pienoiskuva|Puhuttua fidžiä Fidžin kieli (omakielinen nimi: Na Vosa Vakaviti) on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Arviot äidinkielisten puhujien määrästä vaihtelevat 300 000 – 400 000 välillä. Yhteensä, toisena kielenä puhuvat mukaan lukien, fidžillä on noin 650 000 puhujaa. Itse Fidžin tasavallan lisäksi kielellä on jonkin verran puhujia myös Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa asuu noin 20 000 fidžiläistaustaista henkilöä, mutta näistä vain 11 % osaa fidžiä. Kielen ei kuitenkaan katsota olevan uhanalainen. Lukutaitoisten osuus on hyvä, ja fidžiä käytetään muun muassa tiedotusvälineiden kielenä.
Status ja kansalliskieli-väittely Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.
Fidži on englannin ja fidžinhindin rinnalla virallinen kieli Fidžillä vuodesta 1997 lähtien. Maan perustuslain mukaan fidži on pakollinen oppiaine kouluissa.
Fonologia Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esimerkiksi [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esimerkiksi [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16. LabiaalinenAlveolaarinenPalataalinenVelaarinenNasaalimnŋKlusiiliSoinniton(p)tkPrenasaalinenᵐbⁿdⁿɡFrikatiiviSoinniton(f)s(x)SoinnillinenβðTremulanttiTavallinenrPrenasaalinenᶯɖʳApproksimanttiwlj(h) Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä. EtuKeskiTakaSuppeaiuPuoliavoineoAvoina Sanapaino on lähtökohtaisesti toiseksi viimeisellä tavulla.
Murteet ja kirjakieli Fidžin murteet jakautuvat karkeasti kahteen alaryhmään (läntiset ja itäiset) eivätkä kaikki murteet ole keskenään ymmärrettäviä. Fidžin kielen murteet ovat:
bau kadavu Kaakkois-Viti Levun murre Koillis-Viti Levun murre Keski-Vanua Levun murre Koillis-Vanua Levun murre Kaakkois-Vanua Levun murre Länsi-Vanua Levun murre länsifidži waya
Fidžiä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Kirjakieli perustuu skotlantilaisen lähetyssaarnaaja David Cargillin tekemään työhön ja hän puolestaan perusti kirjakielen Baun murteeseen. Cargill teki useita vedoksia kirjakielestä, ja yritti aluksi merkitä esimerkiksi äännettä [mb] kahdella kirjaimella <MB>, mutta fidžiläiset lukivat nämä erillisinä äänteinä, minkä vuoksi Cargill päätyi esittämään yhtä äännettä yhdellä kirjaimella. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan fidžiksi ensimmäisen kerran vuonna 1864. Nykyään fidžiä käytetään yleisesti muun muassa mediassa.
Kielessä käytettävät aakkoset ovat seuraavanlaiset (huomionarvoista on, että kirjainyhdistelmä T + I tuottaa äänteen [t͡ʃi]): Iso kirjainABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWYZPieni kirjainabcdefghijklmnopqrstuvwyzIPAambðndefŋhit͡ʃklmnopŋgrstuvwjz
Kielioppi ja sanasto Fidžin kielen perussanajärjestys on verbi–subjekti–objekti.
Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa. Kieliopillisia rooleja ilmaistaan affikseilla. Persoonapronomineista erotetaan yksikön, kaksikon ja monikon lisäksi myös paukaali (jonkin verran, mutta enemmän kuin kaksi). Lainasanoja on tullut suurimmaksi osaksi englannista.
Lukusanat 1–10 fidžiksi: 12345678910dualuatoluvalimaonovituwaluciwatini
Lähteet
Aiheesta muualla
Pieni fidži–englanti-sanasto
Luokka:Fidžin kielet Luokka:Oseanialaiset kielet