Kvokka eli lyhythäntäkenguru, joskus myös kääpiövallabi (Setonix brachyurus) on sukunsa Setonix ainoa laji. Se on noin kotikissan kokoinen pussieläin. Se on kasvinsyöjä ja pääasiallisesti yöeläin. Nimitys quokka on johdettu noongarin kielen sanasta, joka on oletettavasti ollut gwaga.
Levinneisyys Luonnossa kvokka elää hyvin suppealla alueella Länsi-Australiassa. Se on käynyt harvinaiseksi, mutta on suojeltuna lajina selvinnyt rannikon edustan saarilla, joita ovat Bald Island, Rottnest Island ja Garden Island. Lisäksi se esiintyy harvalukuisena Penguin Island -saarella. Näillä saarilla ei ole kettuja eikä kissoja. Rottnest Islandilla se on jopa yleinen; siellä se asuu hyvinkin erilaisissa ympäristöissä puolikuivista pensastoista aina ihmisen hoitamiin puutarhoihin.
Kuvaus Kvokka painaa 2,5–5 kg ja on pituudeltaan 40–54 cm. Sillä on kenguruksi lyhyt häntä: 25–30 cm. Kvokka on rakenteeltaan tanakka; sillä on pyöreäsärmäiset korvat sekä lyhyt ja leveä pää. Kömpelöltä vaikuttavasta ulkonäöstään huolimatta se kykenee kiipeämään pieniin puihin ja pensaisiin. Sen karhean turkin väri vaihtelee harmahtavan ruskeasta kellertävään.
Käyttäytyminen Kvokka on luonteeltaan sosiaalinen. Se kokoontuu suuriksi ryhmiksi sinne missä ravintoa on saatavilla: Erityisesti se pitää heinä-, sara- ja mehikasveista sekä kasvien lehdistä. Rottnest Islandilla joidenkin yksilöiden terveydentila on heikentynyt merkittävästi hyvää tarkoittavien turistien tarjottua niille sopimatonta ravintoa kuten leipää. Nykyään vierailijoita pyydetäänkin olemaan ruokkimatta kvokkia. Liikkeiltään kvokka on suurkenguruiden kaltainen: Se etenee loikkimalla, hyppyjensä pituutta vaihdellen.
Lisääntyminen Australian mantereella kvokka lisääntyy ympärivuotisesti, mutta Rottnest Islandilla vain loppukesästä. Se synnyttää vain kerran vuodessa, yhden poikasen kerrallaan. Ravintomineraaleista kuparia esiintyy Rottnest Islandilla melko vähän, minkä on todettu haittaavan kvokan lisääntymistä siellä.
Kvokka ja ihminen pienoiskuva|Mies ottamassa selfietä kvokan kanssa. Kvokka ei pelkää ihmistä, vaan tulee usein ihmisen lähelle, erityisesti Rottnest Islandilla. Siellä kävijöitä on kuitenkin sakon uhalla kielletty kajoamasta kvokkiinRottnest Island Regulations 1988 (WA), Rottnest Islandin säädökset. Ikävimmissä tapauksissa kävijät ovat vahingoittaneet ja jopa surmanneet kvokkia. Tällöin myös rangaistukset ovat olleet tuntuvasti ankarampia." Rare marsupials kicked to death in 'quokka soccer'", The Daily Telegraph, 2003. Artikkeli brittiläisessä sanomalehdessä
Uhanalaisuus Vaikka kvokkaa esiintyykin rannikon pienillä saarilla runsaasti, sen levinneisyysalue on hyvin suppea, ja siksi sen uhanalaisuusluokitukseksi on määritetty vaarantunut laji. Australian mantereella, jossa sitä uhkaavat saalistajat kuten ketut, se tarvitsee tiheää kasvillisuutta pakopaikakseen. Maatalouden kehittyminen on vähentänyt kvokalta tällaisia luontaisia pako- ja asuinpaikkoja, mikä osaltaan on vaikeuttanut sen selviämistä. Toisaalta ongelmaa ovat pahentaneet dingot, ihmisen tuomat kissat ja koirat sekä myös vielä jäljellä olevien soiden raivaus ja poltto.
Eurooppalaisten löydös Kvokka oli ensimmäisiä eurooppalaisten Australiasta löytämiä nisäkkäitä. Alankomaalainen merenkulkija Samuel Volckertzoon kirjoitti vuonna 1658 Rottnest Islandilla nähdystä ”villistä kissasta”. Vuonna 1696 Willem de Vlamingh luuli kvokkia rotiksi, ja antoi saarelle hollanninkielisen nimen Rottenest ().
Lähteet
Aiheesta muualla ARKive - kuvia ja videoita quokasta (Setonix brachyurus)
Luokka:Kengurut Luokka:Uhanalaiset nisäkkäät Luokka:Australian kotoperäiset eläimet