pienoiskuva|Charlton Heston näytteli elokuvassa Moosesta. Kymmenen käskyä () on vuonna 1956 ensi-iltansa saanut elokuva, joka perustuu Raamatun kertomukseen kymmenestä käskystä ja Mooseksesta, adoptoidusta Egyptin prinssistä, joka oppii todelliset heprealaiset juurensa sekä asemansa kansansa vapauttajana.The Ten Commandments (1956), Plot-osioon viitattu Elokuvan ohjasi ja tuotti Cecil B. DeMille. Pääosaa, Moosesta, näytteli Charlton Heston. Sivupääosassa oli Yul Brynner Mooseksen adoptioveljenä ja faaraona, Ramses II:na.

Kymmenen käskyä on osittain uudelleenohjaus DeMillen vuoden 1923 mykkäelokuvasta Kymmenet käskyt. Osa näyttelijöistä ja muusta vuoden 1956 tiimistä työskenteli myös alkuperäisessä versiossa.

Kymmenen käskyä on kaikkien aikojen viidenneksi tuottoisin elokuva 927 480 000 dollarilla."Top grossing films adjusted for inflation", BoxOfficeMojo Uskonnollisten elokuvien suurituottoisimman tittelin ilman inflaatiokorjausta se säilytti aina vuoteen 2004 asti, jolloin The Passion of the Christ ohitti sen.

Elokuva valittiin vuonna 1999 Yhdys­valtojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalais­elokuvia.Complete National Film Registry Listing, National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 13.7.2016. The New York Timesin kriitikot valitsivat Kymmenen käskyä vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.

Juoni

Elokuva käsittää Mooseksen koko elämän. Heprealainen kansa oli orjuudessa faaraon valtakunnassa.

Alussa, heti Mooseksen syntymän jälkeen, Ramses I määräsi, että kaikki vastasyntyneet heprealaiset poikalapset tuli surmata, jotta estettäisiin profetia, jonka mukaan heprealaisten keskuuteen oli syntyvä kansan vapauttaja. Mooseksen äiti, Jookebed, viitattu Mooseksen äidin suomenkieliseen nimeen. kätkee Mooseksen koriin ja asettaa tämän ajelehtimaan virtaan siinä toivossa, että lapsi jäisi henkiin ja pääsisi pakoon murhaajia. Äiti rukoilee tätä asiaa myös Jumalalta. YouTube.com Elokuvan traileri, The Ten Commandments - Alternative Trailer, kohta 0:25- Mooseksen etenemistä Niilin virrassa jäi tarkkailemaan hänen siskonsa Mirjam. Bitjan , Bitjanin nimi suomeksi ja asema, Faaraon tytär löytää korin Niilistä muiden naisten kanssa. Hän käskee heidän poistua, jonka jälkeen hän näyttää palvelija Memnetille lasta. Memnet varoittaa Bitjania että korin kangas on peräisin leeviläisiltä, että lapsi oli karkumatkalla tämän isänsä antamaa käskyä surmauttaa vastasyntyneet. Siitä huolimatta Bitjan julistaa vauvan omaksi pojakseen, ja muistelee kuinka pyramidit olivat pölyssä, jolloin hän antoi lapselle nimen Mooses, koska hän oli vetänyt tämän vedestä. Huolimatta Memnetin huolestuneisuudesta palvella heprealaisen orjan poikaa, Bitjan käskee hänet palvelemaan Moosesta ja vannomaan asian salassapitoa kuoleman tuomion uhalla. Memnet piilottaa heprealaisen vaatteenkappaleen omien vaatteidensa sisälle. Niin Mooses varttui Egyptin hovissa, oppien hovin tavat, lukutaidon, ratsastamisen sekä itsepuolustuksen.

Nuorena kenraalina Mooses on taisteluissaan voittoisa nubialaisia vastaan antiikin Etiopiassa. Taistelussa hän päästää vangitut ibisekset vapaiksi, jotta hekin voisivat taistella (historioitsija Josephusta mukaillen). Tämä tekee myöhemmin vaikutuksen Seti I:een, joka oli mieluummin halukkaampi liittolaisuuteen valloitettujen etiopialaisten kanssa kuin alistamaan heitä. Mooses saa tämän jälkeen tehtäväkseen rakentaa aarre kaupungin Setin Heb sed -juhlaa varten, jonka Ramses oli epäonnistunut rakentamaan. (mahdollisesti raamatullinen kaupunki Piitom ja Ramseksen Avaris). Sillä välin Mooses ja Nefertari ovat syvästi rakastuneita, hän on "kruunun prinsessa", jonka miehestä tulee seuraava Faarao. Ramses tahtoo hänet itselleen, ei rakkaudesta vaan kruunun tähden, mutta Nefertari vihaa tätä.

Juuri, kun Mooseksella on työ hallussaan, hän joutuu pelastamaan vanhan naisen puristumasta rakenteiden väliin. Mooses ei tiennyt, että nainen jonka hän pelasti oli hänen oma äitinsä Jookebed. Mooses kertoi egyptiläiselle rakennusmestarille, Bakalle: "Veri tekee laastista kehnoa" ja kysyi: "Oletko sinä rakennus­mestari vai teurastajamestari?". Mooses vapauttaa Joosuan, kivenhalkaisijan, joka oli neuvonut egyptiläistä kuolemanrangaistuksen uhalla, yrittääkseen pelastaa Jookebedin, mitä Joosua ei tiennyt. Mooses oli liikuttunut Joosuan rohkeudesta ja sanoista, jolloin hän alkoi tiedustella häneltä monia asioita orjien orjien kohtelusta ja oloista. Mooses kysyy Joosualta tämän Jumalasta, johon Joosua julistaa uskonsa olevan vahva, mutta mainitsee, että hänen Jumalansa nimi on tuntematon.

Näitä muutoksia Ramses käyttää todisteinaan, että Mooses on suunnitellut kapinaa orjien suosiossa ja osoittaa, että orjat ovat kutsuneet Moosesta profetian vapauttajaksi. Kun Seti kohtaa Mooseksen, Mooses perustelee orjien olojen parantamista työn tehokkuuden ja laadun parantamiseksi, tekemällä heistä vahvempia ja iloisempia. Mooses todistaa kantansa niin vaikuttavalla työskentelyllä, että Seti tulee vakuuttuneeksi, että Ramses väärin perustein syytti tämän veljeä. Seti lupaa Moosekselle tunnustusta uudesta kaupungista. Sillä välin Ramses on saanut isältään tehtäväkseen selvittää, onko todella olemassa sopivaa heprealaista, joka sopisi kuvaukseen kansan vapauttajasta, mutta Ramses ei löydä sellaista.

Nefertari iloissaan suunnittelee jo häitä, jolloin Memnet ilmoittaa, että prinssi Mooses ei olekaan prinssi, vaan heprealaisen orjan poika. Nefertari on raivoissaan syytöksistä, mutta samaan aikaan Memnet vetää salatun heprealaisen vaatekappaleen esille ja sanoo sen olleen poikalapsen korissa Niilissä. Memnet kertoo, kuinka Mirjan seurasi koria ja kuinka Jookebed rinnalla ruokki Moosesta, jolloin hän vihdoin ymmärsi, että tämä oli Mooseksen todellinen äiti. Raivoissaan Nefertari surmaa palvelijansa Memnetin työntämällä tämän alas parvekkeelta.

Mooses oppii tästä, jolloin Bitjan kysyy Moosekselta, muistiko Mooses, kuinka hän tämän rakkaudella kasvatti. Mooses vakuuttaa lähtiessään äitipuolelle rakastavansa tätä aina, vaikka mitä kävisi. Niin Mooses meni oikean äitinsä luokse. Vaatteen pala todisti Mooseksen kuuluvan leeviläisiin ja hän esittäytyi nyt siskolleen Mirjamille ja veljelleen Aaronille. Hän julisti, että ei hävennyt oliko hän egyptiläinen tai heprealainen vaan olisi siltikin Mooses. Kuitenkin hän työskenteli orjana oppiakseen heidän vaikeuksistaan. Mooses pelastaa Joosuan Bakan ruoskinnalta, tappamalla Bakan hän estää Bakaa tappamasta Joosuaa. Daatan, kiero ja kunnianhimoinen heprealainen, joka on määrätty auttamaan Ramsesta löytämään heprealaisten vapauttajan. Mooses tunnustaa Joosualle, että hän itse on heprealainen, jolloin Joosua julistaa Mooseksen kansansa vapauttajaksi, mutta Mooses kieltää tämän, jolloin Daatanilla on kaikki todisteet mitä hän tarvitsee. Paljastaessaan tietonsa Ramsekselle Daatan alkaa tinkiä Bakan taloa, Goshen kuvernöörin virkaa ja Joosuan Lilian omistusoikeutta itselleen.

Mooses pidätetään ja tuodaan kahleissa Setin eteen, joka anelee tätä sanomaan, ettei ole vapauttaja. Mooses tekee niin, mutta toteaa, että vapauttaisi orjat, jos vain pystyisi siihen. Bitjan tunnustaa veljelleen, että hän otti Mooseksen Niilin virrasta tietäen että kangas, joka oli korissa, oli heprealaisen. Lyhyessä, hurmoksellisessa puheessa Mooses sanoo, että "On pahuutta orjuuttaa ihmisiä eri heimon ja uskon tähden. Jos on olemassa Jumala, niin ei Hän olisi tarkoittanut ihmisen elämän olevan tällaista!" Seti loukkaantui syvästi näistä puheista, koska oli itse sanonut rakastavansa Moosesta kuin omaa poikaansa, enemmän kuin oikeata omaa poikaansa Ramsesta. Niinpä Seti antoi määräyksen poistattaa Mooseksen nimen kaikista luetteloistaan, patsaistaan ja rakennuksistaan, sekä kielsi kansaa ainiaaksi puhumasta Mooseksesta koko valtakunnassaan. Samaan aikaan Seti julisti Ramseksen seuraavaksi faaraoksi. Nefertari kruunun­prinsessana oli velvollinen naimaan ylimielisen prinssin hänen suureksi pettymyksekseen.

Mooses matkaa läpi autiomaan ja melkein kuolee nälkään ja janoon. Hän saapuu kaivolle Midianin maassa. 2. Moos. 2:15: Ja kun farao sai kuulla tästä tapahtumasta, etsi hän Moosesta tappaaksensa hänet. Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan ja istahti eräälle kaivolle. Juomisen jälkeen hän lepää palmupuun alla. Siskokset tulivat juottamaan lampaitaan kaivolle. Koraani, 28:23, Kun hän saapui Midianin kaivon luo, hän tapasi useita miehiä juottamassa elukoitaan. Paitsi heitä hän huomasi kaksi naista, jotka pidättelivät laumaansa. Hän kysyi: »Mitä te kaksi oikein teette?» He vastasivat: »Emme voi juottaa elukoitamme, ennen kuin paimenet poistuvat; isämme on vanha.» Röyhkeät amalekilaiset ilmaantuvat paikalle työntäen siskokset sivuun kaivolta, etuillakseen, jolloin Mooses heräsi. Kuin tyhjästä ilmestyen Mooses vaatii amalekilaisia odottamaan omaa vuoroaan kaivolla. Niinpä Mooses löytää kodin Midianista, siskosten isän, Jetron, beduiinišeikin luota. Jetro paljastaa olevansa "Hänen seuraajansa, jolla ei ole nimeä", jonka Mooses tunnistaa Aabrahamin Jumalaksi. Jetro selvittää, että he ovat Ismaelin, Aabrahamin esikoisen jälkeläisiä. Myöhemmin Mooses tekee Jetroon ja muihin šeikkeihin vaikutuksen, niin Jetro suosittelee yhtä tytärtään Moosekselle vaimoksi. Mooses valitsee vanhimman siskon, jota kutsuttiin Sipporaksi elokuvassa kreikkalaisen nimen mukaan.

Egyptissä Seti kuolee sydänsuruissaan, Mooseksen nimi huulillaan, ja Ramses seuraa häntä faaraona, Ramses II:na, ottaen kuningattarekseen Nefertarin. Kaitsiessaan lampaita erämaassa Mooses löytää Joosuan, joka on paennut orjuutta kaivoksilta. Mooses näkee palavan pensaan Siinain vuorella. Mooses kiipeää ylös tutkiakseen tilannetta, jolloin Jumala sanoo: "Paikka, jossa seisot on Pyhää maata"Toinen Mooseksen kirja 3:5, Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa. Koraani 20:11-14: Oi Mooses! Totisesti, Minä olen sinun Herrasi. Riisu kenkäsi, sillä olet pyhässä Tuwan laaksossa., jolloin Mooses/Musa riisuu jalkineensa ja kumartuu. Hän kuulee Jumalan äänen, jolloin Jumala nimeää itsensä "Minä olen se, joka minä olen". Jumala käskee Moosesta palaamaan Egyptiin ja vapauttamaan Hänen valitun kansansa...

Faaraon hovissa Mooses tulee Ramseksen eteen voittaakseen orjien vapauden, muuttaessaan sauvansa käärmeeksi Koraani, 26:32 Silloin Mooses heitti sauvansa maahan, ja katso, se muuttui käärmeeksi. 2. Moos. 7:10: Niin Mooses ja Aaron menivät faraon tykö ja tekivät, niinkuin Herra oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen palvelijainsa eteen, ja se muuttui käärmeeksi., joka syö hovin muut käärmeet. Faarao käskee orjien jatkaa kivien rakentamista kuoleman­rangaistuksen uhalla. Heprealaiset varautuivat kivittämään Mooseksen vihassaan, mutta Nefertari pelastaa hänet joutumasta heprealaisten kivittämäksi. Nefertarin yrittäessä jatkaa suhdetta Mooseksen kanssa Mooses muistuttaa tätä, ei ainoastaan tehtävästä, jonka hän oli Jumalalta saanut, vaan myös hänen avio­liitostaan. Mooseksen jatkaessa Faaraon haastamista kansansa vapauttamiseksi Egyptiä kohtaavat erilaiset koetukset ja vitsaukset. Näemme, kuinka vesi muuttuu vereksi, mutta Faarao saa hoviltaan luonnollisen selityksen, että toisella puolella vuoria Niilissä on sekoittunut punaista mutaa veteen. Mutta tämä ei kuitenkaan selitä sitä, mitä elokuvassa näytettiin: kun Aaron löi Mooseksen sauvalla veteen, alkoi vesi muuttua siitä kohden punaiseksi leviten kaikkialle. Myös säilötty vesi muuttui kaadettaessa punaiseksi. Ramses julisti, että ei ole yllättävää, että kalat kuolevat, sammakot lähtevät vedestä ja hyönteiset levittävät tauteja. Mooses profetoi vitsauksen, että seuraavaksi tulisi kuumia liekkejä maan uumenista, minkä jälkeen sataisi rakeita ja tulisi pimeys, joka kestäisi kolme päivää. Mooses myös varoitti, että seuraava vitsaus tulisi hänen omilta huuliltaan.