Liiviläisten liitto () on liiviläisiä edustava latvialainen järjestö, jonka toiminta alkoi vuonna 1922. Liiton tarkoituksena oli edistää liivin kielen opetusta ja kouluttaa liiviläisiä parempiin ammatteihin. Yhdistys toimi paljolti Virosta ja Suomesta saadun tuen varassa. Neuvostoliitto lopetti järjestön toiminnan miehittäessään Baltian maat toisen maailmansodan sytyttyä. Liiviläisten liitto aloitti toimintansa kuitenkin uudelleen vuonna 1988. Liiviläisten liitossa on noin 360 jäsentä, jotka ovat kansallisuudeltaan pääasiassa liiviläisiä, latvialaisia ja venäläisiä.
Historia Liiton perustaminen pienoiskuva|Liiviläisten seuran jäseniä Mazirbessä vuonna 1923. Liiviläisten liiton perustivat kansallismieliset liiviläiset tarkoituksenaan kansallisten pyrkimysten ajaminen. Perustajista merkittävimpiä olivat Kōrli Stalte, Didrik Volganski ja Mārtins Lepste.Vaalgamaa 200, s. 133 Liiviläisten liiton toiminta alkoi vuoden 1922 puolivälissä, jolloin päätettiin muun muassa seuran tavoitteista ja järjestettiin tapahtumia. Latvian hallitus hyväksyi seuran säännöt vasta vuonna 1923. Perustamisen yhteydessä otettiin käyttöön myös liiviläisten lippu ja kansallislaulu. Liiton toiminnan alkuvaiheessa sen toiminta kangerteli. Ongelmaksi muodostui esimerkiksi liivin käyttö kokouksissa, sillä sitä oli yleensä käytetty vain arkielämässä. Kuitenkin liitto oli mukana lähes kaikissa liiviläisissä yhteishankkeissa. Kulttuuritoiminnan vähäisyys kasvatti kaikesta huolimatta tyytymättömyyttä seuran puheenjohtajana vuosina 1924–1933 toimineeseen Mārtins Lepsteen, joka vuonna 1933 syrjäytettiinkin asemastaan.
Seuratalon perustaminen pienoiskuva|Muistolaatta heimotyön kunniaksi Liiviläisten seuratalon seinässä Yksi keskeinen Liiviläisten liiton toteuttama hanke oli seuratalon perustaminen. 1930-luvulla lähes koko toiminta keskittyi seuratalon perustamiseen. Tarkoitusta varten saatiin lahjaksi tontti Mazirbestä 1930-luvun puolivälissä. Taloudellisten ongelmien takia talon rakentaminen myöhästyi kuitenkin useita vuosia. Taloa alettiin lopulta rakentaa vuonna 1938. Rakentamiseen saatiin taloudellista tukea Virosta, Suomesta, Unkarista ja Latvian hallitukselta. Rakennuksen suunnitteli suomalainen arkkitehti Erkki Huttunen yhteistyössä latvialaisen arkkitehdin Visvaldis Paeglen kanssa ja rakennusurakka annettiin latvialaiselle rakennusmestari Kronsbergille.Vaalgamaa 200, s. 127 Rakennuksen peruskivi laskettiin lokakuussa 1938 ja tilaisuudessa oli mukana Latvian, Viron ja Suomen edustajia. Rakennus nousi vesikattovaiheeseen saman vuoden joulukuussa ja se vihittiin 6. elokuuta 1939. Taloa ei kuitenkaan otettu käyttöön ennen Neuvostoliiton Latvian miehitystä.Vaalgamaa 200, s. 128 Neuvostoliitto lakkautti seuran Latvian miehityksen myötä vuonna 1940, jolloin liiton koko omaisuus seurataloa myöten takavarikoitiin valtiolle.Jokipii 1995, s. 137 Seuratalo muutettiin kulttuuritaloksi, jossa esitettiin elokuvia ja järjestettiin tansseja. Saksalaismiehityksen alussa liiviläiset saattoivat jälleen käyttää taloaan, mutta se muutettiin lopulta sotilaiden majoituspaikaksi.Jokipii 1995, s. 141
Jälleensyntyminen Liiviläistä toimintaa alettiin elvyttää jo vuonna 1977. Liiviläisten liiton uusi perustaminen käynnistyi kokouksella 13. marraskuuta 1988.Vaalgamaa 200, s. 173 Virallisesti seura perustettiin perustavalla kokouksella 26. marraskuuta.Vaalgamaa 200, s. 174 Tuolloin seura perustettiin nimellä Līvõd Kultūr Īt, mutta se otti itselleen Liiviläisten liiton vanhan nimen vuonna 1993. Perustavaan kokoukseen osallistui noin 150 osanottajaa ja se valitsi seuran vanhimmaksi Ieva Neilanden. Jäseniä seuralla oli 142. Ensimmäisiä merkittäviä hankkeita liiton uuden perustamisen jälkeen oli Mazirbessä elokuun alussa vuonna 1989 järjestetty seuratalon rakentamisen 50-vuotisjuhla. Tilaisuuteen osallistui 629 henkilöä ja paikalla oli esitelmöimässä muun muassa virolainen Eduard Vääri.Vaalgamaa 200, s. 175 Seura perusti alaosastot vuonna 1989 Ventspilsiin ja Kolkaan, vuonna 1993 Riikaan ja Mazirbeen, sekä vuonna 2004 Staiceleen. Jäsenten määrä kasvoi vuoteen 1999 mennessä 200:aan. 1. elokuuta 1998 pidettyyn juhlaan osallistui Suomen silloinen presidentti Martti Ahtisaari ja Latvian presidentti Guntis Ulmanis. Liiviläisten liitto sai takaisin seuratalonsa 1. tammikuuta vuonna 2000.Vaalgamaa 200, s. 176 pienoiskuva|Liiviläisten lippu.
Toiminta Liiviläisten liiton ensimmäisiä tavoitteita sen uuden perustamisen jälkeen oli liivin kielen opettaminen. Vuodesta 1989 vuoteen 1995 liivin kielen opetusta järjestettiinkin Riiassa kaupungin ja Latvian opetusministeriön tuella. Vuodesta 1995 kielen opetusta on järjestetty Kolkassa. Latviassa tunnetut liittoon kuuluvat poliitikot Ilmārs Geige sekä Dainis ja Helmi Stalte ovat toimineet liiton omaisuuden takaisin saamiseksi ja taloudellisen tuen järjestämiseksi. Liiviläisten liitto on myös järjestänyt liiton seuratalon 50-vuotisjuhlien jälkeen liiviläisjuhlat joka vuoden ensimmäisenä sunnuntaina.
Katso myös
Liiviläisten kulttuurikeskus
Lähteet
Viitteet
Luokka:Liiviläiset Luokka:06 Yleinen kulttuuripolitiikka Luokka:Latvialaiset järjestöt