (480 eaa.) persialaissotien aikaan. Hän voitti Ateenan näytelmäkilpailut ensimmäisen kerran vuonna 484 eaa. Paitsi että hän kirjoitti elinaikanaan noin 90 näytelmää, hän myös sävelsi useimpien näytelmiensä musiikin, ohjasi, toimi koreografina ja nuorena jopa näytteli. Aiskhylos lisäsi näytelmiin toisen näyttelijän, ja oli näin luomassa vanhalle attikalaiselle tragedialle ominaista dialogin ja lyyristen osuuksien tasapainoa. Useissa Aiskhyloksen teksteissä ylistetään Ateenan kaupunkia ja sen demokraattista oikeusjärjestystä. Hänen kirjoituksissaan välittyvät vahvasti historiallisuus, tarunomaisuus ja kunnioitus jumalia kohtaan.
Elämä Nuoruus ja varhainen ura
Aiskhylos syntyi Ateenan kaupunkivaltioon kuuluneessa Attikan Eleusiissa. Hänen isänsä oli ylhäissukuinen tilanomistaja Euforion. Tällä oli ilmeisesti joku yhteys kaupungin kuuluun Demeterin kulttiin ja Eleusiin mysteereihin, mistä Aiskhylos itsekin on oletettavasti saanut uskonnollisia vaikutteita. Aiskhylos oli itsekin vihitty mysteereihin, ja siksi Aristofanes laittaa hänet Sammakoissa rukoilemaan Eleusiin jumalatarta.Aristofanes: Sammakot 884. Aiskhylos sai ilmeisesti jo varhain vaikutteita tragedianäytöksistä. Pausanias kertoo tarinan, jonka mukaan hän olisi myös aloittanut uransa näytelmäkirjailijana jo varhain. Sen mukaan hän olisi nukahtanut kerran poikasena ollessaan, ja unessa hänelle ilmestyi Dionysos, joka kehotti häntä ryhtymään tragediakirjailijaksi. Herättyään hän kokeili sitä, ja se tuntui luontuvan.Pausanias: Kreikan kuvaus 1.21.2
pienoiskuva|vasen|upright=0.68|Aiskhyloksen rintakuva. Roomalainen kopio noin vuodelta 30 eaa. perustuen kreikkalaiseen alkuperäisteokseen noin vuodelta 340–320 eaa. Aiskhyloksen tuotannosta näkee, että hän oli hyvin perehtynyt varhaisempaan kreikkalaiseen runouteen, erityisesti Homerokseen, mutta myös Hesiodokseen ja kuorolyriikkaan sekä Soloniin. Näytelmäkilpailuihin Aiskhylos osallistui ensimmäisen kerran Dionysia-juhlissa vuonna 499 eaa. ollessaan 25-vuotias. Tuolloin hänen kilpakumppaneinaan olivat Khoirilos ja Pratinas. Alkuvaiheessa hän näytteli itsekin näytelmissään. Aiskhylos ei saavuttanut menestystä vielä tuolloin. Hänen ensimmäinen voittonsa tuli vasta vuonna 484 eaa., jolloin hän oli jo noin 40-vuotias. Tuolloisten näytelmien nimiä ei tunneta, mutta hänen kilpakumppaneinaan olivat edelleen ilmeisesti Pratinas sekä Khoirilos tai Frynikhos. Vuonna 472 eaa. hän saavutti voiton trilogialla, johon kuului kaikkein varhaisin nykyaikaan säilynyt kreikkalainen tragedia Persialaiset. Yhteensä Aiskhylos saavutti kolmetoista voittoa. Suurimman osan niistä hän sai vuoden 484 eaa. ensimmäisen voittonsa ja vuoden 470 eaa. välillä.
Sotilaana
Aiskhylos kunnostautui kirjailijanuran lisäksi myös sotilaana persialaissodissa vuosien 490–479 eaa. välillä. Hänen ensimmäinen suuri taistelunsa oli Marathonin taistelu vuonna 490 eaa. Hän ja hänen veljensä Kynaigeiros saavuttivat siinä niin paljon mainetta, että heidät kuvattiin maalauksessa, joka oli tehty Dionysoksen teatterille, Pausaniaan mukaan jo kauan ennen sinne pystytettyä Aiskhyloksen patsasta. Aiskhylos osallistui myös Artemisionin ja Salamiin taisteluihin (480 eaa.) sekä Plataiain taisteluun (479 eaa.).Pausanias: Kreikan kuvaus 1.14.4, 1.21.2.
Myös Aiskhyloksen muu perhe kunnostautui sodissa. Marathonissa erityisen urhoollisena mainittiin Kynaigeiros,Herodotos: Historiateos 6.114. kun taas Aiskhyloksen nuoremman veljen Ameiniaan kerrotaan aloittaneen hyökkäyksen persialaisia laivoja vastaan Salamiissa.Herodotos: Historiateos 8.84; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.25. Tällä maineella on saattanut olla vaikutuksensa myös Aiskhyloksen voittoihin näytelmäkilpailuissa. Omakohtainen kokemus sodasta on ainakin mitä ilmeisimmin vaikuttanut eloisiin taistelukuvauksiin sellaisissa näytelmissä kuin Persialaiset, joka kertoo juuri persialaissodasta, sekä Seitsemän Thebaa vastaan, joka kertoo myyttiseen aikaan sijoittuneesta taistelusta.
Sisiliassa Hieronin hovissa
Saavutettuaan kuuluisuutta Aiskhylos sai kutsun Sisiliaan Syrakusan tyranni Hieronin hoviin. Hieron tuki taiteilijoita, ja hänen hovissaan toimi samaan aikaan myös muun muassa lyyrinen runoilija Simonides. Aiskhylos kirjoitti Sisiliassa useita näytelmiä. Ensimmäisiä oli tragedia Aitnan naiset, joka liittyi Hieronin vain hieman aiemmin vuonna 476 eaa. perustamaan Aitnan kaupunkiin. Kadonneessa näytelmässä Aiskhylos ennusteli kaupungille menestystä ja rukoili sen puolesta. Hieronin toiveesta Aiskhylos tuotti Syrakusassa myös — teoriasta riippuen ensimmäisen tai toisen — esityksen Persialaisista.
pienoiskuva|Aiskhylos ja Sofokles. Ny Carlsberg Glyptotek. Tarkkoja vuosia Aiskhyloksen käynnille Sisiliassa ei tunneta, ja siitä on ainakin kolme eri teoriaa. Ensimmäisen teorian mukaan Aiskhylos olisi ollut Sisiliassa noin vuosina 478–473 eaa., ja tuottanut siellä Aitnan naiset noin vuonna 475 eaa. ja ensimmäisen esityksen Persialaisista jo ennen Ateenan vuoden 472 eaa. esitystä. Toisen teorian mukaan Persialaisten esitys Ateenassa vuonna 472 eaa. olisi ollut näytelmän ensiesitys, ja Aiskhylos olisi ollut Sisiliassa tämän jälkeen noin vuosina 472–469 eaa. Kolmannen teorian mukaan Aiskhylos olisi siirtynyt Sisiliaan vasta Ateenassa vuonna 468 eaa. Sofokleelle kärsimänsä tappion jälkeen.
pienoiskuva|Aiskhylos esittää Aitnan naiset Hieronille Syrakusassa. Yksityiskohta Gustavo Mancinellin maalauksesta Teatro Politeamassa Palermossa, 1891. Jälkimmäinen teoria perustuu siihen tosiseikkaan, että ainakin vuonna 468 eaa. Aiskhylos oli — vielä tai jälleen — Ateenassa. Tuolloin hän kärsi karvaan tappion tragediakilpailussa nuoremmalle kilpailijalleen Sofokleelle. Plutarkhoksen mukaan Aiskhylos olisi tuntenut tästä nöyryytyksestä niin suurta häpeää, että siirtyi sen vuoksi Hieronin hoviin.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, ”Kimon” 8.Pausanias: Kreikan kuvaus 1.2.3. Ei kuitenkaan ole varmuutta, pitääkö Plutarkhoksen antama tieto paikkansa. Tällöin Aiskhylos ei olisi ainakaan voinut toimia hovissa kovin kauaa, sillä Hieron kuoli jo vuonna 467/466 eaa. Käynti olisi jäänyt lyhyeksi myös siksi, että hän vaikuttaa olleen Ateenassa vuonna 467 eaa., jolloin voitti siellä trilogialla, johon kuului näytelmä Seitsemän Thebaa vastaan.
Mikäli Aiskhyloksen siirtyminen Sisiliaan todella liittyisi Ateenassa kärsittyyn tappioon, se voitaisiin selittää niin, että Aiskhylos, jonka oma ja perheen kunnia oli kytköksissä persialaissodan muistoihin, kenties tunsi Ateenan myöhemmän suurellisuuteen pyrkivän politiikan ja kulttuurielämän vieraaksi itselleen. Aiskhyloksen varhaisten vuosien aikalaiset Miltiades, Aristeides ja Themistokles olivat korvautuneet Kimonilla, ja hänen tukemansa perinteiset aristokraattiset arvot yhä laajenevalla demokratialla. Tappio Sofokleelle olisi voinut olla Ateenan jättämisen välitön syy tämän kaiken jälkeen, ja tuntua entistäkin karvaammalta, kun yhtenä tuomarina palkintoa myöntämässä oli juuri Kimon.
Kerrotaan, että Aiskhyloksen Sisiliassa tekemissä näytelmissä esiintyi paikallisia sanoja ja sanontoja, joita ateenalaiset eivät ymmärtäneet.Athenaios: Deipnosofistai 9.402b. Tällaisia ilmauksia on havaittavissa myös Aiskhyloksen myöhemmissä säilyneissä näytelmissä. Tämä voisi tukea sitä, että Aiskhylos olisi ollut saarella kauemminkin.
Antiikin lähteissä Aiskhyloksen ensimmäisestä käynnistä Sisiliassa esiintyy myös muita versioita, joiden todenperäisyys kyseenalaistetaan nykyisin. Erään mukaan hän olisi käynyt saarella jo aiemmin, vuonna 488 eaa., ja tällöin syynä olisi ollut se, että Simonides olisi voittanut hänet elegiakilpailussa Marathonissa kaatuneiden kunniaksi. Sudassa esiintyy puolestaan vielä yksi versio, jonka mukaan Aiskhylos olisi käynyt Sisiliassa jo vuonna 499 eaa. heti ensimmäisen näytelmäkilpailunsa jälkeen.
Jälleen Ateenassa
Jossakin vaiheessa Aiskhylos palasi takaisin Ateenaan, mutta myöskään tämän ajankohtaa ei tunneta. Aiskhylos oli Ateenassa ainakin vuonna 458 eaa., sillä tuolloin hän esitti siellä trilogiansa Oresteia. Se on ainoa antiikin ajalta kokonaisena säilynyt trilogia eli kolmen yhdessä esitetyn näytelmän kokonaisuus. Näytelmällä Aiskhylos saavutti viimeisen voittonsa.
pienoiskuva|Yleisöä Ateenassa Aiskhyloksen Agamemnonin esityksen aikana. William Blake Richmondin maalaus, 1884. Trilogian kolmannessa tragediassa Eumenideissa Aiskhylos puolusti Ateenan ”viimeistä aristokraattista linnaketta” areiopagin neuvostoa kaupungin valvojana Periklestä ja muita nousevia ääridemokraatteja vastaan. Hän kuitenkin epäonnistui puuttumisessaan politiikkaan, eikä näytelmällä ollut hänen toivomaansa vaikutusta. Hän saattoi pettyä tähän, tai pelätä seurauksia, ja jätti Ateenan uudelleen ja siirtyi jälleen Sisiliaan.
Lähdölle on esitetty myös toinen syy. Useiden antiikin aikaisten mainintojen mukaan Aiskhylos kohtasi ilmeisesti Oresteian esityksen jälkeen syytteen ”jumalattomuudesta” (asebeia) tai uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta. Hänen väitettiin joko paljastaneen yksityiskohtia Eleusiin mysteereistä tai muutoin halventaneen niitä. Toiseksi syyksi mainitaan se, että Aishylos oli esittänyt Eumenideissa erinykset eli raivottaret mieltä kuohuttavalla ja ihmisiä suorastaan järkyttäneellä tavalla. Ainakaan Eumenideissa ei ole mitään, mitä voitaisiin pitää Eleusiin mysteereiden paljastamisena tai halventamisena. Siksi on mahdollista, että syytteen takana olivat ennemmin poliittiset motiivit, ja Aiskhyloksen vastustajat olisivat hyödyntäneet joko Eumenidien aikaansaamaa vihastusta tai jotakin sittemmin kadonneessa näytelmässä ollutta yksityiskohtaa. Aristoteles sanoo Aiskhyloksen puolustautuneen syytöksiä vastaan sanomalla, ettei hän tiennyt näytelmässä mainitsemansa asian olleen salaisuus.Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka 3.1, 1111a8–12.
Paluu Sisiliaan ja kuolema
Oli syy mikä oli, Aiskhylos jätti Ateenan vielä kerran, ja palasi Sisiliaan vuonna 458/457 eaa. Tällä käynnillään hän asettui Gelaan. Siellä hän myös kuoli vuonna 456 eaa. ollessaan 69-vuotias. Perimätiedon mukaan Aiskhylos kuoli varsin merkillisellä tavalla, nimittäin niin, että kotka pudotti hänen päähänsä kilpikonnan. Kotka nähtävästi luuli kirjailijan kaljua päätä kiveksi ja halusi saada kilpikonnan rikki. Tarinan mukaan muuan oraakkeli olisi vuotta aiemmin ennustanut, että Aiskhylos saisi surmansa ilmasta tulevasta iskusta.Suda, .
Gelan asukkaat osoittivat Aiskhylokselle suurta kunnioitusta, ja pystyttivät hänelle hienon hautamuistomerkin, johon kirjoitutettiin hänen itse elegisessä distikonissa laatimansa hautakirjoitus. Siinä Aiskhylos mainitsee vain uransa sotilaana ja Marathonin taistelun, ei lainkaan tointaan kirjailijana:Pausanias: Kreikan kuvaus 1.14.4; Athenais: Deipnosofistai 14.627.
Näytelmät pienoiskuva|200px|Aiskhyloksen säilyneiden tragedioiden vuoden 1552 laitoksen kansilehti.
Aiskhyloksen sanotaan kirjoittaneen 90 näytelmää. Niistä vain seitsemän on säilynyt nykyaikaan kokonaisina. Aiskhyloksen tragedioille on tyypillistä toiminnan ja henkilöiden suoraviivaisuus sekä voimakas uskonnollinen tunne, mikä muistuttaa kreikkalaisen teatterin tiiviistä kytköksistä uskontoon ja uskonnollisiin juhliin. Näytelmien pääteemana on usein jumalien voima.
Aiskhylos teki teatteriin useita uudistuksia. Hän muun muassa lisäsi tragediaan toisen näyttelijän aikaisemman yhden näyttelijän ja kuoron lisäksi. Tämä mahdollisti dialogin käyttämisen näytelmissä.
Säilyneet näytelmät
Aiskhyloksen säilyneet seitsemän näytelmää ovat:
Persialaiset () (472 eaa.) Seitsemän Thebaa vastaan () (467 eaa.)