Suuronnettomuus eli katastrofi on onnettomuus, joka on erityisen vakava kuolleiden tai loukkaantuneiden määrällä taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneilla vahingoilla mitattuna. Niitä voivat olla esimerkiksi isot liikenne-, räjähdys-, myrkky-, kaasu- ja ydinonnettomuudet. Suuronnettomuuksien hoitamisessa vaaditaan usein eri viranomaisten tai muiden tahojen yhteistyötä sekä kapasiteettia.

Suomessa erityyppisissä suuronnettomuuksissa johtovastuu on eri viranomaisilla heidän oman toimintansa lisäksi myös tukevien viranomaisten toiminnasta. Jos suuronnettomuus tapahtuu maa-alueella tai sisävesillä, johtaa pelastustoimintaa pelastustoimi, käytännössä aluepelastuslaitos. Jos kyseessä on vaaratilanne tai uhkatilanne, kuten kouluampuminen, terroriteko tai maastoetsintä, johtaa toimintaa poliisi. Maastoetsinnöissä poliisia voi avustaa vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Mikäli merialueella tapahtuu onnettomuus, toimintaa johtaa Suomen rajavartiolaitoksen merivartiosto. Jos onnettomuus on epidemia, pandemia tai joukkomyrkytys, on johtava viranomainen terveystoimi. Lentopelastuskeskus johtaa toimintaa, jos kyse on ilma-aluksen katoamisesta eikä sen tiedetä pudonneen maahan, sisävesiin tai mereen.

Onnettomuusvalmius

Suuronnettomuudessa tai häiriötilanteessa pelastusyhtymää. Suomen sisäministeriön pelastusviranomaisella on oikeus antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä ja määrätä pelastustoiminnan johtajasta pelastusyhtymän osalta.

Suuronnettomuuden pelastustoimien organisaatio

Suuronnettomuuden sattuaessa saatetaan vaatia useiden viranomaisten yhteistoimintaa sekä tavanomaista suurempia määriä pelastustoimintaan osallistuvia henkilöitä. Toimialueen pelastustoimi perustaa pelastustoiminnan johtokeskuksen, PEL-JOKE:n, ennakkosuunnitelman tai pelastustoiminnan johtajan päätöksen mukaisesti. Sen katsotaan tulleen perustetuksi, kun osallistuvien tehtävät on jaettu, viestiliikenneyhteydet on kokeiltu ja tilannekuva ajanmukaistettu. Pelastustoiminta yleensä on kunnalliseen itsehallintoon liittyvää toimintaa, jossa kunnat ovat siirtäneet toimeenpanon aluepelatuslaitokselle.

PEL-JOKE johtaa pelastuskomppanioiden esikuntia ja pelastustoiminnan tukitoiminnan johtoelintä, TUJE:a. PEL-JOKE:n henkilöstö avustaa pelastustoiminnan johtajaa. Moniviranomaistoimintana PEL-JOKE:ssa voivat olla edustettuina pelastustoimi itse, poliisi, ensihoitopalvelu, sosiaalipäivystys, kriisipäivystys, puolustusvoimat, lentoyhtiö, vapaaehtoinen pelastuspalvelu jne. PEL-JOKE:n toiminta voidaan jaotella kolmeen ryhmään: tilanteen seurantaan ja tilanteesta johtuviina arvioihin, päätöksiin ja päätösten toimeenpanoon sekä viestintään.

Tilanteen seurannassa kootaan tilannetietoja, käsitellään niitä, ylläpidetään tilannekuvaa, jaetaan sitä. Tilanteesta pidetään karttaa ja tilannepäiväkirjaa. Tilannetietoja voidaan saada alemman tason johtoportailta, yhteistyöorganisaatioilta, joukkotiedonvälityksestä, kansainvälisiltä järjestöiltä ja muista lähteistä.

Päätöksiä tehdään säädösten, työjärjestysten ja suunnitelmien mukaisesti.

Viestintää kuuluu tiedonjakaminen omalla organisaatiolle tilanteesta ja sen muutoksista, yhteistyöviranomaisille. Ulkoisesti viestintään kuuluu tiedottaminen ja toimintaohjeiden antaminen väestölle sekä uutistiedottaminen joukkotiedonvälittäjille. Valvonnalla varmistetaan kokonaisuuden toiminta.

Poliisin johtojärjestelmä on kolmiportainen. Poliisin yleisjohtajana toimii päällystöön kuuluva poliisi, joka vastaa poliisin kenttätoiminnan operatiivisesta johtamisesta. Hän tukee poliisiyksikön johtoa ja varmistaa operatiivisen kenttäjohtamisen. Hän vastaa tilannekuvan muodostamisesta, voimavaroista ja toimintavalmiusasioista. Yleisjohtajan esimiehiä ovat poliisipäällikkö, polisipalvelut-linjan apulaispoliisipäällikkö, sekä valvonta- ja hälytystoiminnan sektorijohtaja ja esimieheksi erikseen määrätyt.

Poliisin tilannejohtaja johtaa tehtävän suorittamista.

Suuronnettomuustapauksessa poliisien tehtävät jakautuvat liikenteenohjaamiseen, eristämiseen, tutkintaan ja etsintään.

PEL-JOKE pelastustoiminnan johtokeskuksen johto-osa pelastustoiminnan johtaja pelastustoiminnan esikunta pelastustoiminnan johtoryhmä tilannearviointi toimenpidepäätökset pöytäkirjan pitäminen tilannekeskus tietojen kokoaminen, käsittely ja ylläpito tilannekuvan ylläpito tilanteen esittely, tilannekuvan jakaminen viestien vastaanottaminen ja jakaminen tilannepäiväkirjan pitäminen viestintäkeskus viestintä tiedottaminen omalle organisaatiolle, yhteistöviranomaisille tiedottaminen väestölle viranomaistiedotteiden lähettäminen uutistiedottaminen joukkotiedotusvälineille uutisoinnin seuranta kyselyihin vastaaminen Tarvittava onnettomuusvalmius määrittyy onnettomuuden suuruuden mukaan. Pienessä onnettomuudessa pelastusryhmä kykenee toimeenpanemaan pelastustoiminnan, keskisuuressa onnettomuudessa käytetään pelastusjoukkuetta, suuressa onnettomuudessa puolestaan pelastuskomppaniaa ja s

TUJE

PEL-JOKE:n tueksi voidaan perustaa tukitoimintojen johtoelin, TUJE. Se tukee pelastustoimintaa ja huolehtii niistä, joilla ei ole fyysisiä vammoja, onnettomuuden uhrien omaisista ja henkisen huollon järjestämisestä. TUJE:n johtovastuu voi olla myös poliisilla.

Merellä tai muussa vesistössä kulkevaa alusta kohdannutta onnettomuutta kutsutaan haaksirikoksi, lakitekstissä myös haveriksi.

Katso myös Auto-onnettomuus Junaonnettomuus Kaivosonnettomuus Lento-onnettomuus Luonnonkatastrofi EM-DAT, kansainvälinen suuronnettomuustietokanta Riski Työtapaturma Uhka Öljyonnettomuus Luettelo onnettomuuksista Katastrofiteoria (matemaattinen teoria) Katastrofismi (geologinen teoria)

Lähteet

*