thumb|Inarinsaamenkielinen kielipesä Ivalossa Kielipesä on päiväkodin tyyppinen paikka ja toimintamuoto, jossa pienille lapsille pyritään kielikylvyn tavoin opettamaan ja heitä totuttamaan alkuperäiskansan kieleen ja kulttuuriin. Kielipesässä kieltä hallitsevat aikuiset totuttavat lapsia kielen käyttöön. Esimerkiksi Suomessa kielipesätoimintaa harjoittavat inarinsaamen ja koltansaamen puhujat, Virossa võron ja Venäjällä karjalan.
Toisin kuin toisen kielen opetuksessa, kielipesä ei aktiivisesti opeta kieltä lapsille, vaan tavoitteena on saada lapsi omaksumaan kieli äidinkielen tavoin. Lisäksi kielipesätoiminta eroaa kielikylvystä siten, että kielipesien yksi tavoite on myös kohdekielen elvytystyö. Verrattuna toisen kielen opetukseen, kielipesätoiminnan kautta lapset oppivat paremmin vähemmistökieltä.
Kielipesätoiminnan aloittivat maorit vuonna 1982 Uudessa-Seelannissa, missä heidän oma perinteinen äidinkielensä oli jäämässä englannin jalkoihin. Sana kielipesä on käännös maorinkielisestä ilmaisusta kōhanga reo. Kōhanga reo -liike aloitti lasten kielikylpytoiminnan siirtääkseen maorin kielen ja maorien elämäntavan tuleville sukupolville. Uuden-Seelannin opetusministeriön alaisuudessa toimiva kansallinen Te Kōhanga Reo -rahasto valvoo ja neuvoo uusien kielipesien perustamisessa.
Inarinsaamen kielipesät BBCn artikkelissa kerrotaan, kuinka lähes sukupuuton partaalla ollut inarinsaame on elpynyt kielipesien avulla. Inarissa vuonna 1997 käyttöön otettu malli on peräisin Uuden-Seelannin maoriyhteisöiltä. 1990-luvun puolivälissä inarinsaamea puhui lapsilleen enää kaksi perhettä, ja alle 20-vuotiaita puhujia oli vain neljä. Kieltä pidettiin laajalti kuolevana. Tilanne alkoi muuttua, kun lapset alkoivat oppia kieltä kielipesissä ja käyttää sitä keskenään jokapäiväisessä elämässä.
Artikkelissa korostetaan erityisesti professori Annika Pasasen työtä kielen elvyttämisessä. Kielipesien rinnalla on kehitetty saamenkielistä opetusta, oppimateriaaleja sekä aikuisten kielikoulutusta. Näiden toimien ansiosta inarinsaame on saanut uuden sukupolven puhujia, joista osa toimii nykyisin opettajina ja kielen kehittäjinä.
Vaikka puhujia on edelleen vain muutamia satoja, inarinsaamen elpyminen nähdään kansainvälisesti yhtenä onnistuneimmista uhanalaisen kielen revitalisaatiohankkeista. Artikkelin mukaan jopa hyvin pieni kieliyhteisö voi kääntää kielenvaihdon suunnan, jos lapset saadaan käyttämään kieltä luonnollisissa arjen tilanteissa. Kielen säilyttäminen ei ole vain sanojen ja kieliopin säilyttämistä, vaan myös inarinsaamelaiseen identiteettiin, kulttuuriin ja maailmankuvaan liittyvän tiedon välittämistä seuraaville sukupolville.
Wikipedian vaikutus elvytyksessä Wikipedia on ollut inarinsaamen elvytyksen näkyvä digitaalinen väline, vaikka sen merkitys on ollut täydentävä verrattuna kielipesiin, koulutukseen ja perheiden kielenkäyttöön.
Wikipedian seurauksena kielelle on syntynyt digitaalinen käyttöympäristö. Pienen kielen elinvoima riippuu nykyään siitä, voiko sitä käyttää myös verkossa. Inarinsaamenkielinen Wikipedia avattiin vuonna 2020, ja siinä oli vuoteen 2025 mennessä jo yli 6 000 artikkelia. Tämä on antanut kielelle näkyvyyttä ja käyttöä uusilla aloilla ja uudet puhujat ovat voineet harjoitella kieltä käytännössä. Monet aikuiskoulutuksen kautta kielen oppineet ovat osallistuneet Wikipedian kirjoittamiseen. Artikkelien laatiminen pakottaa käyttämään kieltä aktiivisesti, etsimään sanastoa ja kehittämään uusia termejä nykymaailman ilmiöille.
Kielen arvostus on kasvanut, kun uhanalaisella kielellä on oma Wikipedia, se osoittaa, että kieltä voidaan käyttää tiedon välittämiseen samalla tavalla kuin suuria maailman kieliä. Tämä vahvistaa puhujien identiteettiä ja kielen asemaa.
BBC:n artikkelissa pääpaino on kielipesissä, mutta inarinsaamen elvytysliike nostaa myös Wikipedian osaksi laajempaa digitaalista ekosysteemiä. Inarinsaamen elvyttämisen kannalta Wikipedia on ollut tärkeä siksi, että se on siirtänyt kielen päiväkodeista ja luokkahuoneista internetiin, jossa nykykielten täytyy olla läsnä pysyäkseen elinvoimaisina.
Lähteet
Aiheesta muualla kōhanga reo -toiminta Uudessa Seelannissa (englanniksi) Karjalan heimo numero 9-10
Luokka:Kielenopetus Luokka:Uhanalaiset kielet