Afar () on Etiopian koillisosassa sijaitseva osavaltio, yksi yhdeksästä etnisin perustein muodostetusta osavaltiosta (). Vuoden 2022 tilastojen mukaan Afarin osavaltio oli inhimillisen kehityksen indeksin (HDI=0,433, matala) mukaan Etiopian vähiten kehittynein osa. Väestön valtaosa on luonnonoloissa karjaa laiduntavia afareja. Hallintokeskus on Semera.
Etiopian tilastokeskuksen arvion mukaan Afarin osavaltiossa asui heinäkuussa 2024 noin 2 120 000 henkeä. Heistä maaseutuväestöä oli % (1 616 000 as.) ja kaupunkilaisia % (504 000 as.). Väestönlaskennoissa väkiluku oli ollut 1 060 573 (1994) ja 1 411 092 (2007).
Osavaltion pinta-ala on 96 707 (tai 72 053) neliökilometriä. Suuri osa Afarista on merenpinnan alapuolella. Asaljärvi sijaitsee -155 metrin korkeudella. Afar on yksi maailman kuumimmista seuduista, jossa kesälämpötilat voivat nousta 50 celsiusasteeseen. Osavaltion pohjoisosa kuuluu Afarin syvänköön (myös nimellä Danakilin syvänkö), joka koostuu suurelta osin pensaita kasvavasta Danakilin aavikosta, matalista suolajärvistä ja pitkästä tulivuorten ketjusta. Osavaltion eteläosa muodostuu Awashjoen laaksosta. Awash virtaa kohti pohjoisessa olevia järviä sen sijaan, että laskisi mereen.
Osavaltion nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Erta Alen tulivuori, Afarin syvänkö, Awashin kansallispuisto sekä Karum- (Assale) ja Afrerajärvet (Afdera). Unescon maailmanperintöluettelon kohde Awashin alempi jokilaakso nostaa esiin ja suojelee paleontologisesti huomattavia, muun muassa afarinapinaihminen Lucyn fossiililöydöstä tunnettua seutua, joista on löydetty yli 4 miljoonaa vuotta vanhoja fossilisotuneita hominidien kappaleita.
Aluehallintoa varten osavaltio on jaettu vyöhykkeisiin (zone, aluehallinnon 2. taso), ja nämä jakautuvat aluehallinnon paikallistasolla piireihin (woreda) ja hallinnollisiin kaupunkeihin. Vuonna 2022 Afarin osavaltiossa oli 5 tai 6 hallnnollista vyöhykettä, ja paikallisemmalla tasolla noin 37 piiriä ja 5 kaupunkihallintoa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Afar Demography and Health
*