Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut () on FIBA Europen järjestämä koripallon mestaruusturnaus eurooppalaisille maajoukkueille. Lopputurnaus järjestettiin vuoteen 2017 saakka kahden vuoden välein ja siitä lähtien neljän vuoden välein. EM-kisat toimivat myös karsintoina maailmanmestaruuskilpailuihin ja olympiaturnaukseen. Nykyisin kisoihin selviytyy 24 maata.
Kilpailujen historian menestyksekkäin joukkue on Neuvostoliitto. Muita hyvin menestyneitä joukkueita ovat Jugoslavia, Liettua, Italia ja Kreikka.
Historia thumb|Vuoden 2007 EM-kilpailut järjestettiin Espanjassa. Ensimmäiset EM-kisat järjestettiin kolme vuotta FIBA:n perustamisen jälkeen, eli vuonna 1935. Isäntämaaksi valittiin Sveitsi, ja mukaan pääsi kymmenen maata. Ainoastaan yksi karsintaottelu jouduttiin pelaamaan Portugalin ja Espanjan välillä. Ensimmäiset kisat päättyivät Latvian mestaruusjuhliin, ja silloisen säännön mukaan kisojen voittajan oli pidettävä seuraavat kisat.
Toisen maailmansodan jälkeen kaikki edelliset mestaruudet voittaneet Latvia ja Liettua olivat osana Neuvostoliittoa. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin kaksi uutta maata, jotka tulisivat hallitsemaan Euroopan koripalloa: Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin myös ensimmäinen hyppyheitto, jonka suoritti Italian Giuseppe Stefanini. Vuonna 1949 kisat järjestettiin ainoan kerran Euroopan ulkopuolella, Egyptissä. Kisojen voiton vei Egypti, ja maa onkin edelleen ainoa Euroopan ulkopuolinen maa, joka on tähän pystynyt. Kisoihin osallistui kuitenkin vain kahdeksan maata, sillä lentomatkustaminen oli tuohon aikaan kallista eikä vielä kovinkaan turvallista, ja samana vuonna Torinon jalkapallojoukkue oli kuollut lento-onnettomuudessa, minkä takia joukkueet eivät olleet innokkaita matkustamaan Egyptiin.
Seuraavat vuosikymmenet olivat Neuvostoliiton, sillä se voitti yhdestätoista mahdollisesta mestaruudesta kymmenen. Vuoden 1955 kisoissa maa sijoittui pronssille ja mestaruuden voitti Unkari.
Suomessa järjestetyt vuoden 1967 kisat olivat ensimmäiset modernit kisat, sillä kisat televisioitiin ja paikalla oli kansainvälinen media. 1970-luku oli Jugoslavian ja Neuvostoliiton välistä kilpailua. Vuosikymmenen aikana Jugoslavia voitti kolme EM-kultaa ja Neuvostoliitto loput kaksi. Seuraavan vuosikymmenen aikana hallinnan painopiste siirtyi länteen päin, ja esimerkiksi Italia voitti vuoden 1983 kisat. Maanosasta nousi useita suurtähtiä, joista kirkkaimpina Dražen Petrović, Arvydas Sabonis, Nikos Galis, Detlef Schrempf ja Fernando Martin. Vuoden 1985 kisat olivatkin ensimmäiset, jolloin NBA:n kykyjenetsijät seurasivat joukoittain kisoja. Samoissa kisoissa käytettiin myös ensimmäistä kertaa kolmen pisteen kaarta.
1990-luvulla Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen seurauksena maanosaan syntyi myös useita uusia koripallomaita. Vuosikymmenen yllättävin mestaruus oli Saksan mestaruus vuoden 1993 kisoista. 2000-luvulla hallitsijamaiden painopiste siirtyi viimeistään läntisille maille. Myös Liettua palasi mestaruuskantaa vuoden 2003 kisoissa Arvydas Macijauskasin ja Šarūnas Jasikevičiuksen johdolla. Useilla mailla oli myös omat NBA-tähtensä: Pau Gasol, Tony Parker ja Dirk Nowitzki. Vuosikymmenen viimeisen EM-kullan voitti Espanja, jolle mestaruus oli ensimmäinen.
Sarjajärjestelmä Aluksi kisoihin ei järjestetty minkäänlaista karsintaa, ja tämän seurauksena osallistuneiden maiden määrä nousi vuosi vuodelta. Vuonna 1961 FIBA päätti rajoittaa joukkueiden määrää, ja vuoden 1963 kisoissa olikin mukana 16 maata. Vuonna 2003 maanosan maajoukkueet jaettiin A-, B- ja C-divisiooniin, ja vain A-divisioonasta oli mahdollista päästä EM-kilpailuihin. Osallistuvien maiden määrää päätettiin lisätä vuoden 2011 kisoihin ja nykyisin mukana on 24 maata.
Mukana olevat 24 joukkuetta jaetaan neljään lohkoon, joiden kolme parasta joukkuetta pääsevät mukaan jatkolohkoon. Jatkolohkoista pudotuspeleihin pääsevät lohkojen neljä parasta maata. Jäljellä olevat maat pelaavat pareittain sijoituksensa mukaan: esimerkiksi toisen jatkolohkon neljänneksi paras joukkue pelaa toisen lohkon parasta joukkuetta vastaan. Parien voittajajoukkueet etenevät välierien kautta loppuotteluun ja hävinneet joukkueet pelaavat sijoituspeleissä. Parhaiten sijoittuneet maat pääsevät seuraaviin maailmanmestaruuskilpailuihin tai olympiaturnaukseen.
Voittajat VuosiPelipaikka (finaali)LoppuotteluPronssiotteluMestariTulosToinenKolmasTulosNeljäs1935 (Geneve) Latvia24–18 Espanja Tšekkoslovakia25–23 Sveitsi1937 (Riika) Liettua24–23 Italia Ranska27–24 Puola1939 (Kaunas) Liettuaei pelattu Latvia Puolaei pelattu Ranska1946 (Geneve) Tšekkoslovakia34–32 Italia Unkari38–32 Ranska1947 (Praha) Neuvostoliitto56–37 Tšekkoslovakia Egypti50–48 Belgia1949 (Kairo) Egyptiei pelattu Ranska Kreikkaei pelattu Turkki1951 (Pariisi) Neuvostoliitto45–44 Tšekkoslovakia Ranska55–52 Bulgaria1953 (Moskova) Neuvostoliittoei pelattu Unkari Ranskaei pelattu Tšekkoslovakia1955 (Budapest) Unkariei pelattu Tšekkoslovakia Neuvostoliittoei pelattu Bulgaria1957 (Sofia) Neuvostoliittoei pelattu Bulgaria Tšekkoslovakiaei pelattu Unkari1959 (Istanbul) Neuvostoliitto83–72 Tšekkoslovakia Ranska62–60 Unkari1961 (Belgrad) Neuvostoliitto60–53 Jugoslavia Bulgaria55–46 Ranska1963 (Wrocław) Neuvostoliitto60–53 Puola Jugoslavia89–61 Unkari1965 (Moskova) Neuvostoliitto58–49 Jugoslavia Puola86–70 Italia1967 (Helsinki) Neuvostoliitto89–77 Tšekkoslovakia Puola80–76 Bulgaria1969 (Napoli) Neuvostoliitto81–72 Jugoslavia Tšekkoslovakia77–75 Puola1971 (Essen) Neuvostoliitto69–64 Jugoslavia Italia85–67 Puola1973 (Barcelona) Jugoslavia''78–67 Espanja Neuvostoliitto90–58 Tšekkoslovakia1975 (Belgrad) Jugoslaviaei pelattu Neuvostoliitto Italiaei pelattu Espanja1977 (Liège) Jugoslavia74–61 Neuvostoliitto Tšekkoslovakia91–81 Italia1979 (Torino) Neuvostoliitto98–76 Israel Jugoslavia99–92 Tšekkoslovakia1981 (Praha) Neuvostoliitto84–67 Jugoslavia Tšekkoslovakia101–90 Espanja1983 (Nantes) Italia105–96 Espanja Neuvostoliitto105–70 Alankomaat1985 (Stuttgart) Neuvostoliitto120–89 Tšekkoslovakia Italia102–90 Espanja1987 (Pireus) Kreikka103–101 JE Neuvostoliitto Jugoslavia98–87 Espanja1989 (Zagreb) Jugoslavia98–77 Kreikka Neuvostoliitto104–76 Italia1991 (Rooma) Jugoslavia88–73 Italia Espanja101–83 Ranska1993 (München) Saksa71–70 Venäjä Kroatia99–59 Kreikka1995 (Ateena) Jugoslavia96–90 Liettua Kroatia73–68 Kreikka1997 (Barcelona) Jugoslavia61–49 Italia Venäjä97–77 Kreikka1999 (Pariisi) Italia64–56 Espanja Jugoslavia74–62 Ranska2001 (Istanbul) Jugoslavia78–69 Turkki Espanja99–90 Saksa2003 (Tukholma) Liettua93–84 Espanja Italia69–67 Ranska2005 (Belgrad) Kreikka78–62 Saksa Ranska98–68 Espanja2007 (Madrid) Venäjä60–59 Espanja Liettua78–69 Kreikka2009 (Katowice) Espanja85–63 Serbia Kreikka57–56 Slovenia2011 (Kaunas) Espanja98–85 Ranska Venäjä72–68 Makedonia2013 (Ljubljana)80–6692–662015 (Lille)///80–6381–682017 (Istanbul)/// 93–85 93–85 2022 (Berliini)/// 88–76 82–69 2025 (Riika)/// 88–83 92–89
Mitalitaulukko Nro Maa Mestaruus Hopeaa Pronssia Yhteensä 1 14 3 4 21 2 5 5 3 13 3 4 6 4 14 4 3 3 1 7 5 Serbia (ja Montenegro) 3 2 1 6 6 2 4 4 10 7 2 1 3 6 8 2 1 1 4 9 1 6 5 12 10 1 2 6 9 11 1 1 2 4 12 1 1 1 3 13 1 1 0 2 14 1 0 1 2 15 1 0 0 1 16 0 2 0 2 17 0 1 3 4 18 0 1 1 2 19 0 1 0 1 20 0 0 2 0
Lähteet
Aiheesta muualla Kilpailut FIBA Europen sivustolla
Luokka:79.33 Koripallo *